{"id":9502,"date":"2024-02-05T07:58:45","date_gmt":"2024-02-05T05:58:45","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=9502"},"modified":"2024-02-03T12:44:30","modified_gmt":"2024-02-03T10:44:30","slug":"sini-eikun-punainen-suomenoppijoiden-puheen-sujuvuustutkimusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/sini-eikun-punainen-suomenoppijoiden-puheen-sujuvuustutkimusta\/","title":{"rendered":"Sini&#8230; eikun punainen: suomenoppijoiden puheen sujuvuustutkimusta"},"content":{"rendered":"<p><strong>Uusi projekti avaa kognitiivisia n\u00e4k\u00f6kulmia suomen kielen oppijoiden puheen sujuvuuteen. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti ep\u00e4sujuvuudet, kuten puheen korjaukset ja niiden yhteys kielen prosessoinnin tehokkuuteen.<\/strong><\/p>\n<p>Puheen sujuvuuteen vaikuttavat monet tekij\u00e4t, esimerkiksi kielitaidon taso, itselle tyypillinen puhetapa tai kommunikaatiotilanteeseen liittyv\u00e4t tunnetekij\u00e4t kuten j\u00e4nnitys. N\u00e4iden taustalla kuitenkin puhetta ohjaavat kognitiiviset toiminnot, kuten muisti ja toiminnanohjaus, joiden tehokkuus vaikuttaa siihen, miten nopeasti, tarkasti ja soljuvasti puhetta voidaan tuottaa.<\/p>\n<p>Jos esimerkiksi puhuja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljon toistoja vierasta kielt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n, todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 my\u00f6s ensikieless\u00e4\u00e4n miettiess\u00e4\u00e4n puheen jatkoa tai sanavalinnan oikeellisuutta. Puhujat eroavat my\u00f6s vahvasti siin\u00e4, kuinka paljon he korjaavat omaa puhettaan. T\u00e4h\u00e4n voi vaikuttaa se, kuinka hyvin osaa kielt\u00e4, mutta my\u00f6s henkil\u00f6kohtainen kapasiteetti havaita ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n virheit\u00e4 sek\u00e4 omat valinnat siit\u00e4, haluaako keskeytt\u00e4\u00e4 puhettaan korjatakseen tuotosta. Toiset puhujat nimitt\u00e4in suosivat nopeaa puheentuottamista, v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pienist\u00e4 ep\u00e4tarkkuuksista. Toiset taas haluavat harkita tarkempaan puhettaan, jotta eiv\u00e4t tuota virheellisi\u00e4 muotoja. N\u00e4m\u00e4 erot ovat esill\u00e4 ensikieless\u00e4, mutta korostuvat kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vierasta kielt\u00e4.<\/p>\n<h2>Suomenoppijoiden ep\u00e4sujuvuuksia ei ole juuri tutkittu<\/h2>\n<p>Erilaisia vieraan kielen puheessa esiintyvi\u00e4 ep\u00e4r\u00f6intej\u00e4 ja korjauksia on tutkittu erityisesti englannissa ja muissa indoeurooppalaisissa kieliss\u00e4, mutta n\u00e4iden ilmi\u00f6iden esiintymiseen suomenoppijoiden puheessa ei ole juurikaan perehdytty. T\u00e4h\u00e4n keskittyy parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 oleva Turun Yliopistos\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama <em>Kognitiivinen sujuvuus S2-oppijoilla (CogniFin)<\/em> -hanke, jossa tarkastellaan puheessa esiintyvi\u00e4 ep\u00e4sujuvuuksia englanninkielisten suomenoppijoiden ensi- ja vieraskielisess\u00e4 puheessa. Lis\u00e4ksi testataan sit\u00e4, kuinka automaattisesti oppijat tunnistavat ja k\u00e4sittelev\u00e4t sanoja ja miten hyvin he pystyv\u00e4t torjumaan asiaankuulumattomia \u00e4rsykkeit\u00e4 eli kontrolloimaan omaa tuotostaan.<\/p>\n<p>Tutkimusten mukaan vieraskielisen puheen ep\u00e4sujuvuudet alkavat muistuttaa ensikielen vastaavia kielitaidon kehittyess\u00e4, kun kielenk\u00e4ytt\u00e4jien luontaiset prosessointi- ja kielenk\u00e4yt\u00f6n erot tulevat n\u00e4kyviin. N\u00e4iden yhteyksien tarkastelun lis\u00e4ksi hankkeessa ker\u00e4tty\u00e4 aineistoa verrataan aiempiin suomenkielisten englanninopiskelijoiden tuloksiin, jolloin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n vertaamaan eri kieliryhmiin kuuluvien kielten eroja oppimisen kohteena. Kiinnostavan lis\u00e4n tarkasteluun tuo se, ett\u00e4 englanninpuhujille suomi on hyvin uudenlainen ja typologisesti erilainen kieli, kun taas suomalaiset oppivat muitakin indoeurooppalaisia kieli\u00e4. Tutkimuksen tarkoituksena on lis\u00e4t\u00e4 sek\u00e4 kielenoppijoiden ett\u00e4 opettajien ymm\u00e4rryst\u00e4 kielitaidon monipuolisuudesta ja ep\u00e4sujuvuuksien luonnollisesta roolista, jolloin voidaan esimerkiksi edist\u00e4\u00e4 kielenoppijoiden uskallusta puhua ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vierasta kielt\u00e4.<\/p>\n<p>Lis\u00e4tietoa tutkimushankkeesta: <a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/flowlang\/fi\/projektit\/cognifin\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/sites.utu.fi\/flowlang\/fi\/projektit\/cognifin\/<\/a><\/p>\n<p><em>Sanna Olkkonen on tutkijatohtori CogniFin-hankkeessa ja toimii my\u00f6s S2-opettajana Helsingin Aikuisopistossa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uusi projekti avaa kognitiivisia n\u00e4k\u00f6kulmia suomen kielen oppijoiden puheen sujuvuuteen. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti ep\u00e4sujuvuudet, kuten puheen korjaukset ja niiden yhteys kielen prosessoinnin tehokkuuteen. Puheen sujuvuuteen vaikuttavat monet tekij\u00e4t, esimerkiksi kielitaidon taso, itselle tyypillinen puhetapa tai kommunikaatiotilanteeseen liittyv\u00e4t tunnetekij\u00e4t kuten&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4544,"featured_media":9505,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[2275,119],"tags":[2353,1031,977],"class_list":["post-9502","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hankkeet","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kielenopetus","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":9502},"taxonomy_info":{"category":[{"value":2275,"label":"Hankkeet"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":1031,"label":"kielenopetus"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/02\/Stroop_-472x300.jpg",472,300,true],"author_info":{"display_name":"Sanna Olkkonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/paileiutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":2275,"name":"Hankkeet","slug":"hankkeet","term_group":0,"term_taxonomy_id":2278,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":26,"filter":"raw","cat_ID":2275,"category_count":26,"category_description":"","cat_name":"Hankkeet","category_nicename":"hankkeet","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":1031,"name":"kielenopetus","slug":"kielenopetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":1034,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":23,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9502","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4544"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9502"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9502\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9506,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9502\/revisions\/9506"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9505"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9502"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9502"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9502"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}