{"id":9556,"date":"2024-02-29T08:03:28","date_gmt":"2024-02-29T06:03:28","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=9556"},"modified":"2024-02-28T16:36:47","modified_gmt":"2024-02-28T14:36:47","slug":"kielten-opetuksen-noidankehasta-kestavaan-kielikoulutuspolitiikkaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kielten-opetuksen-noidankehasta-kestavaan-kielikoulutuspolitiikkaan\/","title":{"rendered":"Kielten opetuksen noidankeh\u00e4st\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kielikoulutuspolitiikkaan"},"content":{"rendered":"<p><strong>Peruskoulussa ja lukiossa muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelu on v\u00e4hentynyt. Yliopistoissa joihinkin vieraiden kielten p\u00e4\u00e4aineisiin pyrkii my\u00f6s v\u00e4hemmin opiskelijoita kuin aiemmin.\u00a0 Syit\u00e4 on useita. Nykyinen suomalainen kielikoulutuspolitiikka ei pysty varmistamaan kunnollisia kielipolkuja kouluista yliopistoihin. T\u00e4m\u00e4 on kielten opetuksen noidankeh\u00e4.\u00a0<\/strong><\/p>\n<h2>Saksan, ranskan ja ven\u00e4j\u00e4n opiskelu on v\u00e4hentynyt<span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/h2>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 suomalaisten yliopistojen humanististen tiedekuntien dekaanit julkaisivat Suomen Kuvalehdess\u00e4 (23.2.2023) mielipidekirjoituksen, joka oli otsikoitu \u201dSaksa, ranska, ven\u00e4j\u00e4 \u2013 mist\u00e4 osaajat tulevaisuudessa?\u201d Tekstiss\u00e4 k\u00e4siteltiin sit\u00e4, ett\u00e4 yliopistoissa n\u00e4iden kielten \u201daloituspaikat ovat v\u00e4hentyneet puoleen viidess\u00e4toista vuodessa\u201d.\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Saksa, ranska ja ven\u00e4j\u00e4 ovat suomalaisessa kouluissa ns. v\u00e4hemm\u00e4n opetettuja kieli\u00e4. Kielivarantoselvityksess\u00e4 todettiin jo v. 2017, ett\u00e4 suomalainen kielivaranto on laajentunut maahanmuuttajien ensi- ja kotikielten osalta, mutta kaventunut kouluissa opittujen vieraiden kielten osalta (Pyykk\u00f6 2017). Kouluissa vieraiden kielten opiskelu v\u00e4henee lukuun ottamatta englantia ja ruotsia. Miksi?<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<h2>Vieraita kieli\u00e4 on tarjolla, mutta niit\u00e4 ei valita \u2013 miksi?<span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/h2>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Kunnat voivat tarjota eri kieli\u00e4 englannin rinnalla. Yleisimmin tarjonnassa on saksaa, ranskaa, ruotsia, ven\u00e4j\u00e4\u00e4, espanjaa tai italiaa, mutta n\u00e4in on vain suurimmissa kaupungeissa. Tarjonta ei kuitenkaan takaa sit\u00e4, ett\u00e4 valintoja tehd\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti.\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Kieltenopettajat ovat tehneet kaikkensa kielivalintojen eteen. <\/span><a href=\"https:\/\/www.kieliverkosto.fi\/fi\/journals\/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2021\/english-only-kielten-opettajien-kasityksia-kielivalintojen-monipuolistamisen-esteista-ja-keinoista\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span data-contrast=\"none\">Kouluissa on ratkottu valintojen esteit\u00e4 ja on pyritty lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja monipuolistamaan kielivalintoja<\/span><\/a><span data-contrast=\"auto\">. T\u00e4m\u00e4 ei ole kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta. Syyn\u00e4 ei ole oppilaiden haluttomuus oppia vieraita kieli\u00e4. <\/span><a href=\"https:\/\/www.kieliverkosto.fi\/fi\/journals\/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2023\/nuoret-arvostavat-monipuolista-kielitaitoa-ja-haluavat-osata-kielia-laajentaakseen-maailmankuvaansa\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span data-contrast=\"none\">Koululaiset ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t vieraiden kielten merkityksen ja arvon omalle osaamiselleen<\/span><\/a><span data-contrast=\"none\"> hyvin kirkkaasti<\/span><span data-contrast=\"auto\">. Miksi oppilaat eiv\u00e4t kuitenkaan opiskele muita pakollisia kieli\u00e4?<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Ongelman syiksi on ehdotettu useita seikkoja. Syiksi on arveltu kielten opiskelun ty\u00f6l\u00e4ytt\u00e4. Samoin todistusvalintauudistusta on pidetty ep\u00e4edullisena vieraiden kielten valinnan kannalta. N\u00e4m\u00e4 oppilaan motivaatiota tai yliopistojen valintaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevat syyt ovat kuitenkin pisara meress\u00e4. Ongelma on hyvin paljon monisyisempi.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<h2>Koulujen rakenteelliset esteet<span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/h2>\n<p><span data-contrast=\"auto\">T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 syyn\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 koulujen rakenteellisia esteit\u00e4. Yl\u00e4kouluissa vieraiden kielten opetus kilpailee muiden valinnaisaineiden, kuten kotitalouden, liikunnan ja musiikin kanssa. Mik\u00e4li oppilas valitsee alakoulussa vapaaehtoisen pitk\u00e4n (ns. A2-kielen), siit\u00e4 on seurauksena lis\u00e4tunteja oppilaan lukuj\u00e4rjestykseen. Kilpailuasetelma ei ole suotuinen vieraille kielille, eik\u00e4 muille vapaaehtoisille aineille.\u00a0<\/span><span data-contrast=\"auto\">T\u00e4m\u00e4n vuoksi kilpailuasetelma pit\u00e4isi saada purettua. Vapaaehtoisuuteen perustuva ohjelma ei ole kannustava j\u00e4rjest\u00e4jille eik\u00e4 oppilaille.\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Toinen keskeinen syy on se, ett\u00e4 useissa kunnissa ryhm\u00e4koot n\u00e4ille kielille ovat liian suuria. Mik\u00e4li koulun ryhm\u00e4koko on 14 joillekin mainituista vieraista kielist\u00e4 ja sen valitsee 13 lasta, ryhm\u00e4\u00e4 ei perusteta. Ryhm\u00e4kokoja pit\u00e4isi saada pienennetty\u00e4 ja niihin pit\u00e4isi saada joustavuutta, erityisesti v\u00e4hemm\u00e4n opiskelluissa kieliss\u00e4.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Suomalaisesta vieraiden kielten koulutuksesta p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kunnat. Kunnat toimivat siis portinvartijoina ja toteuttajina kansalliselle kielikoulutuspolitiikalle. T\u00e4m\u00e4 ei ole kest\u00e4v\u00e4 ratkaisu kielten opetuksen kehitt\u00e4misen kannalta, eik\u00e4 suomalaisen kielikoulutuksen kannalta. Kunnilla tulisi olla velvoite tarjota ja opettaa vieraita kieli\u00e4; oppilaiden kerran valittuaan jonkun vieraan kielen jatkaisi sit\u00e4 l\u00e4pi koulupolkunsa.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Tulevaisuudessa kielten osaajat v\u00e4henev\u00e4t, mik\u00e4li kehityskulkua ei muuteta. Noidankeh\u00e4 pit\u00e4\u00e4 katkaista ja kielipolut on rakennettava kest\u00e4viksi palvelemaan suomalaista yhteiskuntaa ja kansainv\u00e4list\u00e4 toimintaa.\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\"><br \/>\n<\/span><b><span data-contrast=\"auto\">Kirjallisuus<\/span><\/b><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<ul>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Hiidenmaa, P., Ojala, J., Penttil\u00e4, E., Rossi, P., Suominen, J., Vuorinen, J. 2023. Saksa, ranska, ven\u00e4j\u00e4 \u2012 mist\u00e4 osaajat tulevaisuudessa? Saksan, ranskan ja ven\u00e4j\u00e4n aloituspaikat ovat v\u00e4hentyneet yliopistoissa puoleen viidess\u00e4toista vuodessa. <\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Suomen Kuvalehti<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">, 23.2.2023<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Pyykk\u00f6, R. 2017. <\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Monikielisyys vahvuudeksi. Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta. Multilingualism as a strength<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">. Helsinki: OKM.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<\/ul>\n<p><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><em>Marjut Johansson on ranskan kielen professori.\u00a0Soili Norro, FT, englannin ja ranskan kielen opettaja.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Peruskoulussa ja lukiossa muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelu on v\u00e4hentynyt. Yliopistoissa joihinkin vieraiden kielten p\u00e4\u00e4aineisiin pyrkii my\u00f6s v\u00e4hemmin opiskelijoita kuin aiemmin.\u00a0 Syit\u00e4 on useita. Nykyinen suomalainen kielikoulutuspolitiikka ei pysty varmistamaan kunnollisia kielipolkuja kouluista yliopistoihin. T\u00e4m\u00e4 on kielten opetuksen noidankeh\u00e4.\u00a0&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4544,"featured_media":9557,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,1031,977],"class_list":["post-9556","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kielenopetus","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":9556},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":1031,"label":"kielenopetus"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/02\/dictionary-2317654_1280-533x300.jpg",533,300,true],"author_info":{"display_name":"Marjut Johansson, Soili Norro","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/paileiutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":1031,"name":"kielenopetus","slug":"kielenopetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":1034,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":23,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9556","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4544"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9556"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9556\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9571,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9556\/revisions\/9571"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9557"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9556"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9556"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9556"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}