{"id":9583,"date":"2024-03-21T08:00:28","date_gmt":"2024-03-21T06:00:28","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=9583"},"modified":"2024-03-22T14:00:51","modified_gmt":"2024-03-22T12:00:51","slug":"arvanheittoa-ristin-juurella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/arvanheittoa-ristin-juurella\/","title":{"rendered":"Arvanheittoa ristin juurella"},"content":{"rendered":"

Kaikki, tai ainakin useimmat, tiet\u00e4v\u00e4t varmasti, mit\u00e4 Jeesus Nasaretilaiselle tapahtui pitk\u00e4n\u00e4perjantaina, mutta mit\u00e4 tapahtuikaan Jeesuksen vaatteille?<\/strong><\/p>\n

Kaikki Raamattuun<\/em> p\u00e4\u00e4tyneet evankeliumit kertovat pohjimmiltaan saman tarinan, mutta niiss\u00e4 on monin paikoin my\u00f6s joitain enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 eroavaisuuksia. Ainakin yhdest\u00e4 asiasta ne ovat kuitenkin selv\u00e4sti yksimielisi\u00e4 \u2013 kaikkien mukaan roomalaiset sotilaat \u201dheittiv\u00e4t arpaa\u201d Jeesuksen vaatteista. Markuksen evankeliumissa<\/em> (15:24) sanotaan: \u201dSitten he ristiinnaulitsivat h\u00e4net ja jakoivat kesken\u00e4\u00e4n h\u00e4nen vaatteensa, ratkaisten arpaa heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, kuka mit\u00e4kin sai.\u201d Matteuksen evankeliumin<\/em> (27:35) esitys on hyvin samanlainen: \u201dKun he olivat ristiinnaulinneet Jeesuksen, he jakoivat kesken\u00e4\u00e4n h\u00e4nen vaatteensa heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niist\u00e4 arpaa.\u201d Luukkaan evankeliumissa<\/em> (23:34) todetaan yksinkertaisesti: \u201dSotilaat jakoivat kesken\u00e4\u00e4n Jeesuksen vaatteet heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niist\u00e4 arpaa.\u201d Johanneksen evankeliumi<\/em> (19:23\u201324) tarjoaa hieman lis\u00e4tietoja: \u201dRistiinnaulittuaan Jeesuksen sotilaat ottivat h\u00e4nen vaatteensa ja jakoivat ne nelj\u00e4\u00e4n osaan, kullekin sotilaalle osansa. He ottivat my\u00f6s paidan, mutta kun se oli saumaton, ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas samaa kudosta, he sanoivat toisilleen: \u2019Ei revit\u00e4 sit\u00e4. Heitet\u00e4\u00e4n arpaa, kuka sen saa.\u2019\u201d Kaikissa evankeliumeissa on esitetty asia hieman eri tavoin, mutta kaikissa esiintyy sana kl\u0113ros<\/em> \u2019arpa\u2019 ja verbi ball\u014d<\/em> \u2019heitt\u00e4\u00e4\u2019.<\/p>\n

Sanoista tekoihin<\/h2>\n

Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 \u201darvan heitt\u00e4minen\u201d sitten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa? Suomessa sen merkitys ei ole mitenk\u00e4\u00e4n selv\u00e4 eik\u00e4 antiikin ajaltakaan tunneta mit\u00e4\u00e4n arvontamenetelm\u00e4\u00e4, jossa olisi heitetty arpaa. Palatkaamme Johanneksen evankeliumin<\/em> (19:24) tekstiin, joka jatkuu: \u201dN\u00e4in k\u00e4vi toteen t\u00e4m\u00e4 kirjoituksen sana: \u2013 He jakavat kesken\u00e4\u00e4n vaatteeni \/ ja heitt\u00e4v\u00e4t puvustani arpaa. \/ Juuri n\u00e4in sotilaat tekiv\u00e4t.\u201d T\u00e4ss\u00e4 viitataan Psalmin<\/em> (22:19) s\u00e4keisiin \u201djakavat vaatteeni kesken\u00e4\u00e4n \/ ja heitt\u00e4v\u00e4t puvustani arpaa\u201d. Muissa evankeliumeissa ei mainita t\u00e4t\u00e4 asiaa, mutta juuri nuo s\u00e4keet saattavat hyvinkin olla koko kohtauksen, tai ainakin sanavalinnan, taustalla.<\/p>\n

Samasta Psalmista<\/em> (22:2) ovat per\u00e4isin my\u00f6s sanat \u201dJumalani, Jumalani, \/ miksi hylk\u00e4sit minut?\u201d, jotka Jeesus sek\u00e4 Markuksen evankeliumin<\/em> (15:34) ett\u00e4 Matteuksen evankeliumin<\/em> (27:46) mukaan huusi ristill\u00e4 \u2013 molemmat esitt\u00e4v\u00e4t n\u00e4m\u00e4 sanat my\u00f6s arameaksi, hieman eri tavoin translitteroituina tosin. Antiikin Kreikassa ja Roomassa ei siis heitetty arpaa, mutta nykyisen L\u00e4hi-id\u00e4n alueella taas n\u00e4ytt\u00e4isi muinaisina aikoina olleen tapana joko heitt\u00e4\u00e4 arpaa tai ainakin kutsua arvontaa \u201darvan heitt\u00e4miseksi\u201d. Roomalaiset sotilaatkin ovat voineet olla paikallisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 v\u00e4rv\u00e4ttyj\u00e4 tai siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin paikallisia tapoja omaksuneita, ett\u00e4 ovat saattaneet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jotain paikallista arvontamenetelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Erilaisia tulkintoja<\/h2>\n

Evankeliumien tekstien perusteella sotilaiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 arvontamenetelm\u00e4 j\u00e4\u00e4 arvoitukseksi, ja vaikka sit\u00e4 on helppo pit\u00e4\u00e4 melko merkityksett\u00f6m\u00e4n\u00e4 yksityiskohtana, niin varsinkin kuvataiteessa on haluttu kuvata t\u00e4t\u00e4 arvontaakin, joten jotain on ollut pakko keksi\u00e4. My\u00f6h\u00e4isantiikissa kreikkalainen runoilija Nonnos teki oman versionsa Johanneksen evankeliumista<\/em> eeppisen runon keinoin \u2013 t\u00e4ss\u00e4 runossa h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sotilaat turvautuivat sormiarvontaan (Paraphrasis S. Evangelii Ioannei<\/em> 19,122\u2013126). Sama tulkinta l\u00f6ytyy my\u00f6s er\u00e4\u00e4n syyrialaisen evankeliumikirjan<\/a> kuvituksesta 500-luvulta ja er\u00e4\u00e4st\u00e4 Siinain luostarin ikonista<\/a> 700-luvulta. Sormiarvonta on jo antiikin Kreikassa tunnettu yksinkertainen arpapeli, jossa kaksi pelaajaa paljastaa oikeasta k\u00e4dest\u00e4\u00e4n samanaikaisesti jonkun m\u00e4\u00e4r\u00e4n sormia ja yritt\u00e4\u00e4 arvata niiden yhteenlasketun lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n.<\/p>\n

Viel\u00e4 erikoisempi on er\u00e4iss\u00e4 kuvauksissa<\/a> esiintyv\u00e4 arvontav\u00e4line<\/a>: hieman Loton arvontakonetta muistuttavaa laite (urna versatilis<\/em>), jossa merkityt kuulat sekoitettiin ja saatiin ilmeisesti jollain tavalla putoamaan satunnaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4. Antiikin Roomassa t\u00e4t\u00e4 arvontalaitetta k\u00e4ytettiin ainakin kilpa-ajoissa l\u00e4ht\u00f6porttien arvontaan ja tuomioistuimissa tuomarien valintaan. Renessanssin ajalla Bernardo Daddi<\/a> ja Benvenuto di Giovanni<\/a> taas kuvasivat sotilaat vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 tikkua. Arvan heitt\u00e4minen<\/em> ei kuitenkaan tuntuisi sopivan erityisen hyvin kuvaamaan mit\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 arvontamenetelmist\u00e4.<\/p>\n

Nopanheittoa?<\/h2>\n
\"Yksityiskohta
Yksityiskohta Sainte-Walburgen kirkon lasimaalauksesta: la tunique tir\u00e9e au sort<\/em> (Wikimedia Commons).<\/figcaption><\/figure>\n

Arpapeleiss\u00e4 taas arvontav\u00e4linett\u00e4 usein nimenomaan heitet\u00e4\u00e4n, niinp\u00e4 monet ovat tulkinneet, ett\u00e4 roomalaiset sotilaat pelasivat noppaa Jeesuksen vaatteista. Kirjallisia mainintoja l\u00f6ytyy ainakin my\u00f6h\u00e4iskeskiajan n\u00e4ytelmist\u00e4 alkaen aina Oscar Wilden teokseen De <\/em>p<\/em>rofundis<\/em> ja Lloyd C. Douglasin romaaniin The Robe<\/em> (suomeksi N\u00e4in h\u00e4nen kuolevan<\/em>), joka muistetaan nyky\u00e4\u00e4n kai l\u00e4hinn\u00e4 siihen perustuvan saman nimisen elokuvan<\/a> ansiosta.<\/p>\n

Kuvataiteeseenkin nopanpeluu tuli jo keskiajalla ja vakiinnutti pian asemansa \u2013 se esiintyy evankeliumikirjan kuvituksissa<\/a>, freskoissa (esim. San Giorgio in Leminen kirkossa<\/a>, Notre-Dame-des-Fontainesin kappelissa<\/a> La Briguessa ja Ambrosius Ganderin maalaamana St. Jakob in Kastelazin kirkossa<\/a>), alttaritauluissa (esim. St Jean-Baptisten kirkossa<\/a> Buhliss\u00e4, Dortmundin Marienkirchess\u00e4<\/a> ja Propsteikirchess\u00e4<\/a> Derick Baegertin maalaamana) ja ainakin parissa lasimaalauksessa (Walbourgin Sainte-Walburgen kirkossa<\/a> ja er\u00e4\u00e4ss\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n K\u00f6lnin Museum Schn\u00fctgenist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4ss\u00e4 ristiinnaulitsemiskuvassa 1400-luvun lopulta<\/a>), monissa 1400- ja 1500-luvun maalauksissa, tekij\u00f6in\u00e4\u00e4n esim. Antonio Vivarini<\/a>, Hans Memling<\/a>, Andrea Solario<\/a>, Albrecht Altdorfer<\/a>, Peter Gertner<\/a>, Tintoretto<\/a> ja Andrea Mantegna<\/a>, Thannin Saint-Thi\u00e9baut\u2019n kirkon julkisivun<\/a> reliefiss\u00e4<\/a> ja er\u00e4\u00e4ss\u00e4 sein\u00e4vaatteessa 1500-luvun alusta.<\/p>\n

My\u00f6hemmin t\u00e4t\u00e4 perinnett\u00e4 ovat jatkaneet esim. Est\u00eav\u00e3o Gon\u00e7alves Neto<\/a>, Ioannis Moskos<\/a>, William Blake<\/a>, James Tissot<\/a> ja Pablo Picasso<\/a>. Hermann tom Ringin maalauksessa Kalvarienberg<\/a><\/em> (n. 1550) ei n\u00e4ytet\u00e4 itse noppapeli\u00e4, vaan kori, jossa muiden tavaroiden ohella on ilmeisesti noppapeliss\u00e4 voitetut Jeesuksen vaatteet, joiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on kaksi noppaa. Paolo Naldini<\/a> taas on kuvannut er\u00e4\u00e4ss\u00e4 Pons Aeliuksen (Ponte Sant\u2019Angelo) veistoksessa enkelin pitelem\u00e4ss\u00e4 (ilmeisesti Jeesuksen) vaatteita, joiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on kolme noppaa, ja jottei veistoksen merkitys j\u00e4isi ep\u00e4selv\u00e4ksi, on sen jalustaan kaiverrettu selitys latinaksi<\/a>: super vestem meam miserunt sortem<\/em> (\u2019heittiv\u00e4t vaatteistani arpaa\u2019).<\/p>\n

Noppapeli\u00e4 Jeesuksen vaatteista on pidetty jopa osoituksena roomalaisten ylett\u00f6m\u00e4st\u00e4 pelihimosta, olettaen, ettei sotilaita kiinnostanut niink\u00e4\u00e4n pelin panos kuin peli itsess\u00e4\u00e4n. Luukkaan evankeliumissa<\/em> (23:11) kerrotaan kuitenkin: \u201dHerodes ja h\u00e4nen sotilaansa alkoivat nyt kohdella Jeesusta halveksuvasti. Herodes teki Jeesuksesta pilkkaa puettamalla h\u00e4net komeaan pukuun, ja sitten h\u00e4n l\u00e4hetti Jeesuksen takaisin Pilatuksen luo.\u201d Herodeksen vaatekomero on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ollut pullollaan aikansa ylellisimpi\u00e4 muotiluomuksia, joten t\u00e4m\u00e4 \u201dkomea puku\u201d on voinut olla hyvinkin arvokas ja haluttu.<\/p>\n

Mik\u00e4\u00e4n muu kuin verbi ball\u014d<\/em> \u2019heitt\u00e4\u00e4\u2019 ei oikeastaan tue k\u00e4sityst\u00e4, ett\u00e4 arvonta tarkoittaisi t\u00e4ss\u00e4 noppapeli\u00e4. Voidaan toki huomauttaa, ett\u00e4 kreikka oli evankeliumien kirjoittajille vieras kieli, mutta on vaikea uskoa, etteiv\u00e4t kirjoittajat olisi tunteneet noppaa ja sen kreikkalaista nimityst\u00e4 kybos,<\/em> joten sanavalinta vaikuttaa t\u00e4ysin tietoiselta ja n\u00e4ytt\u00e4isi tarkoittavan jotain muuta kuin nopan heittoa. Jos t\u00e4lle sanavalinnalle on olemassa joku j\u00e4rkev\u00e4 selitys, niin sit\u00e4 t\u00e4ytyy etsi\u00e4 muualta kuin kreikan kielest\u00e4 ja antiikin kulttuurista.<\/p>\n

\"Yksityiskohta
Yksityiskohta Antonio Vivarinin maalauksesta (Wikimedia Commons).<\/figcaption><\/figure>\n

Mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 voidaan oppia?<\/h2>\n

Oli roomalaisten sotilaiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 arvontamenetelm\u00e4 mik\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4, tukee t\u00e4m\u00e4 kohtaus k\u00e4sityst\u00e4, ett\u00e4 arvontaa on aina pidetty tasapuolisena vaihtoehtona, kun ratkaisua ei ole mahdollista tehd\u00e4 mill\u00e4\u00e4n j\u00e4rkiperusteella. Kirkkois\u00e4 Augustinuskin (Kristillinen opetus<\/em> 1,61\u201362) suosittelee arvonnan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 t\u00e4llaisissa tilanteissa (mainitsematta mit\u00e4\u00e4n Jumalan mahdollisesta osuudesta arvonnan tulokseen). T\u00e4ss\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s yhden esimerkin siit\u00e4, kuinka kierr\u00e4tys ja uusiok\u00e4ytt\u00f6 oli antiikissa arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Roomalaiset sotilaat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaivanneet Jeesuksen vaatteita omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4, mutta k\u00e4ytt\u00f6kelpoista tavaraa ei ollut tapana heitt\u00e4\u00e4 pois \u2013 n\u00e4in oli tietysti ollut aiemminkin ja oli pitk\u00e4\u00e4n antiikin j\u00e4lkeenkin, kunnes t\u00e4m\u00e4 viisaus p\u00e4\u00e4si jossain vaiheessa unohtumaan, jotta se voitaisiin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uudestaan. Historia ei toista itse\u00e4\u00e4n, mutta py\u00f6r\u00e4 on helppoa keksi\u00e4 uudestaan ja uudestaan.<\/p>\n