{"id":9530,"date":"2024-02-29T08:00:02","date_gmt":"2024-02-29T06:00:02","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=9530"},"modified":"2024-03-28T13:04:10","modified_gmt":"2024-03-28T11:04:10","slug":"ekko-hanke-kestavasti-kohti-pedagogisia-ratkaisuja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/ekko-hanke-kestavasti-kohti-pedagogisia-ratkaisuja\/","title":{"rendered":"EKKO-hanke: kest\u00e4v\u00e4sti kohti pedagogisia ratkaisuja"},"content":{"rendered":"

Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama tutkimushanke Eettisesti kest\u00e4v\u00e4 kielten opetus (EKKO) tukee kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ulottuvuuksien integroimista kielten opetukseen pedagogisilla ratkaisuilla ja tutkimusty\u00f6ll\u00e4.<\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n

EKKO-hanke (2021\u20132025) pyrkii yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n kest\u00e4vyysulottuvuudet pysyv\u00e4ksi osaksi kielten opetusta ja oppimisen arviointia. Hankkeen tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 tutkimusty\u00f6n pohjalta pedagogisia ratkaisuja, joiden avulla kieltenopettajat tunnistavat kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ulottuvuudet ja niiden roolin kielten opetuksessa ja kieltenopiskelijat oppivat hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n kest\u00e4vyyteen liittyvi\u00e4 taitoja. <\/span>T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esittelemme EKKO-hankkeen tutkimusmatkaa <\/span>kohti n\u00e4it\u00e4 tavoitteita<\/span>.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Opettajaopiskelijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 kest\u00e4vyysaiheista kielten oppitunneilla\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n
\"Nelj\u00e4
Nelj\u00e4 kest\u00e4vyysulottuvuutta. Kuva Soila Merij\u00e4rvi.<\/figcaption><\/figure>\n

Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen roolia kielten<\/span><\/span> opetuksessa on tutkittu v\u00e4hemm\u00e4n kuin muissa oppiaineissa.<\/span><\/span> V\u00e4h\u00e4iset tutkimukset <\/span><\/span>aiheesta ovat viitanneet siihen, ett\u00e4 kieltenopettajat eiv\u00e4t koe kest\u00e4vyysaiheiden juurikaan liittyv\u00e4n kielten opetukseen. EKKO-hankkeen tutkijat ovat l\u00e4hestyneet aihetta tutkimalla <\/span><\/span>ensin<\/span><\/span> kieliaineiden opettajaopiskelijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 ja sen <\/span>roolista kielten<\/span> opetuksessa.<\/span> Opettajaopiskelijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 kest\u00e4vyysaiheista kielten oppitunneilla on k\u00e4sitelty <\/span>s<\/span>uomenkielisess\u00e4 artikkelissa <\/span><\/span>Kest\u00e4v\u00e4 kehitys kieltenopetuksessa: kieliaineiden opettajaopiskelijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 <\/span><\/span>kest\u00e4vyysaiheista<\/span><\/span> kielten oppitunneilla<\/span><\/span><\/a> (<\/span><\/span>2022) <\/span><\/span>sek\u00e4 englanninkielisess\u00e4 <\/span>artikkelissa <\/span><\/span>Pre-service<\/span> language<\/span> teachers<\/span>\u2019 <\/span>perceptions<\/span> of <\/span>sustainability<\/span> and <\/span>its<\/span> implementation<\/span> in <\/span>language<\/span> teaching<\/span><\/span><\/a> (<\/span><\/span><\/a>2023)<\/span><\/span>.<\/span><\/span><\/a>\u00a0<\/span><\/p>\n

Tutkimuksissa selvisi, ett\u00e4 kieliaineiden opettajaopiskelijat <\/span><\/span>\u200b<\/span>\u200b<\/span><\/span>\u200b<\/span>\u200b<\/span><\/span>\u200b<\/span>\u200b<\/span><\/span>kokevat kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ulottuvuuksista sosiaalisen ja kulttuurisen t\u00e4rkeimm<\/span>iksi kielten<\/span> opetuksessa.<\/span> Omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n opettajaopiskelijat pitiv\u00e4t <\/span><\/span>t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kest\u00e4vyyden teemana tasa-arvoa,<\/span><\/span> mutta sen ja muiden kest\u00e4vyysteemojen ja <\/span><\/span>osa-alueiden <\/span><\/span>yhdist\u00e4minen <\/span>kielten<\/span> opetukse<\/span><\/span>en<\/span><\/span> koettiin<\/span> kuitenkin haastavaksi. Uutena havaintona tutkimuksissa tunnistettiin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n haasteen ratkaisemista voisi helpottaa paikallis<\/span><\/span>–<\/span><\/span> ja <\/span>globaalitason osa-alueiden<\/span> asioiden<\/span> erottaminen opettajankoulutuksen sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4. Monet kest\u00e4v\u00e4n kehityksen <\/span><\/span>teemoista<\/span><\/span> ja osa-alueista<\/span><\/span>, kuten tasa-arvo, <\/span><\/span>ovat kuitenkin jo valmiiksi l\u00e4sn\u00e4 kielten oppitunneilla. Kieltenopettajia tulisi ohjata paremmin tunnistamaan ja integroimaan ne osaksi opetusta.<\/span><\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

\"Esimerkkej\u00e4
Esimerkkej\u00e4 paikallis- ja globaalitason kest\u00e4vyystavoitteista. Kuva: Soila Merij\u00e4rvi.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4 kehitys ja kielenoppimisen arviointi\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n

Kun kieltenopettajat ovat harjaantuneet tunnistamaan ja tekem\u00e4\u00e4n kest\u00e4vyysaiheita n\u00e4kyviksi oppitunneillaan, tulee my\u00f6s mietti\u00e4 niiden arviointia osana opetusta. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteiden kuuluisi siis n\u00e4ky\u00e4 arvioinnissa, koska kest\u00e4vyyskasvatuksen ideaalit pohjaavat UNESCOn arvoihin eiv\u00e4tk\u00e4 ole vain opetuksen p\u00e4\u00e4lle liimattavia osia. Arvioinnissa tulisi pohtia oppimistulosten lis\u00e4ksi arvioinnin vaikutuksia oppijan tulevaisuuteen ja tulevaisuudessa tarvittaviin taitoihin. Arviointia voi toteuttaa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi itse- ja vertaisarviointeja, dynaamista arviointia ja oppimista tukevaa arviointia. Kest\u00e4v\u00e4n arvioinnin kielten oppitunneilla tulisi olla avointa ja ennakoitavaa. Sen tulisi olla osa opetusta ja mukailla yleisi\u00e4 arvioinnin suuntauksia eik\u00e4 vain erillinen tapahtuma, kuten yksitt\u00e4inen summatiivinen loppuarviointi oppimistuloksista. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kest\u00e4vyyteen liittyv\u00e4 arviointi ei ole kuitenkaan irrallinen muusta kielen oppimisen arvioinnista.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

EKKO-hankkeen tutkijoiden artikkelissa <\/span>Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteet kielenoppimisen arvioinnissa<\/span><\/i><\/a> (2022) teetettiin kyselyit\u00e4 kieltenopettajille liittyen heid\u00e4n arviointik\u00e4yt\u00e4nteisiins\u00e4. Tutkimustulosten mukaan kieltenopettajat eiv\u00e4t osaa yhdist\u00e4\u00e4 arviointia kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteiden mukaisiin opetusk\u00e4yt\u00e4nteisiin, ja he kokevat arvioinnilla ja kest\u00e4vyyskasvatuksella olevan vain v\u00e4h\u00e4n yhtym\u00e4kohtia. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ulottuvuudet ovat kyselyn mukaan opettajille l\u00e4hinn\u00e4 aihepankki, josta valitaan sopivia tekstej\u00e4 ja sanastoa opetukseen. Positiivista on kuitenkin, ett\u00e4 opettajat tuntuvat kiinnitt\u00e4v\u00e4n huomiota muihinkin arviointityyleihin kuin summatiiviseen loppuarviointiin. Kyselyss\u00e4 korostuu muun muassa avoimuus ja ennakoitavuus arvioinnissa ja vertaisarviointien ja -palautteiden sosiaalinen teht\u00e4v\u00e4 kielten opetuksessa. Varsinkin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen \u201dpehme\u00e4t\u201d ulottuvuudet eli sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus ja niiden osa-alueista demokratia ja tasa-arvo korostuvat.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kieltenopettajien koulutuksissa voitaisiin jatkossa korostaa entist\u00e4 enemm\u00e4n arvioinnin eettist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa ja yhteytt\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteisiin. Arviointitaitojen kehitt\u00e4misess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s huomioida, millainen vaikutus arvioinnilla on yksil\u00f6n tulevaisuuteen. Lis\u00e4ksi olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella arvioinnin roolia yksil\u00f6n yhteiskunnallisen osallisuuden kannalta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4 kielten opetus<\/h2>\n

Tutkimukset kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ulottuvuuksista kielten opetuksessa ovat osoittaneet, ett\u00e4 puutteita kest\u00e4v\u00e4n kehityksen integroimisessa kieltenopetukseen esiintyy viel\u00e4 usealla tasolla. Uuden l\u00e4hestymistavan l\u00f6yt\u00e4miseksi kielten opettamisen ja kest\u00e4vyysaiheiden yhdist\u00e4misess\u00e4 EKKO-hankkeen tutkijat ovat kehitt\u00e4neet uuden didaktisen <\/span>Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n kielten opetuksen <\/span><\/i>–<\/span>mallin <\/span><\/i>(TLS), joka esitell\u00e4\u00e4n artikkelissa <\/span>Conceptualising transformative language teaching for sustainability and why it is needed<\/span><\/i><\/a> (2023).<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Uusi didaktinen m<\/span>alli yhdist\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6pohjaista ja tutkivaa kielten opettamista<\/span> \u200b<\/span>\u200b<\/span><\/span>\u200b<\/span>\u200b<\/span><\/span>kest\u00e4v\u00e4n kehityksen koulutukseen (<\/span>Education for Sustainable Development,<\/span><\/i> ESD). Kieltenopettajilla on hyv\u00e4t mahdollisuudet integroida kest\u00e4v\u00e4n kehityksen teemoja opetukseen, koska kiel<\/span>ten opetuksen <\/span>tavoitteet ja materiaalit ovat hyvin joustavia <\/span>verrattuna moniin muihin oppiaineisiin<\/span>. Integroimalla TLS-mallin oppitunneilleen kieltenopettajat oppivat tunnistamaan kest\u00e4vyysulottuvuudet ja niiden roolin opetuksessa, tekem\u00e4\u00e4n ne n\u00e4kyv\u00e4ksi <\/span>oppijoille <\/span>ja lopulta yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n kest\u00e4vyysulottuvuudet pysyv\u00e4ksi osaksi kieltenopetusta ja -arviointia.\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"Malli
Malli kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4st\u00e4 kielten opetuksesta (TLS) Kuva: Soila Merij\u00e4rvi.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n