{"id":9519,"date":"2024-02-29T08:04:06","date_gmt":"2024-02-29T06:04:06","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=9519"},"modified":"2024-02-28T16:51:12","modified_gmt":"2024-02-28T14:51:12","slug":"kirjoittamisen-opettamisen-ja-tutkimuksen-tulevaisuus-tekoalymaailmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kirjoittamisen-opettamisen-ja-tutkimuksen-tulevaisuus-tekoalymaailmassa\/","title":{"rendered":"Kirjoittamisen opettamisen ja tutkimuksen tulevaisuus teko\u00e4lymaailmassa"},"content":{"rendered":"<p><b><i><span data-contrast=\"auto\">Miksi tutkimme kirjoittamisen opettamista, jos teko\u00e4ly kirjoittaa tulevaisuudessa kaiken puolestamme? Mihin tarvitsemme kirjoitustaitoa tai kyky\u00e4 kirjoittaa erilaisia tekstej\u00e4? Miksi meid\u00e4n pit\u00e4isi hallita kielen normeja tai osata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaihtelevaa kielt\u00e4?<\/span><\/i><\/b><span data-ccp-props=\"{&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Perusasteen koulutuksessa kirjoitustaidon ja kirjoittamisen harjoittelulla on t\u00e4rke\u00e4 rooli niin ensi- kuin vieraalla kielell\u00e4 kirjoitettaessa. Kirjoitustaitoa pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ja huomiot kirjoitus- ja lukutaidon heikkenemisest\u00e4 ovat her\u00e4tt\u00e4neet huolta. Kirjoittamisen perusopetuksen tavoitteena on harjoittaa sek\u00e4 k\u00e4sin ett\u00e4 tietokoneella kirjoittamista. Ensin keskityt\u00e4\u00e4n kirjoittamisen ortografian ja kielen rakenteiden hallintaan. My\u00f6hemmin harjoitellaan monipuolisesti itsens\u00e4 ilmaisemista ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista esimerkiksi siten, ett\u00e4 oppilas ilmaisee omia mielipiteit\u00e4\u00e4n ja ajatuksiaan kirjoittamalla. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s kirjoittamalla tapahtuva vuorovaikutus: palautteen saaminen ja vastaanottaminen, yhdess\u00e4 kirjoittaminen ja tekstien muokkaaminen.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Teko\u00e4ly tai sen avulla rakennetut kielimallit osaavat jo nyt kirjoittaa puolestamme monenlaisia eri tekstilajeja edustavia tekstej\u00e4 sek\u00e4 muokata tekstien kielt\u00e4. Tulevaisuudessa kielimallit kehittyv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti entist\u00e4 paremmiksi kirjoittajiksi my\u00f6s muilla kielill\u00e4 kuin englanniksi. On kuitenkin vaikeaa kuvitella, ettemme tarvitsisi kirjoitustaitoa. Kirjoittamisesta tulee ehk\u00e4 enemm\u00e4n kriittisen ajattelun ja itsens\u00e4 ilmaisun taito, eik\u00e4 opetuksen fokuksessa en\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole esimerkiksi erilaisten tekstilajien kirjoittamisen harjoittelu, koska teko\u00e4ly osaa kirjoittaa ty\u00f6hakemuksen tai mielipidekirjoituksen puolestamme.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<h2><b><span data-contrast=\"auto\">Millaista teksti\u00e4 teko\u00e4ly osaa kirjoittaa?<\/span><\/b><span data-ccp-props=\"{&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/h2>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Kirjoittamisen tutkimus on keskittynyt sek\u00e4 valmiiden tekstien rakennepiirteisiin ett\u00e4 kirjoitusprosesseihin.<\/span> <span data-contrast=\"auto\">Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama nelivuotinen KISUVI-tutkimushanke tutkii monikielisten kirjoittajien kirjoitusprosesseja. Kirjoitusprosessissa voidaan tarkastella esimerkiksi kirjoittajan yht\u00e4jaksoisesti kirjoittamia tekstinosia, suunnittelusta tai ep\u00e4r\u00f6innist\u00e4 kertovia taukoja sek\u00e4 tekstin muokkaamista ja korjaamista. N\u00e4it\u00e4 tutkimme hankkeessa <\/span><a href=\"https:\/\/ggxlog.net\/index.php#collaboration\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span data-contrast=\"none\">GenoGraphiX-Log<\/span><\/a><span data-contrast=\"auto\"> (GGXLog) -n\u00e4pp\u00e4ilyntallennusohjelmalla. Hankkeen yhden pilottiaineiston kirjoittajat (n=22) kirjoittivat 30 minuuttia suomeksi ja ranskaksi annetusta aiheesta ilman apuv\u00e4lineit\u00e4, esimerkiksi sanakirjoja. Kirjoitutimme ChatGPT:n ilmaisversiolla samanlaisen teht\u00e4v\u00e4nannon mukaisen tekstin. Kun ChatGPT kirjoittaa tekstin, tekstiss\u00e4 ei ole j\u00e4lki\u00e4 korjaamisesta tai pohdinnasta, mik\u00e4 on olennaista ihmisen kirjoitusprosessissa.\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Suomeksi opiskelijat kirjoittivat argumentoivan tekstin heille tutusta aiheesta eli ty\u00f6n ja opiskelun yhdist\u00e4misest\u00e4. Valmiissa teksteiss\u00e4 sanoja oli keskim\u00e4\u00e4rin noin 300. ChatGPT kirjoittaa vastaavan teht\u00e4v\u00e4n huomattavan nopeasti, ja valmiissa tekstiss\u00e4 on 191 sanaa. Teko\u00e4lyn ja opiskelijoiden teksteiss\u00e4 oli sek\u00e4 samanlaisia ett\u00e4 erilaisia elementtej\u00e4. Huomattavin ero syntyi henkil\u00f6kohtaisesta kokemuksesta, jota kielimallin versiossa ei viel\u00e4 ollut. My\u00f6s prosessit ovat luonnollisesti hyvin erilaisia. ChatGPT ei k\u00e4ytt\u00e4nyt aikaa suunnitteluun tai tekstin muokkaamiseen. Teksti ei laadullisesti yll\u00e4 korkeakouluopiskelijoiden osaamisen tasolle.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Ranskaksi opiskelijat kirjoittivat argumentoivan tekstin my\u00f6s heille tutusta aiheesta eli kansainv\u00e4liseen vaihtoon l\u00e4htemisen eduista ja haitoista. Ranskankielinen ChatGPT:n teksti oli liian hyv\u00e4\u00e4, kun se taitotasotettiin <\/span><a href=\"https:\/\/www.oph.fi\/fi\/koulutus-ja-tutkinnot\/kehittyvan-kielitaidon-tasojen-kuvausasteikko\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span data-contrast=\"none\">Eurooppalaisen viitekehyksen <\/span><\/a><span data-contrast=\"auto\">(A1\u2013C2) mukaisesti ja sit\u00e4 verrattiin opiskelijoiden tuottamien tekstien taitotasoihin. Teksti oli my\u00f6s pidempi kuin kielenoppijoilla. Toisin sanoen ChatGPT tuottaa teksti\u00e4, jossa ei ole opiskelijoiden normaalisti tuottamia, esimerkiksi ensikieleen liittyvi\u00e4 virheit\u00e4. Ensikielen vaikutus n\u00e4kyy erityisesti alemmilla taitotasoilla. Koska ilmaisohjelmat on kehitetty pitk\u00e4lti englanninkielisen aineiston pohjalta, esimerkiksi ranskaksi tuotetuissa teksteiss\u00e4 on my\u00f6s tyylillisesti paljon sanoja ja sanontoja, jotka kuulostavat suorilta k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksilt\u00e4 amerikanenglannista eiv\u00e4tk\u00e4 natiivin ranskankielisen henkil\u00f6n kirjoittamalta tekstilt\u00e4.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<h2><b><span data-contrast=\"auto\">Kirjoittamisen tulevaisuus<\/span><\/b><span data-ccp-props=\"{&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/h2>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Kirjoittamisen lis\u00e4ksi opiskelijat vastasivat taustakyselyyn, jossa he luonnehtivat itse\u00e4\u00e4n kirjoittajina sek\u00e4 valitsivat eri vaihtoehdoista, millaista kirjoittamista suomeksi ja ranskaksi heid\u00e4n arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kuuluu. Kyselyss\u00e4 keskeisimpi\u00e4 olivat opiskeluun tai yhteydenpitoon liittyv\u00e4t tekstit. Lis\u00e4ksi opiskelijat kirjoittivat esimerkiksi p\u00e4iv\u00e4kirjaa tai erilaisia kaunokirjallisia tekstej\u00e4. Kirjoittaminen oli monille mieluinen harrastus. <\/span><span data-contrast=\"auto\">Alla olevaan kuvioon on ker\u00e4tty opiskelijoiden vastaukset.<\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<figure id=\"attachment_9521\" aria-describedby=\"caption-attachment-9521\" style=\"width: 777px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-9521 size-full\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/02\/Arkielaman-kirjoittaminen.jpg\" alt=\"\" width=\"777\" height=\"543\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/02\/Arkielaman-kirjoittaminen.jpg 777w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/02\/Arkielaman-kirjoittaminen-360x252.jpg 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/02\/Arkielaman-kirjoittaminen-429x300.jpg 429w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/02\/Arkielaman-kirjoittaminen-768x537.jpg 768w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/02\/Arkielaman-kirjoittaminen-228x159.jpg 228w\" sizes=\"auto, (max-width: 777px) 100vw, 777px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-9521\" class=\"wp-caption-text\">Opiskelijoiden arkiel\u00e4m\u00e4n kirjoittaminen.<\/figcaption><\/figure>\n<p><span data-contrast=\"auto\"><br \/>\nOpiskelijoiden pohdinnat antavat vastauksia kysymykseen, miksi tutkimme kirjoittamista, vaikka teko\u00e4ly saattaakin tulevaisuudessa helpottaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja tehd\u00e4 asioita puolestamme. Kielimallit voivat toimia opiskeluun liittyvien tekstien rakentamisessa erinomaisena apuna, koska silloin muun muassa akateemisen tekstin aloittaminen helpottuu eik\u00f6 tekstin suunnittelu ei vie kirjoittamisen flowta, kuten er\u00e4s opiskelija kommentoi. Kriittisen ajattelun osoittaminen j\u00e4\u00e4 kuitenkin kirjoittajalle, eik\u00e4 kielimallien p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 olekaan korvata luovaa kirjoittamista itseilmaisun v\u00e4lineen\u00e4.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Yh\u00e4 paremmiksi kehittyvien kielimallien aikana kirjoittamisen tutkijalle j\u00e4\u00e4 siis paljonkin pohdittavaa ja selvitett\u00e4v\u00e4\u00e4. Kiinnostavaa on kirjoittamisen ja kriittisen ajattelun kehittymisen yhteys sek\u00e4 kielimallien tekemien tekstien ja oman tekstin tuottamisen yhdistyminen kirjoitusprosessissa. Opettajien pit\u00e4\u00e4 ajatella kirjoittamista uudella tavalla ja pyrki\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kielimallien mekaanisen kirjoittamisen edut muun muassa tekstin aloittamisessa ja muokkaamisessa siten, ett\u00e4 he tukevat my\u00f6s kriittisen ajattelun ja luovuuden kehittymist\u00e4. Kielimallit eiv\u00e4t korvaa ihmisen kyky\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 ja luoda uutta ja uudenlaista kielt\u00e4. Ihmisen ainutlaatuisuus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kirjoittamiseen ja kirjoittamisprosessiin viel\u00e4 monia kiinnostavia kysymyksi\u00e4.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span class=\"TextRun SCXW111314557 BCX8\" lang=\"FI\" xml:lang=\"FI\" data-contrast=\"auto\"><span class=\"NormalTextRun SCXW111314557 BCX8\">Aloituskuva: Teko\u00e4lyn generoima kuva KISUVI-hankkeen tutkijasta.<\/span><\/span><span class=\"EOP SCXW111314557 BCX8\" data-ccp-props=\"{&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><i><span data-contrast=\"auto\">P\u00e4ivi Laine on kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksen suomen kielen yliopistonlehtori ja toimii hankkeessa tutkijana. Maarit Mutta on kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksen ranskan kielen yliopistonlehtori sek\u00e4 KISUVI-hankkeen johtaja.\u00a0<\/span><\/i><span data-ccp-props=\"{&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Miksi tutkimme kirjoittamisen opettamista, jos teko\u00e4ly kirjoittaa tulevaisuudessa kaiken puolestamme? Mihin tarvitsemme kirjoitustaitoa tai kyky\u00e4 kirjoittaa erilaisia tekstej\u00e4? Miksi meid\u00e4n pit\u00e4isi hallita kielen normeja tai osata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaihtelevaa kielt\u00e4?\u00a0 Perusasteen koulutuksessa kirjoitustaidon ja kirjoittamisen harjoittelulla on t\u00e4rke\u00e4 rooli niin ensi-&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4544,"featured_media":9520,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,977,1755],"class_list":["post-9519","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","tag-kirjoittaminen"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":9519},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"},{"value":1755,"label":"kirjoittaminen"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/02\/Kirjoittaja-274x300.jpg",274,300,true],"author_info":{"display_name":"P\u00e4ivi Laine, Maarit Mutta","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/paileiutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"},{"term_id":1755,"name":"kirjoittaminen","slug":"kirjoittaminen","term_group":0,"term_taxonomy_id":1758,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":4,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9519","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4544"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9519"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9519\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9574,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9519\/revisions\/9574"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9520"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9519"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9519"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9519"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}