{"id":9594,"date":"2024-03-12T08:35:49","date_gmt":"2024-03-12T06:35:49","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=9594"},"modified":"2024-03-12T08:41:09","modified_gmt":"2024-03-12T06:41:09","slug":"suomen-ja-suomenruotsin-vuorovaikutuskaytanteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/suomen-ja-suomenruotsin-vuorovaikutuskaytanteet\/","title":{"rendered":"Suomen ja suomenruotsin vuorovaikutusk\u00e4yt\u00e4nteet vertailussa uudessa KoM2Spr\u00e5k-hankkeessa"},"content":{"rendered":"

Nordistit ja fennistit yhdist\u00e4v\u00e4t voimansa uudessa tutkimushankkeessa. Tarkastelussa on useita arkip\u00e4iv\u00e4n vuorovaikutusk\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, kuten tervehtiminen ja puhuttelu. KoM2Spr\u00e5k-hankkeen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on selvitt\u00e4\u00e4 Suomen kahden kansalliskielen v\u00e4lisi\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ja eroja. <\/strong><\/p>\n

Suomi ja ruotsi eiv\u00e4t ole sukukieli\u00e4, mutta niiden vuorovaikutusk\u00e4yt\u00e4nteiss\u00e4 on paljon yhteist\u00e4 \u2212 erityisesti kun verrataan suomea ja suomenruotsia, joita puhutaan samassa valtiossa sek\u00e4 samanlaisessa kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.\u00a0 Molemmissa kieliss\u00e4 vuorovaikutus on koko Euroopan mittapuulla varsin rentoa ja ep\u00e4muodollista: teitittely on varattu vain erikoistilanteisiin, eik\u00e4 herroittelua ja rouvittelua tai muidenkaan tittelien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 nykykieless\u00e4 juuri kuule.<\/p>\n

Jos vertailukohdaksi otetaan naapurimaa Ruotsi, sek\u00e4 suomen- ett\u00e4 ruotsinkieliset suomalaiset kuitenkin erottuvat l\u00e4nsinaapureistaan pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 keskustelukumppaniinsa hieman suurempaa et\u00e4isyytt\u00e4. Teitittely on suomessa ja my\u00f6s suomenruotsissa s\u00e4ilytt\u00e4nyt asemansa paremmin kuin ruotsinruotsissa, jossa se on nyky\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in harvinaista. Molemmissa kotimaisissa kieliss\u00e4 suositaan my\u00f6s erilaisia ep\u00e4suoria puhuttelun muotoja (esim. onko plussakorttia?<\/em>; kaffe f\u00e5r ma ta \u00e5t sig fr\u00e5n rummet d\u00e4r<\/em>). Ruotsalainen tapa toistella keskustelukumppanin etunime\u00e4 ei puolestaan ole saanut jalansijaa It\u00e4meren t\u00e4ll\u00e4 puolella.<\/p>\n

Uusi hanke tarkastelee arkip\u00e4iv\u00e4n vuorovaikutustilanteita<\/h2>\n

Turun yliopistossa alkoi syksyll\u00e4 2023 uusi tutkimushanke Kommunikativa m\u00f6nster p\u00e5 tv\u00e5 spr\u00e5k i Finland <\/strong>\u2212 Suomen kansalliskielten kommunikatiiviset mallit<\/strong>, lyhyemmin KoM2Spr\u00e5k<\/strong><\/a>. Siin\u00e4 tutkitaan kielen, kulttuurin ja vuorovaikutuksen suhdetta tarkastelemalla suomenruotsin ja suomen vuorovaikutusk\u00e4yt\u00e4nteiden yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ja eroja. Hankkeen piiriss\u00e4 ty\u00f6skentelee sek\u00e4 suomen ett\u00e4 ruotsin tutkijoita. Yhdistelm\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa ainutlaatuinen: kumpaakin kielt\u00e4 voidaan tarkastella sek\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin naapurin silmin. KoM2Spr\u00e5k-hanketta rahoittaa vuonna 2024 Svenska kulturfonden.<\/p>\n

Vuorovaikutusk\u00e4yt\u00e4nteill\u00e4 tarkoitetaan usein toistuvia ja vakiintuneita ilmi\u00f6it\u00e4, joissa esiintyy kuitenkin my\u00f6s variaatiota, kuten tervehtiminen, puhuttelu tai pyynt\u00f6jen ja ohjeiden antaminen. Vaikkapa tervehdyssanan (esim. hei, moi, terve, p\u00e4iv\u00e4\u00e4, heissan, helou<\/em>) valintaan vaikuttavat lukuisat tekij\u00e4t, kuten ik\u00e4, sukupuoli, kotipaikka, puhujien tuttuus, tilanteen luonne sek\u00e4 puhujan oma tyyli ja jopa mieliala. Hyv\u00e4\u00e4 yst\u00e4v\u00e4\u00e4 tervehdit\u00e4\u00e4n eri tavalla kuin i\u00e4k\u00e4st\u00e4 sukulaista tai kaupan kassaa. Samantapaista variaatiota esiintyy silloin, kun valitaan puhuttelumuotoa (sinuttelu, teitittely, ep\u00e4suora puhuttelu) tai pyynn\u00f6n rakennetta (sulje ovi \/ suljetko oven<\/em>). Viitekehyksen\u00e4 hankkeen tutkimukselle toimii vuorovaikutussosiolingvistiikka.<\/p>\n

Hankkeen tarkoituksena on valaista, mit\u00e4 yhteist\u00e4 suomenruotsin ja suomen vuorovaikutusk\u00e4yt\u00e4nteiss\u00e4 on. Toisaalta siin\u00e4 halutaan selvitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s niit\u00e4 hienojakoisia eroja, joita samoissa tai l\u00e4hes samoissa kielellisiss\u00e4 resursseissa ja niiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 esiintyy. Esimerkiksi hei<\/em> tai hej<\/em> on hyvin yleinen tervehdyssana molemmissa kieliss\u00e4, mutta niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n osittain eri tavoin. Ruotsin kieless\u00e4 l\u00e4heist\u00e4kin yst\u00e4v\u00e4\u00e4 voi hyvin tervehti\u00e4 hej<\/em>-sanalla, kun taas suomen hei<\/em> on usein neutraali yleistervehdys, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6postiviesteiss\u00e4 ja asiakaspalvelutilanteissa. Aitojen vuorovaikutustilanteiden lis\u00e4ksi hankkeessa tarkastellaan my\u00f6s ihmisten k\u00e4sityksi\u00e4 toisen kieliryhm\u00e4n vuorovaikutustavoista.<\/p>\n

Tuoreet aineistot tarjoavat uutta tietoa tervehdyksist\u00e4 ja tervehtimisest\u00e4<\/h2>\n

Hankkeen alussa huomio keskittyy siihen, mill\u00e4 jokainen vuorovaikutustilanne tavallisesti aloitetaan: tervehtimiseen. Mik\u00e4 tervehdyssana valitaan miss\u00e4kin tilanteessa? Ent\u00e4 liittyyk\u00f6 tervehtimiseen sanojen lis\u00e4ksi muutakin: halaus, k\u00e4ttely tai vaikka poskisuukko? Tervehdyksi\u00e4 analysoidaan kahden tuoreen kyselyaineiston avulla. Ruotsinkielisten k\u00e4sityksi\u00e4 ja havaintoja tervehtimisest\u00e4 on tallennettu keruukyselyss\u00e4<\/a>, jonka Svenska litteraturs\u00e4llskapet i Finland toteutti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023. Suomenkielisten ajatuksia taas valottaa YLEn ja It\u00e4-Suomen yliopiston yhteisty\u00f6n\u00e4 tehty laajamittainen kyselytutkimus<\/a> samalta vuodelta. Suomenkielisen kyselyn on suunnitellut KoM2Spr\u00e5k-hankkeen yhteisty\u00f6kumppani, professori Hanna Lappalainen (It\u00e4-Suomen yliopisto).<\/p>\n

Kyselyt k\u00e4sitteliv\u00e4t samaa teemaa, vaikka niiss\u00e4 oli erilaiset kysymykset ja teht\u00e4v\u00e4nannot. Kumpaankin kyselyyn sis\u00e4ltyi kuvitteellisia tilanteita, joissa pyydettiin valitsemaan, mill\u00e4 tavalla vastaaja tervehtisi esimerkiksi yst\u00e4v\u00e4\u00e4 tai kaupan kassaa. Lis\u00e4ksi niiss\u00e4 oli avoimia kysymyksi\u00e4 ja tilaa vapaalle pohdinnalle. Erikielisist\u00e4 aineistoista piirtyy moniulotteinen kuva samasta ilmi\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Heissan <\/em>\u2212 pirte\u00e4 vai teenn\u00e4inen?<\/h2>\n

Suomenkielisess\u00e4 tervehdyskyselyss\u00e4 erityisen kiinnostavaksi osoittautui tervehdyssana heissan <\/em>(< ru. hejsan<\/em>), joka kirvoitti vastaajilta yli 500 spontaania kommenttia. Moni raportoi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 sit\u00e4 tervehdyksen\u00e4 esimerkiksi yst\u00e4v\u00e4lle, kaverille tai perheenj\u00e4senelle, koska se on tuttavallisempi ja rennompi kuin hei<\/em> tai moi<\/em>. Joskus heissan<\/em>in k\u00e4ytt\u00f6 liitettiin erityistilanteisiin, kuten juhliin tai yll\u00e4tt\u00e4viin kohtaamisiin.<\/p>\n

Moni vastaaja perusteli heissan<\/em>-sanan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n sill\u00e4, ett\u00e4 tuntee paljon ruotsinkielisi\u00e4 tai yksinkertaisesti pit\u00e4\u00e4 ruotsista. Pohjois-Suomessa heissan<\/em> saattaa assosioitua my\u00f6s Ruotsissa puhuttavaan ruotsiin: ”Ruotsin rajalla harvemmin kuulee moro\/moi<\/em> vaihtoehtoja. Heissan<\/em> tietenkin korostuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4, v\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 ruotsin kielest\u00e4.” (Nainen, 51 v, Lappi.)<\/p>\n

Heissan<\/em>ia kuvaillaan monissa vastauksissa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n samoilla adjektiiveilla: se on l\u00e4mmin, iloinen, tuttavallinen, rento, pirte\u00e4, leikkis\u00e4 tai hassutteleva. ”Heissan<\/em>-sana on kepe\u00e4, kevyt tuulahdus, l\u00e4mpim\u00e4mpi kuin hei”, kirjoittaa 66-vuotias nainen Varsinais-Suomesta. Mit\u00e4 kauemmas ruotsinkielisist\u00e4 alueista menn\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 useampi vastaaja kuitenkin kuvailee sit\u00e4 negatiivisesti: naurettava, teenn\u00e4inen, tekopirte\u00e4, outo. Mielikuvat heissan<\/em>-sanasta tuntuvatkin olevan sit\u00e4 positiivisempia, mit\u00e4 enemm\u00e4n vastaaja kuulee sanaa arjessaan.<\/p>\n

Jatkossa my\u00f6s aitojen vuorovaikutustilanteiden tarkastelua<\/h2>\n

Tervehdyksist\u00e4 tutkimusty\u00f6 laajenee hankkeen edetess\u00e4 muihin vuorovaikutustoimintoihin, kuten puhutteluun, pyynt\u00f6ihin ja ohjeisiin. Tutkittavaksi saadaan kyselyaineistojen lis\u00e4ksi my\u00f6s aitoja, videolle tallennettuja keskusteluja: teatterien lipunmyyntitilanteita sek\u00e4 yliopistojen graduohjauskeskusteluja. Ruotsinkielist\u00e4 aineistoa n\u00e4ist\u00e4 tilanteista on tallennettu aiemmassa tutkimusohjelmassa Interaktion och variation i pluricentriska spr\u00e5k<\/a>. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja syksyll\u00e4 2024 KoM2Spr\u00e5k-hankkeessa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s vastaavaa suomenkielist\u00e4 aineistoa.<\/p>\n

Artikkelin aloituskuva: Ilmapallo toivottaa hauskaa kev\u00e4\u00e4n juhlaa kahdella kielell\u00e4 suomalaisessa kahvilassa. Kuva: Camilla Wide.<\/p>\n


\nKirjoittajat ty\u00f6skentelev\u00e4t Turun yliopiston KoM2Spr\u00e5k-hankkeessa. Anu Rouhikoski on suomen kielen tutkija ja toimii hankkeessa tutkijatohtorina. Camilla Wide on pohjoismaisten kielten professori ja hankkeen johtaja. Eveliina Tolvanen on pohjoismaisten kielten tutkija ja aloittaa hankkeessa erikoistutkijana syksyll\u00e4 2024. Tommi Kurki on suomen kielen yliopistonlehtori ja dosentti.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nordistit ja fennistit yhdist\u00e4v\u00e4t voimansa uudessa tutkimushankkeessa. Tarkastelussa on useita arkip\u00e4iv\u00e4n vuorovaikutusk\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, kuten tervehtiminen ja puhuttelu. KoM2Spr\u00e5k-hankkeen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on selvitt\u00e4\u00e4 Suomen kahden kansalliskielen v\u00e4lisi\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ja eroja. Suomi ja ruotsi eiv\u00e4t ole sukukieli\u00e4, mutta niiden vuorovaikutusk\u00e4yt\u00e4nteiss\u00e4 on paljon yhteist\u00e4 \u2212…<\/p>\n","protected":false},"author":4544,"featured_media":9591,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,977],"class_list":["post-9594","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":9594},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/03\/Iloista_glada-400x300.jpg",400,300,true],"author_info":{"display_name":"Anu Rouhikoski, Camilla Wide, Eveliina Tolvanen, Tommi Kurki","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/paileiutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9594","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4544"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9594"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9594\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9595,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9594\/revisions\/9595"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9591"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9594"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9594"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9594"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}