{"id":9999,"date":"2024-05-07T20:15:13","date_gmt":"2024-05-07T17:15:13","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=9999"},"modified":"2024-05-07T20:16:10","modified_gmt":"2024-05-07T17:16:10","slug":"pohjoisten-pakkasten-kylma-sota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/pohjoisten-pakkasten-kylma-sota\/","title":{"rendered":"Pohjoisten pakkasten kylm\u00e4 sota"},"content":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4 sekoittaa maailmanpolitiikkaa ja Neuvostoliitto on j\u00e4lleen noussut kummittelemaan. Kylm\u00e4n sodan kulttuuridiplomatia ei ole erill\u00e4\u00e4n nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4, ja sit\u00e4 tutkiva Mission Finland -projekti on ollut hyvin ajankohtainen.<\/strong><\/p>\n

Mission Finland ja Suomi Neuvostoliiton kulttuuridiplomatian kohteena<\/h2>\n

Kylm\u00e4 sota kahden maailmanvallan v\u00e4lill\u00e4 kuumeni ja kiehui aseellisina konflikteina eri alueilla, mutta pohjoisessa Euroopassa j\u00e4\u00e4 peitti alleen kulttuurin. Suomi oli strategisesti t\u00e4rke\u00e4 Neuvostoliitolle sek\u00e4 l\u00e4nsivalloille toisen maailmansodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Neuvostoliitto Suomen naapurimaana ja maiden v\u00e4listen sotien voittajana oli suuri vaikuttaja Suomen poliittisessa ja yhteiskunnallisessa liikehdinn\u00e4ss\u00e4. Suomen Akatemian rahoittama ja Turun yliopistossa toimiva Mission Finland \u2013 Cold War Cultural Diplomacy at the Crossroads of East and West -hanke <\/a>\u00a0k\u00e4sittelee Suomea kylm\u00e4n sodan suurvaltojen kulttuuridiplomatian kohteena, eli valtiollisten pyrkimysten vaikutusten alaisena.<\/p>\n

Hankkeen johtaja, yliopistonlehtori, FT Pia Koivunen<\/strong> vastasi Turun yliopistolla tehdyss\u00e4 haastattelussa kysymyksiini Mission Finlandista sek\u00e4 Neuvostoliiton Suomeen kohdistamasta poliittisesta ja yhteiskunnallisesta liikehdinn\u00e4st\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 k\u00e4sittelen Suomen ja Neuvostoliiton vuorovaikutusta kyseisen haastattelun pohjalta.<\/p>\n

Minulta sinulle, muttei sinulta minulle<\/h2>\n

Neuvostoliiton vaikutuskeinot Suomessa olivat p\u00e4\u00e4osin kulttuuriset \u2013 toisin kuin muissa Moskovan vaikutuspiirin maissa, kuten Puolassa tai Unkarissa. Suomessa ei sopinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 voimakeinoja.<\/p>\n

Pia Koivunen erottelee konkreettiset vaikuttamiskeinot ja henkisen ilmapiirin keinot; j\u00e4rjest\u00f6jen kautta Suomessa levitettiin neuvostokulttuuria, ja yst\u00e4vyysretoriikka pyrki l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4\u00e4n syd\u00e4mi\u00e4. Enimm\u00e4kseen valtiollisen tason yst\u00e4vyysretoriikka ja yleisesti ilmapiiriin vaikuttaminen olivat t\u00e4rkeit\u00e4 osia Neuvostoliiton tavoitteissa ja kulttuuridiplomatiassa.<\/p>\n

Tavoitteiden keskell\u00e4 Neuvostoliitto ei kuitenkaan yst\u00e4vyysretoriikassaan ikin\u00e4 pyrkinyt yst\u00e4vyyteen \u2013 retoriikka oli vain retoriikkaa. Koivunen kuvailee yst\u00e4vyytt\u00e4 pelin\u00e4, johon Suomen oli pakko menn\u00e4 mukaan.<\/p>\n

\"Kuvituskuva,
Tiiviit suhteet ja yst\u00e4vyys olivat vahvasti esill\u00e4 propagandassa. Neuvostoliiton johtajien suuteluakin tapahtui \u2013 my\u00f6s Suomen kohdalla. Kuvittanut Routa Huntus<\/figcaption><\/figure>\n

Miten Neuvostoliitto sitten pelasi yst\u00e4vyyden poliittista peli\u00e4? Koivunen nostaa esille j\u00e4rjest\u00f6t Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4lill\u00e4. Etenkin Suomi-Neuvostoliitto-Seura (SNS) oli vaikutusvaltainen j\u00e4rjest\u00f6, jonka monopolin alla liikkui suurin osa taide- ja kulttuurivaihdosta 60-luvulle asti.<\/p>\n

Seura toimi joka puolella Suomea, my\u00f6s suurien kaupunkien ulkopuolella, joten sen ote suomalaisiin ja Suomen kulttuuriin oli merkitt\u00e4v\u00e4. SNS rakentui sektoreista, joista yksi oli kulttuurisektori. Sotien j\u00e4lkeen kulttuurivaihto alkoi kosketuksen ottamisena ja luottamusta luotiin muun muassa tutustumisvaltuuskuntien johdolla. Alkuun kulttuurivaihto oli my\u00f6s hyvin yksipuolista: Neuvostoliitto tarjosi Suomelle omaa kulttuuriaan ja varmisti sen l\u00e4sn\u00e4olon suomalaisten arjessa, mutta ei itse ottanut vastaan suomalaista kulttuuria. Suhteiden syventyess\u00e4 kulttuurivaihto muuttui yst\u00e4vyyssuhteiden luomiseksi.<\/p>\n

Kulttuurisopimus solmittiin 1960, ja kulttuurivaihto muuttui aidoksi vaihdoksi. SNS:n yst\u00e4vyyssektori pyrki etenkin ven\u00e4l\u00e4isen kulttuurin, ven\u00e4j\u00e4n kielen, matkailun ja yhteisty\u00f6n edist\u00e4miseen. Vaikka Neuvostoliitto ei halunnut suomalaistaa itse\u00e4\u00e4n, se halusi Suomeen muun muassa ven\u00e4j\u00e4nkielisen koulun ja ven\u00e4j\u00e4n kielen opetusta. Neuvostoliitto oli my\u00f6s avoin vastaanottamaan suomalaisia matkailijoita esimerkiksi Leningradiin viimeist\u00e4\u00e4n 50- ja 60-luvuilla, mutta ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 turisteja sek\u00e4 ryhmi\u00e4 n\u00e4kyi Suomessa hieman my\u00f6hemmin ja rajoitetummin. SNS hoiti sek\u00e4 opetuksen ett\u00e4 matkustamisen asiat. Samalla se piti huolta alueellisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 ja yst\u00e4vyyskaupungeista. Toimintaan liittyi vahvasti my\u00f6s yst\u00e4vyysjuhlat, joiden lis\u00e4ksi SNS j\u00e4rjesti my\u00f6s Neuvostoliiton merkkip\u00e4ivien yst\u00e4vyysjuhlat.<\/p>\n

Kuolemasta korahdukseen<\/h2>\n

Koivunen tuo esiin, miten Stalinin kuolema vuonna 1953 oli k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen aikaa kulttuuridiplomatialle. Ennen kuolemaa vaihto oli pitk\u00e4lti yksisuuntaista ja hyvinkin suljettua, kun taas 60-luvulle tultaessa kulttuurin antaminen muuttui ep\u00e4tasaiseksi vaihdoksi ja laajeni. Stalinin vaihtuminen Malenkoviin, Hru\u0161t\u0161oviin, Bre\u017eneviin, Andropoviin tai T\u0161ernenkoon ei kuitenkaan tehnyt Neuvostoliitosta vapaan sanan puolustajaa eik\u00e4 uhkauksien vastustajaa.<\/p>\n

Koivunen huomioi Neuvostoliiton 50- ja 60-luvun vaihteen niin sanotun suojas\u00e4\u00e4ajan, jolloin ilmapiiri ja kulttuuri vapautuivat hieman. Suojas\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen kulttuurinen suomettuminen alkoi kuitenkin \u201dmenn\u00e4 toiseen suuntaan\u201d. Neuvostoliitto pyrki vaikuttamaan suomalaiseen julkaisutoimintaan, ja Suomessa harjoitettiin itsesensuuria, jotta uhat esimerkiksi \u00f6ljyhanojen sulkemisesta voitiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"Kuvituskuva,
Kuvateksti: Suhteiden erikoislaadusta huolimatta Suomessakin oli merkitt\u00e4v\u00e4 KGB l\u00e4sn\u00e4olo etenkin Kekkosen aikaan; Neuvostoliiton Helsingin suurl\u00e4hetyst\u00f6 oli toimipaikkana. Kuvittanut Routa Huntus.<\/figcaption><\/figure>\n

80-luvulla Neuvostoliitto kuitenkin menetti otettaan Suomesta ja kulttuuridiplomatiasta. Neuvostoliitto alkoi heikenty\u00e4 yleisesti ja Gorbat\u0161ovin uudistukset veiv\u00e4t vaikutusvaltaa pois Moskovasta. Suomen poliitikot saattoivat yh\u00e4 saada kritiikki\u00e4 ja \u00e4rtymyst\u00e4 osakseen neuvostojohdolta, mutta Suomen asioihin aidosti vaikuttaminen oli jo mennytt\u00e4 aikaa. Vuonna 1991 Neuvostoliitto hajosi, ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nyt vaikutusvalta siirtyi Ven\u00e4j\u00e4n huollettavaksi.<\/p>\n

Neuvostorakkautta<\/h2>\n

Miksi Neuvostoliitto k\u00e4ytti voimavarojaan Suomen kulttuurissa ja politiikassa? Mit\u00e4 Moskova halusi ja mik\u00e4 oli agenda?<\/p>\n

Koivunen korostaa Neuvostoliiton pyrkimyksi\u00e4 sosialististen vallankumouksien j\u00e4lkeisen ilmapiirin kontekstissa: \u201dNeuvostoliitto pyrki poistamaan [ven\u00e4j\u00e4- ja neuvostovastaisuutta Suomessa] ja pyrki t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen.\u201d T\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6s oli taas t\u00e4rke\u00e4 Suomen geopoliittisen ja kylm\u00e4n sodan aseman takia, sill\u00e4 se oli oleellinen osa Suomen sitomista it\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Neuvostoliitto n\u00e4ki Suomen kuuluvan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vaikutuspiiriins\u00e4, jossa se pyrki pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomen. Samalla Suomi oli poliittisesti ja maantieteellisesti id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lill\u00e4, mist\u00e4 voidaan erottaa ainakin kaksi huomiota: Suomi oli suuressa riskiss\u00e4 luisua l\u00e4nnen syliin aiheuttaen Moskovalle poliittisen h\u00e4vi\u00f6n, ja lis\u00e4ksi Suomi avasi Neuvostoliitolle reitin l\u00e4nteen.<\/p>\n

Onnistuiko Neuvostoliitto? Koivusen mielest\u00e4 kysymykseen ei voi vastata joko kyll\u00e4 tai ei. Neuvostoliiton aikana tapahtui my\u00f6nteisi\u00e4 muutoksia kulttuurissa ja suhtautumisessa; Neuvostoliiton hajottua Suomi taas hakeutui nopeasti l\u00e4nteen esimerkiksi Euroopan Unionin kautta. Suomi ei j\u00e4\u00e4nyt riippuvaiseksi Neuvostoliitosta, ja viime vuosina Neuvostoliiton pelotevaikutteen perint\u00f6 Ven\u00e4j\u00e4lle on hiipunut. Kansainv\u00e4lisen tilanteen ja Ukrainan sodan takia suhteet Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n ovat katkenneet, ja Suomessa on palattu sotia edelt\u00e4neeseen ven\u00e4j\u00e4vastaisuuteen.<\/p>\n

Mission Finland ja hyyt\u00e4v\u00e4t olotilat<\/h2>\n

Kylm\u00e4 sota p\u00e4\u00e4ttyi 1991 Neuvostoliiton hajotessa, mutta Mission Finland -projekti on eritt\u00e4in ajankohtainen, kuten tekstiss\u00e4 on k\u00e4ynyt ilmi. Nyky\u00e4\u00e4nkin puhutaan esimerkiksi uussuomettumisesta. Kuten Pia Koivunen toi haastattelussa esiin, olisi nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 edelleen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 luoda ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 yhteyksi\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 vallank\u00e4yt\u00f6n ja autorit\u00e4\u00e4risen valtion kulttuuristen vaikutuskeinojen kokonaisvaltaista ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4t\u00e4 my\u00f6s Mission Finland -projektissa tehd\u00e4\u00e4n. Tiedeyhteis\u00f6n, valtion sek\u00e4 laajemman yleis\u00f6n on oltava tietoisia kaikesta tilannetta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4, varsinkin, koska suhteiden uudelleen luominen on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n


\nL\u00e4hteet ja lis\u00e4\u00e4 aiheesta<\/strong><\/p>\n