{"id":9499,"date":"2024-02-05T07:59:27","date_gmt":"2024-02-05T05:59:27","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=9499"},"modified":"2024-02-12T16:09:07","modified_gmt":"2024-02-12T14:09:07","slug":"lion-on-leijona-ranskaksi-ja-enkuksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/lion-on-leijona-ranskaksi-ja-enkuksi\/","title":{"rendered":"Lion on leijona ranskaksi ja enkuksi – Miten englanti vaikuttaa ranskan oppimiseen?"},"content":{"rendered":"

Lion<\/em> on leijona ranskaksi ja enkuksi – mutta \u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 sana kuulostaakin ihan erilaiselta kielten v\u00e4lill\u00e4! Miten t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa ranskan oppimiseen? Moni suomenkielinen ranskan oppija osaa jo englantia, kun ranskan opinnot alkavat. Mutta miten t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa sanaston oppimiseen ja miten aiempien kielten vaikutusta voidaan tutkia?<\/strong><\/p>\n

Sanojen osaaminen on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 er\u00e4s t\u00e4rkeimmist\u00e4 kielen oppimisen osa-alueista. Yksinkertaisimmillaan sanojen oppimista voi ajatella niin, ett\u00e4 kieltenoppija oppii yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n muodon merkitykseen. Ranskanoppijan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kirjainjono chien<\/em> linkittyy nelijalkaiseen, haukkuvaan lemmikkiel\u00e4imeen. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi oppija yhdist\u00e4\u00e4 koiran merkityksen ja kirjainjonon chien<\/em> sanan \u00e4\u00e4nnettyyn muotoon \/\u0283j\u025b\u0303\/.<\/p>\n

90 % nykyisist\u00e4 koululaisista valitsee ensimm\u00e4iseksi opiskeltavaksi vieraaksi kieleksi englannin. Kun ensikielelt\u00e4\u00e4n suomenkielinen oppilas, joka on aloittanut englanninopiskelun alakoulussa, alkaa opiskelemaan ranskaa, h\u00e4nelle on kertynyt jo paljon sanastotietoa englannin kielest\u00e4.<\/p>\n

Ranskan ja englannin v\u00e4lill\u00e4 on paljon kognaatteja<\/h2>\n

Ranskan ja englannin kielet ovat sukua toisilleen ja niist\u00e4 l\u00f6ytyy sanoja, jotka kirjoitetaan ja \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n samalla tavalla molemmissa kieliss\u00e4. Jos n\u00e4m\u00e4 sanat viel\u00e4p\u00e4 tarkoittavat samaa asiaa, niit\u00e4 kutsutaan kognaateiksi. Ranskan ja englannin v\u00e4lill\u00e4 kognaatteja on paljon. Esimerkiksi ranskaksi ja englanniksi tiedett\u00e4 tarkoittava sana science<\/em> kirjoitetaan t\u00e4ysin samalla tavalla molemmissa kieliss\u00e4.<\/p>\n

Kielitieteilij\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kognaatteja oppimisen tutkimuksessa kartoittaakseen oppijoille kertynytt\u00e4 sanastotietoa eri kielten v\u00e4lill\u00e4. Tutkimuksissa on selvinnyt, ett\u00e4 jos oppija esimerkiksi lukee sanoja vieraalla kielell\u00e4, ne sanat, jotka ovat samoja h\u00e4nen ensikieless\u00e4\u00e4n, on helpompi ja nopeampi tunnistaa kuin muut sanat. Kieltenoppijat voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 aiemmin opittuja kieli\u00e4 uuden kielen oppimisessa. Kun sanan muoto ja merkitys ovat ranskanoppijalle jo tuttuja englannista, sana on helpompi ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s ranskaa oppiessa.<\/p>\n

Kognaatteja on kuitenkin kirjoitus- ja \u00e4\u00e4nneasuiltaan erityyppisi\u00e4. Kirjoitusasultaan identtisist\u00e4 sanoista osa \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n hyvinkin samalla tavalla kielten v\u00e4lill\u00e4, kun taas osa kuulostaakin jo sitten aivan erilaiselta eri kieliss\u00e4. Esimerkiksi kastiketta tarkoittava sana sauce<\/em> kuulostaa ranskassa (\/sos\/) ja englannissa (\/s\u0254\u02d0s\/) l\u00e4hes identtiselt\u00e4. Sen sijaan leijonaa merkitsev\u00e4 sana lion<\/em> kuulostaakin jo ranskaksi (\/lj\u0254\u0303\/) aika erilaiselta kuin sen englanninkielinen vastinpari (\/\u02c8la\u026a\u0259n\/).<\/p>\n

Miten englannin vaikutusta ranskan sanojen osaamiseen voi tutkia?<\/h2>\n

Minua kiinnosti gradututkimuksessani, vaikuttaako sanan \u00e4\u00e4nneasun samankaltaisuuden aste englannin ja ranskan v\u00e4lill\u00e4 siihen, kuinka hyvin oppijat tunnistavat ranskan sanoja. 20 suomea ensikielen\u00e4\u00e4n puhuvaa ranskan yliopisto-opiskelijaa suoritti niin kutsutun leksikaalisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon teht\u00e4v\u00e4n. Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 oli erilaisia ranskan sanoja:<\/p>\n

    \n
  • tavallisia ranskan kielen sanoja, joiden \u00e4\u00e4nne- ja kirjoitusasu ei ole samanlainen englannissa. Esimerkiksi lintua tarkoittava sana oiseau<\/em>.<\/li>\n
  • kognaattisanoja, joilla on identtinen kirjoitusasu ranskassa ja englannissa, ja jotka my\u00f6s \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n hyvin samalla tavalla. Esim. sauce<\/em>, ranskassa \/sos\/ ja englannissa \/s\u0254\u02d0s\/.<\/li>\n
  • kognaattisanoja, joilla on identtinen kirjoitusasu ranskassa ja englannissa, mutta joiden \u00e4\u00e4nt\u00e4minen eroaa enemm\u00e4n. Esim. lion, <\/em>ranskaksi \/lj\u0254\u0303\/ ja englannissa \/\u02c8la\u026a\u0259n\/.<\/li>\n
  • teht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten keksittyj\u00e4 t\u00e4ytesanoja, ep\u00e4sanoja. Ep\u00e4sanat muistuttavat ranskankielisi\u00e4 sanoja, mutta ne eiv\u00e4t tarkoita mit\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi<\/li>\n<\/ul>\n

    Opiskelijat n\u00e4kiv\u00e4t sanoja yksitellen, ja heid\u00e4n piti vastata jokaisen sanan kohdalla kysymykseen, onko ruudulla n\u00e4kyv\u00e4 sana heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n oikea ranskan kielen sana vai ei painamalla nappia. Jokaiselta osallistujalta mitattiin, kuinka monta vastausta heilt\u00e4 meni oikein ja kuinka kauan yksitt\u00e4isen sanan tunnistukseen meni.<\/p>\n

    Oliko englannin \u00e4\u00e4nneasulla vaikutusta ranskankielisen kirjoitetun sanan tunnistukseen?<\/p>\n

    Tuloksista huomasin, ett\u00e4 englannin \u00e4\u00e4nneasulla n\u00e4ytt\u00e4isi olevan vaikutusta siihen, miten ranskan sanoja tunnistettiin, vaikka tilastollisesti vaikutus ei ollutkaan suuri. Oppijat tekiv\u00e4t kaiken kaikkiaan eniten virheit\u00e4, kun kirjoitusasultaan identtinen sana ranskassa ja englannissa \u00e4\u00e4nnettiin eri tavalla (esim. lion<\/em>). Kuitenkin my\u00f6s samoin \u00e4\u00e4nnett\u00e4vien sanojen (esim. sauce<\/em>) kohdalla tehtiin enemm\u00e4n virheit\u00e4 kuin tavallisten sanojen kohdalla. Toisin kuin aiempi tutkimus on osoittanut, kognaattien tunnistus ei siis k\u00e4ynyt virheett\u00f6m\u00e4mmin.<\/p>\n

    Kun katsoin, kuinka nopeita oppijat olivat painamaan nappia, tulokset olivatkin hieman erilaisia. Tavalliset sanat ja kirjoitusasultaan identtiset mutta eri tavalla englannissa ja ranskassa \u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4t sanat (esim. lion<\/em>) tunnistettiin yht\u00e4 nopeasti. Sen sijaan samanlainen \u00e4\u00e4nt\u00e4mys kirjoitusasultaan identtisten englannin ja ranskan sanojen v\u00e4lill\u00e4 (esim. sauce<\/em>) vaikeutti t\u00e4ll\u00e4 kertaa tunnistusteht\u00e4v\u00e4\u00e4 eniten ja oppijat olivat n\u00e4iden sanojen kohdalla kaikkein hitaimpia.<\/p>\n

    Mit\u00e4 tulokset tarkoittavat?<\/h2>\n

    Teht\u00e4v\u00e4n kannalta tarpeeton englannin kieli oli oppijoilla aktiivisena, kun he tekiv\u00e4t ranskankielist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Ja vaikka teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ei tarvinnutkaan tunnistaa kuultuja sanoja tai \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, ranskan ja englannin \u00e4\u00e4nneasut aktivoituivat teht\u00e4v\u00e4n aikana. Oppijoiden piti siis teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 loitolla tuttu englannin kieli ja tarpeeton sanan osa eli \u00e4\u00e4nt\u00e4miseen liittyv\u00e4 tieto. Ranskan sanojen tunnistaminen saattoi t\u00e4m\u00e4n takia olla vaikeampaa ja hitaampaa. Voi my\u00f6s olla, ett\u00e4 oppijat eiv\u00e4t tienneet jonkin sanan olevan ranskaa, vaan he tunnistivat sen vain englannin sanaksi, jolloin virheit\u00e4kin tuli teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n

    Miksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia my\u00f6hemmin opittavaa vierasta kielt\u00e4?<\/h2>\n

    Oppijoiden sanaston osaamisen tutkiminen oli mielest\u00e4ni kiehtovaa. P\u00e4\u00e4tinkin jatkaa tutkimuksen tekoa ja selvit\u00e4n nyt v\u00e4it\u00f6skirjassani, mit\u00e4 tapahtuu, kun oppija lukee sek\u00e4 kuulee kielten v\u00e4lill\u00e4 samaa tarkoittavia sanoja, joiden kirjoitus- ja \u00e4\u00e4nneasut ovat toisiaan muistuttavat tai kesken\u00e4\u00e4n erilaisemmat.<\/p>\n

    Kielentutkimuksessa kehitet\u00e4\u00e4n jatkuvasti teorioita siit\u00e4, miten kielenoppijoiden sanasto rakentuu ja toimii. My\u00f6hemmin opittava vieras kieli on kuitenkin valitettavan harvoin n\u00e4ihin liittyviss\u00e4 tutkimuksissa ja teorioissa mielenkiinnon kohteena. My\u00f6hemmin opittavan vieraan kielen tutkiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 aiemmin opittuja vieraita kieli\u00e4 voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 uuden kielen opetuksessa. Jos opetuksessa kiinnitett\u00e4isiin enemm\u00e4n huomiota siihen, mit\u00e4 samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia sanoissa ja sanastossa on eri kielten v\u00e4lill\u00e4, voisiko se helpottaa uuden kielen oppimista?<\/p>\n

    Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Turun yliopistossa ranskan oppiaineessa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Lion on leijona ranskaksi ja enkuksi – mutta \u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 sana kuulostaakin ihan erilaiselta kielten v\u00e4lill\u00e4! Miten t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa ranskan oppimiseen? Moni suomenkielinen ranskan oppija osaa jo englantia, kun ranskan opinnot alkavat. Mutta miten t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa sanaston oppimiseen ja miten aiempien…<\/p>\n","protected":false},"author":4544,"featured_media":9500,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,1031,977],"class_list":["post-9499","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kielenopetus","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":9499},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":1031,"label":"kielenopetus"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/02\/wepik-export-20231201114416K3Si-450x300.jpeg",450,300,true],"author_info":{"display_name":"Anni Hintikka","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/paileiutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":1031,"name":"kielenopetus","slug":"kielenopetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":1034,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":23,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9499","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4544"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9499"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9499\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9516,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9499\/revisions\/9516"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9500"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9499"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9499"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9499"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}