{"id":207,"date":"2026-02-28T15:09:03","date_gmt":"2026-02-28T13:09:03","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/?page_id=207"},"modified":"2026-07-17T09:46:03","modified_gmt":"2026-07-17T06:46:03","slug":"tyoryhmat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/tyoryhmat\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6ryhm\u00e4t"},"content":{"rendered":"<style>.kb-row-layout-id207_77771f-9a > .kt-row-column-wrap{align-content:start;}:where(.kb-row-layout-id207_77771f-9a > .kt-row-column-wrap) > .wp-block-kadence-column{justify-content:start;}.kb-row-layout-id207_77771f-9a > .kt-row-column-wrap{column-gap:var(--global-kb-gap-none, 0rem );row-gap:var(--global-kb-gap-none, 0rem );max-width:1056%;margin-left:auto;margin-right:auto;grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}.kb-row-layout-id207_77771f-9a > .kt-row-layout-overlay{opacity:0.00;background-color:var(--global-palette9, #ffffff);mix-blend-mode:hue;}.kb-row-layout-id207_77771f-9a .kt-row-layout-bottom-sep{height:100px;}.kb-row-layout-id207_77771f-9a .kt-row-layout-bottom-sep svg{width:100%;}.kb-row-layout-id207_77771f-9a .kt-row-layout-bottom-sep svg{fill:#ffffff!important;}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id207_77771f-9a > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id207_77771f-9a .kt-row-layout-bottom-sep{height:px;}}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id207_77771f-9a .kt-row-layout-bottom-sep svg{width:%;}}@media all and (max-width: 767px){.kb-row-layout-id207_77771f-9a > .kt-row-column-wrap{padding-top:var(--global-kb-spacing-xs, 1rem);padding-bottom:0px;grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}.kb-row-layout-id207_77771f-9a .kt-row-layout-bottom-sep{height:px;}.kb-row-layout-id207_77771f-9a .kt-row-layout-bottom-sep svg{width:%;}}<\/style><div class=\"kb-row-layout-wrap kb-row-layout-id207_77771f-9a alignnone kt-row-has-bg wp-block-kadence-rowlayout\"><div class=\"kt-row-layout-overlay kt-row-overlay-normal\"><\/div><div class=\"kt-row-column-wrap kt-has-1-columns kt-row-layout-equal kt-tab-layout-inherit kt-mobile-layout-row kt-row-valign-top\">\n<style>.kadence-column207_4d1523-c9 > .kt-inside-inner-col{display:flex;}.kadence-column207_4d1523-c9 > .kt-inside-inner-col{padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}.kadence-column207_4d1523-c9 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column207_4d1523-c9 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column207_4d1523-c9 > .kt-inside-inner-col{row-gap:var(--global-kb-gap-none, 0rem );column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column207_4d1523-c9 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}.kadence-column207_4d1523-c9 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kt-row-column-wrap > .kadence-column207_4d1523-c9{align-self:center;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_4d1523-c9{align-self:auto;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_4d1523-c9 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}.kadence-column207_4d1523-c9 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column207_4d1523-c9{text-align:left;}.kadence-column207_4d1523-c9{position:relative;}.kadence-column207_4d1523-c9, .kt-inside-inner-col > .kadence-column207_4d1523-c9:not(.specificity){margin-top:0px;margin-right:-48px;margin-bottom:25px;margin-left:-48px;}@media all and (max-width: 1024px){.kt-row-column-wrap > .kadence-column207_4d1523-c9{align-self:center;}}@media all and (max-width: 1024px){.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_4d1523-c9{align-self:auto;}}@media all and (max-width: 1024px){.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_4d1523-c9 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column207_4d1523-c9 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column207_4d1523-c9 > .kt-inside-inner-col{min-height:0px;flex-direction:column;justify-content:center;}.kt-row-column-wrap > .kadence-column207_4d1523-c9{align-self:center;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_4d1523-c9{align-self:auto;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_4d1523-c9 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column207_4d1523-c9 kb-section-dir-vertical\"><div class=\"kt-inside-inner-col\"><style>.kadence-column207_1275fd-ca > .kt-inside-inner-col{display:flex;}.kadence-column207_1275fd-ca > .kt-inside-inner-col{padding-bottom:0px;}.kadence-column207_1275fd-ca > .kt-inside-inner-col,.kadence-column207_1275fd-ca > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column207_1275fd-ca > .kt-inside-inner-col{row-gap:var(--global-kb-gap-none, 0rem );column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column207_1275fd-ca > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-end;}.kadence-column207_1275fd-ca > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kt-row-column-wrap > .kadence-column207_1275fd-ca{align-self:flex-end;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_1275fd-ca{align-self:auto;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_1275fd-ca > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-end;}.kadence-column207_1275fd-ca > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column207_1275fd-ca{position:relative;}.kadence-column207_1275fd-ca, .kt-inside-inner-col > .kadence-column207_1275fd-ca:not(.specificity){margin-bottom:0px;}@media all and (max-width: 1024px){.kt-row-column-wrap > .kadence-column207_1275fd-ca{align-self:flex-end;}}@media all and (max-width: 1024px){.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_1275fd-ca{align-self:auto;}}@media all and (max-width: 1024px){.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_1275fd-ca > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-end;}}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column207_1275fd-ca > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-end;}}@media all and (max-width: 767px){.kt-row-column-wrap > .kadence-column207_1275fd-ca{align-self:flex-start;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_1275fd-ca{align-self:auto;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_1275fd-ca > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-start;}.kadence-column207_1275fd-ca > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-start;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column207_1275fd-ca\"><div class=\"kt-inside-inner-col\"><style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_fc474e-50, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_fc474e-50[data-kb-block=\"kb-adv-heading207_fc474e-50\"]{padding-top:var(--global-kb-spacing-xs, 1rem);padding-bottom:var(--global-kb-spacing-xs, 1rem);padding-left:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);font-size:var(--global-kb-font-size-xl, 3rem);font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_fc474e-50 mark.kt-highlight, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_fc474e-50[data-kb-block=\"kb-adv-heading207_fc474e-50\"] mark.kt-highlight{font-style:normal;color:#f76a0c;-webkit-box-decoration-break:clone;box-decoration-break:clone;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_fc474e-50 img.kb-inline-image, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_fc474e-50[data-kb-block=\"kb-adv-heading207_fc474e-50\"] img.kb-inline-image{width:150px;vertical-align:baseline;}@media all and (max-width: 767px){.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_fc474e-50, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_fc474e-50[data-kb-block=\"kb-adv-heading207_fc474e-50\"]{font-size:var(--global-kb-font-size-md, 1.25rem);}}<\/style>\n<h2 class=\"kt-adv-heading207_fc474e-50 wp-block-kadence-advancedheading has-theme-palette-9-color has-text-color has-theme-palette-13-background-color has-background\" data-kb-block=\"kb-adv-heading207_fc474e-50\">Ty\u00f6ryhm\u00e4t<\/h2>\n<\/div><\/div>\n\n\n<style>.kadence-column207_114fe7-7f > .kt-inside-inner-col{display:flex;}.kadence-column207_114fe7-7f > .kt-inside-inner-col{padding-bottom:0px;}.kadence-column207_114fe7-7f > .kt-inside-inner-col,.kadence-column207_114fe7-7f > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column207_114fe7-7f > .kt-inside-inner-col{row-gap:var(--global-kb-gap-none, 0rem );column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column207_114fe7-7f > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-end;}.kadence-column207_114fe7-7f > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kt-row-column-wrap > .kadence-column207_114fe7-7f{align-self:flex-end;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_114fe7-7f{align-self:auto;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_114fe7-7f > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-end;}.kadence-column207_114fe7-7f > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column207_114fe7-7f{position:relative;}.kadence-column207_114fe7-7f, .kt-inside-inner-col > .kadence-column207_114fe7-7f:not(.specificity){margin-bottom:0px;}@media all and (max-width: 1024px){.kt-row-column-wrap > .kadence-column207_114fe7-7f{align-self:flex-end;}}@media all and (max-width: 1024px){.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_114fe7-7f{align-self:auto;}}@media all and (max-width: 1024px){.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_114fe7-7f > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-end;}}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column207_114fe7-7f > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-end;}}@media all and (max-width: 767px){.kt-row-column-wrap > .kadence-column207_114fe7-7f{align-self:flex-start;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_114fe7-7f{align-self:auto;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_114fe7-7f > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-start;}.kadence-column207_114fe7-7f > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-start;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column207_114fe7-7f\"><div class=\"kt-inside-inner-col\"><style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_862b76-3b, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_862b76-3b[data-kb-block=\"kb-adv-heading207_862b76-3b\"]{padding-top:var(--global-kb-spacing-xxs, 0.5rem);padding-bottom:var(--global-kb-spacing-xxs, 0.5rem);padding-left:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);font-size:var(--global-kb-font-size-sm, 0.9rem);font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_862b76-3b mark.kt-highlight, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_862b76-3b[data-kb-block=\"kb-adv-heading207_862b76-3b\"] mark.kt-highlight{font-style:normal;color:#f76a0c;-webkit-box-decoration-break:clone;box-decoration-break:clone;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_862b76-3b img.kb-inline-image, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_862b76-3b[data-kb-block=\"kb-adv-heading207_862b76-3b\"] img.kb-inline-image{width:150px;vertical-align:baseline;}@media all and (max-width: 767px){.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_862b76-3b, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_862b76-3b[data-kb-block=\"kb-adv-heading207_862b76-3b\"]{font-size:var(--global-kb-font-size-md, 1.25rem);}}<\/style>\n<h2 class=\"kt-adv-heading207_862b76-3b wp-block-kadence-advancedheading has-theme-palette-9-color has-text-color has-theme-palette-3-background-color has-background\" data-kb-block=\"kb-adv-heading207_862b76-3b\">Sosiaalipolitiikan p\u00e4iv\u00e4t 2026<\/h2>\n<\/div><\/div>\n<\/div><\/div>\n\n<\/div><\/div>\n\n<style>.kb-row-layout-id207_f0e2f9-04 > .kt-row-column-wrap{align-content:start;}:where(.kb-row-layout-id207_f0e2f9-04 > .kt-row-column-wrap) > .wp-block-kadence-column{justify-content:start;}.kb-row-layout-id207_f0e2f9-04 > .kt-row-column-wrap{column-gap:var(--global-kb-gap-none, 0rem );row-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);padding-top:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);padding-right:0px;padding-bottom:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);padding-left:0px;grid-template-columns:minmax(0, 1fr) minmax(0, 2fr);}.kb-row-layout-id207_f0e2f9-04 > .kt-row-layout-overlay{opacity:0.30;}.kb-row-layout-id207_f0e2f9-04 .kt-row-layout-bottom-sep{height:100px;}.kb-row-layout-id207_f0e2f9-04 .kt-row-layout-bottom-sep svg{width:100%;}.kb-row-layout-id207_f0e2f9-04 .kt-row-layout-bottom-sep svg{fill:#ffffff!important;}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id207_f0e2f9-04 > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 1fr) minmax(0, 2fr);}}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id207_f0e2f9-04 .kt-row-layout-bottom-sep{height:px;}}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id207_f0e2f9-04 .kt-row-layout-bottom-sep svg{width:%;}}@media all and (max-width: 767px){.kb-row-layout-id207_f0e2f9-04 > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}.kb-row-layout-id207_f0e2f9-04 .kt-row-layout-bottom-sep{height:px;}.kb-row-layout-id207_f0e2f9-04 .kt-row-layout-bottom-sep svg{width:%;}}<\/style><div class=\"kb-row-layout-wrap kb-row-layout-id207_f0e2f9-04 alignnone wp-block-kadence-rowlayout\"><div class=\"kt-row-column-wrap kt-has-2-columns kt-row-layout-right-golden kt-tab-layout-inherit kt-mobile-layout-row kt-row-valign-top\">\n<style>.kadence-column207_a9141b-7e > .kt-inside-inner-col,.kadence-column207_a9141b-7e > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column207_a9141b-7e > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column207_a9141b-7e > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column207_a9141b-7e > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column207_a9141b-7e > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column207_a9141b-7e{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column207_a9141b-7e > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column207_a9141b-7e > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column207_a9141b-7e\"><div class=\"kt-inside-inner-col\"><style>.kadence-column207_cc5262-4a > .kt-inside-inner-col{display:flex;}.kadence-column207_cc5262-4a > .kt-inside-inner-col{padding-top:0px;padding-right:var(--global-kb-spacing-md, 2rem);}.kadence-column207_cc5262-4a > .kt-inside-inner-col,.kadence-column207_cc5262-4a > .kt-inside-inner-col:before{border-bottom-left-radius:30px;}.kadence-column207_cc5262-4a > .kt-inside-inner-col{row-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column207_cc5262-4a > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;align-items:center;}.kadence-column207_cc5262-4a > .kt-inside-inner-col > .kb-image-is-ratio-size{align-self:stretch;}.kadence-column207_cc5262-4a > .kt-inside-inner-col > .wp-block-kadence-advancedgallery{align-self:stretch;}.kadence-column207_cc5262-4a > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kt-row-column-wrap > .kadence-column207_cc5262-4a{align-self:center;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_cc5262-4a{align-self:auto;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_cc5262-4a > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}.kadence-column207_cc5262-4a > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column207_cc5262-4a{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kt-row-column-wrap > .kadence-column207_cc5262-4a{align-self:center;}}@media all and (max-width: 1024px){.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_cc5262-4a{align-self:auto;}}@media all and (max-width: 1024px){.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_cc5262-4a > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column207_cc5262-4a > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;align-items:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kt-row-column-wrap > .kadence-column207_cc5262-4a{align-self:center;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_cc5262-4a{align-self:auto;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_cc5262-4a > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}.kadence-column207_cc5262-4a > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;align-items:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column207_cc5262-4a\"><div class=\"kt-inside-inner-col\"><style>.kadence-column207_37d220-e4 > .kt-inside-inner-col{display:flex;}.kadence-column207_37d220-e4 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column207_37d220-e4 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column207_37d220-e4 > .kt-inside-inner-col{row-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column207_37d220-e4 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column207_37d220-e4 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column207_37d220-e4 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column207_37d220-e4{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column207_37d220-e4 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column207_37d220-e4 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column207_37d220-e4\"><div class=\"kt-inside-inner-col\"><style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_25c191-e3, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_25c191-e3[data-kb-block=\"kb-adv-heading207_25c191-e3\"]{padding-top:var(--global-kb-spacing-xxs, 0.5rem);padding-bottom:var(--global-kb-spacing-xxs, 0.5rem);text-align:center;font-size:var(--global-kb-font-size-md, 1.25rem);font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_25c191-e3 mark.kt-highlight, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_25c191-e3[data-kb-block=\"kb-adv-heading207_25c191-e3\"] mark.kt-highlight{font-style:normal;color:#f76a0c;-webkit-box-decoration-break:clone;box-decoration-break:clone;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_25c191-e3 img.kb-inline-image, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_25c191-e3[data-kb-block=\"kb-adv-heading207_25c191-e3\"] img.kb-inline-image{width:150px;vertical-align:baseline;}<\/style>\n<h2 class=\"kt-adv-heading207_25c191-e3 wp-block-kadence-advancedheading has-theme-palette-9-color has-text-color has-theme-palette-3-background-color has-background\" data-kb-block=\"kb-adv-heading207_25c191-e3\">T\u00e4rke\u00e4t p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list has-medium-font-size\">\n<li class=\"has-small-font-size\" style=\"margin-top:var(--wp--preset--spacing--30);margin-bottom:var(--wp--preset--spacing--30);padding-top:0;padding-right:0;padding-bottom:0;padding-left:0\"><strong>Abstraktihaku alkaa <\/strong>17.7.2026<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-small-font-size\" style=\"margin-top:var(--wp--preset--spacing--30);margin-bottom:var(--wp--preset--spacing--30)\"><strong>Abstraktihaku p\u00e4\u00e4ttyy<\/strong> 6.9.2026<\/li>\n<\/ul>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_16fae2-64, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_16fae2-64[data-kb-block=\"kb-adv-heading207_16fae2-64\"]{padding-top:var(--global-kb-spacing-xxs, 0.5rem);padding-bottom:var(--global-kb-spacing-xxs, 0.5rem);text-align:center;font-size:16px;font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_16fae2-64 mark.kt-highlight, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_16fae2-64[data-kb-block=\"kb-adv-heading207_16fae2-64\"] mark.kt-highlight{font-style:normal;color:#f76a0c;-webkit-box-decoration-break:clone;box-decoration-break:clone;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_16fae2-64 img.kb-inline-image, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading207_16fae2-64[data-kb-block=\"kb-adv-heading207_16fae2-64\"] img.kb-inline-image{width:150px;vertical-align:baseline;}<\/style>\n<h2 class=\"kt-adv-heading207_16fae2-64 wp-block-kadence-advancedheading has-theme-palette-9-color has-text-color has-theme-palette-3-background-color has-background\" data-kb-block=\"kb-adv-heading207_16fae2-64\">Uusia ajatuksia ty\u00f6ryhm\u00e4ty\u00f6skentelyyn<\/h2>\n\n\n<style>.kb-image207_c4ca52-43 .kb-image-has-overlay:after{opacity:0.3;}<\/style>\n<figure class=\"wp-block-kadence-image kb-image207_c4ca52-43 size-medium\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"200\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/wp-content\/uploads\/sites\/1538\/2026\/03\/Sospolpv2025_tyoryhma_Kananen-300x200.jpg\" alt=\"Ty\u00f6ryhm\u00e4 &quot;Sosiaalipolitiikan uudistaminen&quot; vuoden 2025 Sosiaalipolitiikan p\u00e4ivill\u00e4 Helsingiss\u00e4\" class=\"kb-img wp-image-237\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/wp-content\/uploads\/sites\/1538\/2026\/03\/Sospolpv2025_tyoryhma_Kananen-300x200.jpg 300w, https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/wp-content\/uploads\/sites\/1538\/2026\/03\/Sospolpv2025_tyoryhma_Kananen-168x112.jpg 168w, https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/wp-content\/uploads\/sites\/1538\/2026\/03\/Sospolpv2025_tyoryhma_Kananen-190x127.jpg 190w, https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/wp-content\/uploads\/sites\/1538\/2026\/03\/Sospolpv2025_tyoryhma_Kananen.jpg 600w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-theme-palette-1-color has-text-color has-link-color wp-elements-503e8771858f62ff784bf1ab76c342de wp-block-paragraph\" style=\"padding-top:0;padding-right:0;padding-bottom:0;padding-left:0\">Kaipaatko uusia ajatuksia ty\u00f6ryhm\u00e4ty\u00f6skentelyyn? Lue yliopisto-opettaja Johannes Kanasen artikkeli &#8221;Sosiaalipolitiikan uudistaminen&#8221; -ty\u00f6ryhm\u00e4n ty\u00f6skentelytavasta vuoden 2025 Sosiaalipolitiikan p\u00e4ivill\u00e4 helsingiss\u00e4. Artikkeliin <a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/uusia-ajatuksia-tyoryhmatyoskentelyyn\/\" data-type=\"page\" data-id=\"232\"><strong>t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/strong><\/a>.<\/p>\n<\/div><\/div>\n<\/div><\/div>\n<\/div><\/div>\n\n\n<style>.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col{display:flex;}.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col{padding-left:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);}.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col{border-left:1px dotted var(--global-palette3, #1A202C);}.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;}.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col{row-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-start;align-items:flex-start;}.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col > .kb-image-is-ratio-size{align-self:stretch;}.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col > .wp-block-kadence-advancedgallery{align-self:stretch;}.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kt-row-column-wrap > .kadence-column207_40c1ee-54{align-self:flex-start;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_40c1ee-54{align-self:auto;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-start;}.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column207_40c1ee-54{position:relative;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col{border-left:1px dotted var(--global-palette3, #1A202C);flex-direction:column;justify-content:flex-start;align-items:flex-start;}}@media all and (max-width: 1024px){.kt-row-column-wrap > .kadence-column207_40c1ee-54{align-self:flex-start;}}@media all and (max-width: 1024px){.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_40c1ee-54{align-self:auto;}}@media all and (max-width: 1024px){.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-start;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col{border-left:1px dotted var(--global-palette3, #1A202C);flex-direction:column;justify-content:flex-start;align-items:flex-start;}.kt-row-column-wrap > .kadence-column207_40c1ee-54{align-self:flex-start;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_40c1ee-54{align-self:auto;}.kt-inner-column-height-full:not(.kt-has-1-columns) > .wp-block-kadence-column.kadence-column207_40c1ee-54 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:flex-start;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column207_40c1ee-54\"><div class=\"kt-inside-inner-col\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\" style=\"margin-top:0;margin-bottom:var(--wp--preset--spacing--30);font-size:16px\">T\u00e4lt\u00e4 sivulta l\u00f6yd\u00e4t Sosiaalipolitiikan p\u00e4ivien ty\u00f6ryhm\u00e4t. Tarkemman ty\u00f6ryhm\u00e4kuvauksen saat esille klikkaamalla ty\u00f6ryhm\u00e4n nime\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\" style=\"margin-top:0;margin-bottom:var(--wp--preset--spacing--30);font-size:16px\">Esitelm\u00e4ehdotukset toimitetaan alla olevan verkkolomakkeen kautta. Deadline ehdotuksilla on <strong><span style=\"text-decoration: underline;\">sunnuntai 6.9.2026 klo 23:59<\/span><\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-theme-palette-3-color has-text-color has-link-color wp-elements-9575bd55318ca332ab1a9f61930a5508 wp-block-paragraph\">Toimita esitelm\u00e4ehdotuksesi t\u00e4\u00e4lt\u00e4: <a href=\"https:\/\/link.webropolsurveys.com\/S\/0D80678FB6BBC95D\" rel=\"noopener\"><strong>https:\/\/link.webropolsurveys.com\/S\/0D80678FB6BBC95D<\/strong><\/a><\/p>\n\n\n<style>.kt-accordion-id207_165c96-d7 .kt-accordion-inner-wrap{column-gap:var(--global-kb-gap-xs, 0.5rem );row-gap:10px;}.kt-accordion-id207_165c96-d7 .kt-accordion-panel-inner{border-top:1px solid var(--global-palette3, #1A202C);border-right:1px solid var(--global-palette3, #1A202C);border-bottom:1px solid #000000;border-left:1px solid var(--global-palette3, #1A202C);border-bottom-right-radius:10px;border-bottom-left-radius:10px;background:rgba(228,228,200,0.25);padding-top:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);padding-right:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);padding-bottom:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);padding-left:var(--global-kb-spacing-sm, 1.5rem);}.kt-accordion-id207_165c96-d7 > .kt-accordion-inner-wrap > .wp-block-kadence-pane > .kt-accordion-header-wrap > .kt-blocks-accordion-header{border-top:1px solid rgba(0,0,0,0.5);border-right:1px solid rgba(0,0,0,0.5);border-bottom:1px solid rgba(0,0,0,0.5);border-left:1px solid rgba(0,0,0,0.5);border-top-left-radius:10px;border-top-right-radius:10px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;background:var(--global-palette9, #ffffff);font-size:var(--global-kb-font-size-sm, 0.9rem);color:var(--global-palette3, #1A202C);padding-top:14px;padding-right:16px;padding-bottom:14px;padding-left:16px;}.kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basiccircle ):not( .kt-accodion-icon-style-xclosecircle ):not( .kt-accodion-icon-style-arrowcircle )  > .kt-accordion-inner-wrap > .wp-block-kadence-pane > .kt-accordion-header-wrap .kt-blocks-accordion-icon-trigger:after, .kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basiccircle ):not( .kt-accodion-icon-style-xclosecircle ):not( .kt-accodion-icon-style-arrowcircle )  > .kt-accordion-inner-wrap > .wp-block-kadence-pane > .kt-accordion-header-wrap .kt-blocks-accordion-icon-trigger:before{background:var(--global-palette3, #1A202C);}.kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basic ):not( .kt-accodion-icon-style-xclose ):not( .kt-accodion-icon-style-arrow ) .kt-blocks-accordion-icon-trigger{background:var(--global-palette3, #1A202C);}.kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basic ):not( .kt-accodion-icon-style-xclose ):not( .kt-accodion-icon-style-arrow ) .kt-blocks-accordion-icon-trigger:after, .kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basic ):not( .kt-accodion-icon-style-xclose ):not( .kt-accodion-icon-style-arrow ) .kt-blocks-accordion-icon-trigger:before{background:var(--global-palette9, #ffffff);}.kt-accordion-id207_165c96-d7 > .kt-accordion-inner-wrap > .wp-block-kadence-pane > .kt-accordion-header-wrap > .kt-blocks-accordion-header:hover, \n\t\t\t\tbody:not(.hide-focus-outline) .kt-accordion-id207_165c96-d7 .kt-blocks-accordion-header:focus-visible{color:var(--global-palette9, #ffffff);background:rgba(0,0,0,0.5);border-top-color:#878787;border-top-style:solid;border-right-color:#878787;border-right-style:solid;border-bottom-color:#878787;border-bottom-style:solid;border-left-color:#878787;border-left-style:solid;}.kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basiccircle ):not( .kt-accodion-icon-style-xclosecircle ):not( .kt-accodion-icon-style-arrowcircle ) .kt-accordion-header-wrap .kt-blocks-accordion-header:hover .kt-blocks-accordion-icon-trigger:after, .kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basiccircle ):not( .kt-accodion-icon-style-xclosecircle ):not( .kt-accodion-icon-style-arrowcircle ) .kt-accordion-header-wrap .kt-blocks-accordion-header:hover .kt-blocks-accordion-icon-trigger:before, body:not(.hide-focus-outline) .kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basiccircle ):not( .kt-accodion-icon-style-xclosecircle ):not( .kt-accodion-icon-style-arrowcircle ) .kt-blocks-accordion--visible .kt-blocks-accordion-icon-trigger:after, body:not(.hide-focus-outline) .kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basiccircle ):not( .kt-accodion-icon-style-xclosecircle ):not( .kt-accodion-icon-style-arrowcircle ) .kt-blocks-accordion-header:focus-visible .kt-blocks-accordion-icon-trigger:before{background:var(--global-palette9, #ffffff);}.kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basic ):not( .kt-accodion-icon-style-xclose ):not( .kt-accodion-icon-style-arrow ) .kt-accordion-header-wrap .kt-blocks-accordion-header:hover .kt-blocks-accordion-icon-trigger, body:not(.hide-focus-outline) .kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basic ):not( .kt-accodion-icon-style-xclose ):not( .kt-accodion-icon-style-arrow ) .kt-accordion-header-wrap .kt-blocks-accordion-header:focus-visible .kt-blocks-accordion-icon-trigger{background:var(--global-palette9, #ffffff);}.kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basic ):not( .kt-accodion-icon-style-xclose ):not( .kt-accodion-icon-style-arrow ) .kt-accordion-header-wrap .kt-blocks-accordion-header:hover .kt-blocks-accordion-icon-trigger:after, .kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basic ):not( .kt-accodion-icon-style-xclose ):not( .kt-accodion-icon-style-arrow ) .kt-accordion-header-wrap .kt-blocks-accordion-header:hover .kt-blocks-accordion-icon-trigger:before, body:not(.hide-focus-outline) .kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basic ):not( .kt-accodion-icon-style-xclose ):not( .kt-accodion-icon-style-arrow ) .kt-accordion-header-wrap .kt-blocks-accordion-header:focus-visible .kt-blocks-accordion-icon-trigger:after, body:not(.hide-focus-outline) .kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basic ):not( .kt-accodion-icon-style-xclose ):not( .kt-accodion-icon-style-arrow ) .kt-accordion-header-wrap .kt-blocks-accordion-header:focus-visible .kt-blocks-accordion-icon-trigger:before{background:rgba(0,0,0,0.5);}.kt-accordion-id207_165c96-d7 .kt-accordion-header-wrap .kt-blocks-accordion-header:focus-visible,\n\t\t\t\t.kt-accordion-id207_165c96-d7 > .kt-accordion-inner-wrap > .wp-block-kadence-pane > .kt-accordion-header-wrap > .kt-blocks-accordion-header.kt-accordion-panel-active{color:var(--global-palette9, #ffffff);background:var(--global-palette3, #1A202C);border-top-color:#eeeeee;border-top-style:solid;border-right-color:#eeeeee;border-right-style:solid;border-bottom-color:#eeeeee;border-bottom-style:solid;border-left-color:#0e9cd1;border-left-style:solid;}.kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basiccircle ):not( .kt-accodion-icon-style-xclosecircle ):not( .kt-accodion-icon-style-arrowcircle )  > .kt-accordion-inner-wrap > .wp-block-kadence-pane > .kt-accordion-header-wrap > .kt-blocks-accordion-header.kt-accordion-panel-active .kt-blocks-accordion-icon-trigger:after, .kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basiccircle ):not( .kt-accodion-icon-style-xclosecircle ):not( .kt-accodion-icon-style-arrowcircle )  > .kt-accordion-inner-wrap > .wp-block-kadence-pane > .kt-accordion-header-wrap > .kt-blocks-accordion-header.kt-accordion-panel-active .kt-blocks-accordion-icon-trigger:before{background:var(--global-palette9, #ffffff);}.kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basic ):not( .kt-accodion-icon-style-xclose ):not( .kt-accodion-icon-style-arrow ) .kt-blocks-accordion-header.kt-accordion-panel-active .kt-blocks-accordion-icon-trigger{background:var(--global-palette9, #ffffff);}.kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basic ):not( .kt-accodion-icon-style-xclose ):not( .kt-accodion-icon-style-arrow ) .kt-blocks-accordion-header.kt-accordion-panel-active .kt-blocks-accordion-icon-trigger:after, .kt-accordion-id207_165c96-d7:not( .kt-accodion-icon-style-basic ):not( .kt-accodion-icon-style-xclose ):not( .kt-accodion-icon-style-arrow ) .kt-blocks-accordion-header.kt-accordion-panel-active .kt-blocks-accordion-icon-trigger:before{background:var(--global-palette3, #1A202C);}@media all and (max-width: 1024px){.kt-accordion-id207_165c96-d7 .kt-accordion-panel-inner{border-top:1px solid var(--global-palette3, #1A202C);border-right:1px solid var(--global-palette3, #1A202C);border-bottom:1px solid #000000;border-left:1px solid var(--global-palette3, #1A202C);}}@media all and (max-width: 1024px){.kt-accordion-id207_165c96-d7 > .kt-accordion-inner-wrap > .wp-block-kadence-pane > .kt-accordion-header-wrap > .kt-blocks-accordion-header{border-top:1px solid rgba(0,0,0,0.5);border-right:1px solid rgba(0,0,0,0.5);border-bottom:1px solid rgba(0,0,0,0.5);border-left:1px solid rgba(0,0,0,0.5);}}@media all and (max-width: 1024px){.kt-accordion-id207_165c96-d7 > .kt-accordion-inner-wrap > .wp-block-kadence-pane > .kt-accordion-header-wrap > .kt-blocks-accordion-header:hover, \n\t\t\t\tbody:not(.hide-focus-outline) .kt-accordion-id207_165c96-d7 .kt-blocks-accordion-header:focus-visible{border-top-color:#878787;border-top-style:solid;border-right-color:#878787;border-right-style:solid;border-bottom-color:#878787;border-bottom-style:solid;border-left-color:#878787;border-left-style:solid;}}@media all and (max-width: 1024px){.kt-accordion-id207_165c96-d7 .kt-accordion-header-wrap .kt-blocks-accordion-header:focus-visible,\n\t\t\t\t.kt-accordion-id207_165c96-d7 > .kt-accordion-inner-wrap > .wp-block-kadence-pane > .kt-accordion-header-wrap > .kt-blocks-accordion-header.kt-accordion-panel-active{border-top-color:#eeeeee;border-top-style:solid;border-right-color:#eeeeee;border-right-style:solid;border-bottom-color:#eeeeee;border-bottom-style:solid;border-left-color:#0e9cd1;border-left-style:solid;}}@media all and (max-width: 767px){.kt-accordion-id207_165c96-d7 .kt-accordion-inner-wrap{display:block;}.kt-accordion-id207_165c96-d7 .kt-accordion-inner-wrap .kt-accordion-pane:not(:first-child){margin-top:10px;}.kt-accordion-id207_165c96-d7 .kt-accordion-panel-inner{border-top:1px solid var(--global-palette3, #1A202C);border-right:1px solid var(--global-palette3, #1A202C);border-bottom:1px solid #000000;border-left:1px solid var(--global-palette3, #1A202C);}.kt-accordion-id207_165c96-d7 > .kt-accordion-inner-wrap > .wp-block-kadence-pane > .kt-accordion-header-wrap > .kt-blocks-accordion-header{border-top:1px solid rgba(0,0,0,0.5);border-right:1px solid rgba(0,0,0,0.5);border-bottom:1px solid rgba(0,0,0,0.5);border-left:1px solid rgba(0,0,0,0.5);}.kt-accordion-id207_165c96-d7 > .kt-accordion-inner-wrap > .wp-block-kadence-pane > .kt-accordion-header-wrap > .kt-blocks-accordion-header:hover, \n\t\t\t\tbody:not(.hide-focus-outline) .kt-accordion-id207_165c96-d7 .kt-blocks-accordion-header:focus-visible{border-top-color:#878787;border-top-style:solid;border-right-color:#878787;border-right-style:solid;border-bottom-color:#878787;border-bottom-style:solid;border-left-color:#878787;border-left-style:solid;}.kt-accordion-id207_165c96-d7 .kt-accordion-header-wrap .kt-blocks-accordion-header:focus-visible,\n\t\t\t\t.kt-accordion-id207_165c96-d7 > .kt-accordion-inner-wrap > .wp-block-kadence-pane > .kt-accordion-header-wrap > .kt-blocks-accordion-header.kt-accordion-panel-active{border-top-color:#eeeeee;border-top-style:solid;border-right-color:#eeeeee;border-right-style:solid;border-bottom-color:#eeeeee;border-bottom-style:solid;border-left-color:#0e9cd1;border-left-style:solid;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-accordion alignnone\"><div class=\"kt-accordion-wrap kt-accordion-id207_165c96-d7 kt-accordion-has-22-panes kt-active-pane-0 kt-accordion-block kt-pane-header-alignment-left kt-accodion-icon-style-arrowcircle kt-accodion-icon-side-right\" style=\"max-width:none\"><div class=\"kt-accordion-inner-wrap\" data-allow-multiple-open=\"false\" data-start-open=\"none\">\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-1 kt-pane207_7e8c3b-75\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>01. Toiseuden ja toiseuttamisen sosiaalipoliittiset kysymykset<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Antti H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, Anastasia Asikainen, Emilia Leinonen, Salla Era<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 pohditaan toiseutta ja toiseuttamista. Ymm\u00e4rr\u00e4mme toiseuden kaksijakoisena (Brons 2015, Zimmermann 2016): yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 pyrkimyksen\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisen ihmisen erityist\u00e4 olemisen tapaa ja toisaalta toiseuttamisena poikkeavaksi, vieraaksi tai alempiarvoiseksi. Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme esimerkiksi juuri Suomeen muuttaneen turvapaikanhakijan, alkavan muistisairausdiagnoosin saaneen perheett\u00f6m\u00e4n el\u00e4kel\u00e4isen tai etuusviidakossa tiet\u00e4\u00e4n raivaavan pitk\u00e4aikaissairaan ihmisen sosiaalipoliittista arkea ja tarpeita meid\u00e4n on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n inhimillisen olemisen ainutlaatuisuutta, siis oltava toiseuden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Toisaalta toiseutettujen, yhteiskunnan marginaaleissa olevien ihmisten, \u00e4\u00e4ni ei kanna tai sille ei anneta tilaa, mik\u00e4 on my\u00f6s seurausta heid\u00e4n (poliittis\u2013diskursiivisesta) toiseuttamisestaan kyseisiin marginaalisiin asemiin. Esimerkiksi hiljattaista ymp\u00e4rivuorokautisen hoivan maksujen nostoa perusteltiin sill\u00e4, ett\u00e4 &#8221;ymp\u00e4rivuorokautinen hoiva itsess\u00e4\u00e4n kattaa jo k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki ihmisen tarpeet: hoivan asukkaiden el\u00e4m\u00e4 on jo hyvin rajallista&#8221; (Rydman: Vanhukset maksamaan itse enemm\u00e4n palveluistaan, HS.fi 17.4.2026.)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toiseuden ja toiseuttamisen v\u00e4linen j\u00e4nnite on aina l\u00e4sn\u00e4 niin kansalaisten arkikokemuksissa kuin politiikkatason m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4. Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4mme kysymme, mill\u00e4 tavoin eri ihmisi\u00e4 ja ryhmi\u00e4 asetetaan toiseutettuihin asemiin? Millaista toiseuttamista tapahtuu esimerkiksi politiikkatasolla, rakenteissa, instituutioissa, suhteissa, ty\u00f6ss\u00e4, julkisissa tiloissa, ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n arjessa? Ent\u00e4 miten voisimme paremmin huomioida ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toiseutta? Miten toiseuden ymm\u00e4rt\u00e4misen ja toiseuttamisen v\u00e4linen raja oikeastaan piirtyy? Kutsumme ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n kaikki, jotka tavalla tai toisella haluavat kytke\u00e4 omat mielenkiinnon kohteensa ty\u00f6ryhm\u00e4n esitt\u00e4miin kysymyksiin. Esitykset voivat perustua yht\u00e4 hyvin k\u00e4sitteelliseen, metodologiseen tai empiiriseen tutkimusty\u00f6h\u00f6n kuin olla luonteeltaan pohtivia tai luovia esitystapoja hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\" style=\"margin-bottom:var(--wp--preset--spacing--40)\"><em>Brons, L. L. (2015). Othering, an Analysis. Transcience, a Journal of Global Studies, 6(1), 69\u201390. http:\/\/www2.hu-berlin.de\/transcience\/Vol6_No1_2015_69_90.pdf<br>Zimmermann, H. P. (2016). Alienation and alterity: Age in the existentialist discourse on others. Journal of Aging Studies, 39, 83\u201395. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.jaging.2016.06.002<\/em><\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-2 kt-pane207_00f2cc-2d\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>02. Taloudellinen v\u00e4kivalta yhteiskuntapoliittisena kysymyksen\u00e4<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Marita Husso, Anniina Kaittila, Annamari Kangas-Kalinen, Mari Karvinen, Sisko Piippo, Sonja Tihver\u00e4inen, Hanna Mielism\u00e4ki<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Taloudellinen v\u00e4kivalta, kuten huijaukset ja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 arjessa ja l\u00e4heisiss\u00e4 suhteissa ovat nousseet viime vuosina n\u00e4kyviksi keskustelunaiheiksi. T\u00e4st\u00e4 huolimatta taloudellisen v\u00e4kivallan tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa esimerkiksi palveluj\u00e4rjestelmiss\u00e4 on edelleen merkitt\u00e4vi\u00e4 haasteita. My\u00f6s sote-uudistus on her\u00e4tt\u00e4nyt kysymyksi\u00e4 v\u00e4kivallan eri muotojen katveeseen j\u00e4\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 luottamuksen murenemisesta palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja avun saamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 pohdimme, miten 2020-luvulla j\u00e4sennet\u00e4\u00e4n arjessa kohdattuja taloudellisen v\u00e4kivallan muotoja yhteiskuntapoliittisena ja -teoreettisena kysymyksen\u00e4. Miten taloudellista v\u00e4kivaltaa k\u00e4sitteellistet\u00e4\u00e4n ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, ja miten esimerkiksi teknologian kehityksen ja luottamuksen rakentumisen n\u00e4k\u00f6kulmia on hy\u00f6dynnetty v\u00e4kivaltaa koskevissa tutkimuksissa? Miten v\u00e4kivallan eri muotojen yhteyksi\u00e4 on mahdollista tunnistaa ja millaisia yhteiskunta- ja sosiaalipoliittisia toimenpiteit\u00e4 v\u00e4kivallan vastainen ty\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n kutsutaan esityksi\u00e4, joissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n taloudellisen kaltoinkohtelun ja v\u00e4kivallan eri muotoja, v\u00e4kivallan ja kaltoinkohtelun tutkimisen tapoja sek\u00e4 v\u00e4kivaltaan puuttumisen mahdollisuuksia arjessa ja l\u00e4heisiss\u00e4 suhteissa. Toivotamme tervetulleiksi sek\u00e4 teoreettisesti, menetelm\u00e4llisesti ett\u00e4 empiirisesti keskustelevia alustuksia.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-3 kt-pane207_63f6e6-88\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>03. Welfare states and ecological sustainability<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Saija Iivonen, Sami Mustikkamaa<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">The rapid advancement of climate change and the transgressions of other planetary boundaries require far-reaching changes from societies. These changes imply pressures to wellbeing and welfare states as well. For instance, the feasibility of economic growth as a policy goal is increasingly contested, given the lack of widespread decoupling on a sufficient scale. Environmental crises present new \u2018ecological risks\u2019 that traditional welfare states may not be equipped to deal with. And current conceptualizations of wellbeing and human flourishing do not acknowledge their ecological limits and boundaries. On the other hand, welfare states may also facilitate ecological transitions by fostering trust, tackling regressive policy effects, and by maintaining wellbeing for precarious groups during difficult transitions.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Recent research on eco-social welfare states, sustainable welfare, and just transitions have attempted to grasp many of these challenges that mainstream social policy research has long overlooked. But much more research is needed. In this working group, we invite scholars to present research that bridges the gap between welfare states and questions of ecological sustainability. We welcome both theoretical approaches as well as qualitative and quantitative empirical research. Early-career researchers are particularly welcome. The language of the working group is English.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-4 kt-pane207_672d08-9b\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>04. Suomen perustulokokeilun arviointia ja uudempaa keskustelua perustulosta<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4:<\/strong> <em>Markku Ikkala<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sosiaalipolititkan p\u00e4ivien teema on &#8221;K\u00f6hyyden sitkeys\/pysyvyys&#8221;. K\u00f6yhyys on aina kuulunut sosiaalipolitiikan p\u00e4iville ja sosiaalipolitiikkaan yleisemminkin. Sosiaaliturvaa on pyritty viime vuosikymmenin\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta useista poliittisista projekteista\/ty\u00f6ryhmist\u00e4 ja runsaasta tutkimuksesta huolimatta ei ole onnistuttu esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n keinoja lopettamaan tai edes helpottamaan k\u00f6yhyytt\u00e4. Sosiaalipolitiikan todellinen uudistaminenkin on polkenut paikallaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sosiaalipoliittisita keskusteluista ja tutkimuksesta Suomessa on viime vuosina l\u00e4hes kadonnut yksi t\u00e4rke\u00e4 aihe eli perustulo. Perustulosta on maailmalla keskustelu paljon ja teema on tullut entist\u00e4 enemm\u00e4n poliittiselle agendalle. Kokeiluita on suunniteltu ja toteutettu niin rikkaissa maissa (esim. Suomi, Norja, Irlanti) kuin k\u00f6yhemmiss\u00e4kin maissa (kuten Kenia, Unganda ja Intia). Turun sosiaalpolitiikan p\u00e4ivill\u00e4 voisi j\u00e4lleen k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 uutta keskustelua ja esit\u00e4mme ty\u00f6ryhm\u00e4n yll\u00e4 mainitulla otsikolla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomessa toteutettu perustulokokeilua vuosina 2017-2018 oli puutteistaan huolimatta merkitt\u00e4v\u00e4 kansainv\u00e4lisesti, vaikka Suomessa sen merkityst\u00e4 ei oikein ymm\u00e4rretty. Sen positiiviset tulokset on on j\u00e4tetty systemaattisesti huomiotta. Ty\u00f6ryhm\u00e4n aluksi emeritusprofessori Olli Kangas esitt\u00e4\u00e4 katsauksen vanhempiin 2021 kysely- ja haastattuluainistoihin perustuneisiin tutkimustuloksiin ja uudempiin resiteripohjaisten tutkimusten tuloksiin.<br>Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n otetaan alustuksia, joissa perustuloa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n eri puolita joko teoreettisesti tai empiirisesti.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-5 kt-pane207_e5a7dc-3f\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>05. K\u00f6yhyys ennen ja nyt: kokemukset, merkitykset ja k\u00e4sitteet<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Anna-Maria Isola, Tuomas Jussila, Noora Viljamaa<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">K\u00f6yhyys on ilmi\u00f6n\u00e4 ikuinen \u2013 se on ollut olemassa aina. Sen sijaan k\u00f6yhyydelle annetut merkitykset ja siihen liitetyt k\u00e4sitteet muuttuvat ajan mukana. K\u00f6yhyydest\u00e4 on puhuttu vaivaisuutena, v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisyyten\u00e4, v\u00e4h\u00e4varaisuutena, v\u00e4h\u00e4osaisuutena, huono-osaisuutena ja pienituloisuutena.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6s k\u00f6yhyyden kokemukset vaihtelevat aikakaudesta ja yhteiskunnasta riippuen. 1800-luvun Suomessa k\u00f6yhyys koettiin n\u00e4lk\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 konkreettisena puutteena v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 suojasta ja sosiaalisesta turvasta, ja resurssit k\u00f6yhyyden lievitt\u00e4miseen olivat hyvin niukat. Hyvinvointivaltion instituutiot lievittiv\u00e4t k\u00f6yhyytt\u00e4, mutta k\u00f6yhyyden v\u00e4hentyess\u00e4 se muuttui jaetusta kokemuksesta entist\u00e4 yksityisemm\u00e4ksi ja lis\u00e4si samalla sosiaalista erist\u00e4ytymist\u00e4. Eroista huolimatta k\u00f6yhyyden kokemuksissa on paljon yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ajasta ja paikasta riippumatta. Lis\u00e4ksi tuoreimmat tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 k\u00f6yhyyden juurisyyt ja vaikutukset sit\u00e4 kokeneiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n ovat olleet huomattavan samanlaisia sek\u00e4<br>menneisyydess\u00e4 ett\u00e4 nykyisyydess\u00e4. Kriisit ovat kautta aikojen syvent\u00e4neet ja lis\u00e4nneet k\u00f6yhyytt\u00e4, ja sit\u00e4 on pyritty lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisilla toimilla. Siksi onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia, miksi k\u00f6yhyys pysyy, vaikka yhteiskunnat muuttuvat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4n ty\u00f6ryhm\u00e4n tarkoituksena on koota yhteen k\u00f6yhyydest\u00e4 kiinnostuneita tutkijoita esimerkiksi yhteiskuntatieteist\u00e4, historiatieteist\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteist\u00e4 ja kielitieteist\u00e4. Ty\u00f6ryhm\u00e4n tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia tieteidenv\u00e4liset raja-aidat ylitt\u00e4vi\u00e4 tapoja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja tutkia k\u00f6yhyytt\u00e4 sek\u00e4 siihen liittyvi\u00e4 kokemuksia, merkityksi\u00e4 ja k\u00e4sitteit\u00e4 eri aikoina. Abstraktit ja esitykset voivat olla suomeksi tai englanniksi.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-6 kt-pane207_df2b49-be\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>06. Sosiaalipolitiikan uudistaminen<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4:<\/strong> <em>Johannes Kananen<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Monet kriisit koettelevat yhteiskuntiamme t\u00e4ss\u00e4 ajassa, liittyen esimerkiksi talouteen, sosiaalisiin ongelmiin, politiikkaan, ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, terveyteen ja turvallisuuteen. Useat sosiaalipolitiikan tutkijat ovat havahtuneet siihen, ett\u00e4 sosiaalipoliittisten rakenteiden, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja ajattelutapojen on muututtava radikaalisti, jotta sosiaalipolitiikka voisi olla osa siirtym\u00e4\u00e4 kohti tasapainoista, kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja turvallista yhteiskunnallista kehityst\u00e4. Samalla uudistusten t\u00e4ytyy kuitenkin rakentua olemassa olevien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja perinteiden varaan. Moderni yhteiskuntamme on niin monimutkainen, ett\u00e4 ei ole mahdollista ajatella, ett\u00e4 uusia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja uutta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4isiin luomaan ik\u00e4\u00e4n kuin tyhj\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 keskustellaan siit\u00e4, mit\u00e4 uudet, radikaalit muutokset voisivat olla sek\u00e4 sovitetaan uudistuksia osaksi olemassa olevaa sosiaalipolitiikkaa \u2013 miten siirtym\u00e4 tasapainoiseen, kest\u00e4v\u00e4\u00e4n ja turvalliseen yhteiskuntaan tapahtuu orgaanisesti, rauhanomaisesti, demokraattisesti ja kaikkien kansalaisten tarpeet sek\u00e4 planetaariset rajat huomioivalla tavalla? Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n toivotaan kaikenlaisia sosiaalipolitiikan uudistamiseen liittyvi\u00e4 alustuksia \u2013 empiirisi\u00e4, teoreettisia, valmiita johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja alustavia suunnitelmia. Alustukset voivat liitty\u00e4 mihin tahansa sosiaalipolitiikan osa-alueeseen, mukaan lukien sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alustusten aiheet voivat liitty\u00e4 esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Hyvinvoinnin ja\/tai riskin k\u00e4sitteiden laajentaminen osana sosiaalipolitiikan uudistusty\u00f6t\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n uudistusty\u00f6<\/li>\n\n\n\n<li>Sosiaalipolitiikan muutos osana demokraattista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa<\/li>\n\n\n\n<li>Uudet tavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 taloutta, esimerkiksi tuotannon ja kulutuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, osana sosiaalipolitiikan uudistusty\u00f6t\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Uudet ty\u00f6n organisoinnin muodot ja sosiaalipolitiikan uudistusty\u00f6<\/li>\n\n\n\n<li>Uudet tavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sosiaalinen toiminta ja toimijuus osana sosiaalipolitiikan uudistusty\u00f6t\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Uudet tavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ammatillista kohtaamisty\u00f6t\u00e4 osana palveluiden uudistusty\u00f6t\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Kansalaisyhteiskunnan aloitteet ja sosiaalipolitiikan uudistusty\u00f6<\/li>\n\n\n\n<li>Tulevaisuuskuvien luominen ja utooppinen ajattelu osana sosiaalipolitiikan uudistusty\u00f6t\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Sosiaalipolitiikan tutkimuksen ja tieteellisen tiedon rooli osana sosiaalipolitiikan uudistusty\u00f6t\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Tai jokin muu n\u00e4k\u00f6kulma sosiaalipoliittiseen uudistusty\u00f6h\u00f6n<\/li>\n<\/ul>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-7 kt-pane207_7584e2-63\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>07. ASUMINEN JA KAUPUNKI &#8212; BOENDE &amp; STADSFORSKNING \u2013 HOUSING &amp; URBAN STUDIES<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t: <\/strong><em>Aleksi Karhula, Teemu Kemppainen<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4n tavoitteena on koota yhteen asumisen ja kaupungin tutkimuksesta kiinnostuneita tutkijoita pohtimaan tuoreista n\u00e4k\u00f6kulmista n\u00e4iden tutkimusalueiden rajapintoja ja tarkastelemaan niiden mahdollisuuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kiihtyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa muuttuvaa yhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n ovat tervetulleita esitykset esimerkiksi asuntopolitiikkaan, segregaatiokehitykseen tai p\u00e4ivien teemaan k\u00f6yhyyden pysyvyyteen liittyv\u00e4t tutkimukset. Ty\u00f6ryhm\u00e4 toivottaa kuitenkin tervetulleeksi kaikki esitykset, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t asumisen tai kaupungin tematiikkaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Esitys voi perustua empiiriseen tai teoreettiseen analyysiin ja voi k\u00e4sitell\u00e4 niin alkuvaiheen, ty\u00f6st\u00f6vaiheen kuin valmistuneenkin tutkimuksen teemoja. Tervetuloa!<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">The aim of this working group is to bring together researchers interested in housing and urban studies to reflect on the intersections of these fields from fresh perspectives and to examine their potential for understanding a society that is changing at an accelerating pace.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">The working group welcomes presentations on, for example, housing policy, processes of segregation, or the conference theme of the persistence of poverty. However, all presentations addressing themes related to housing or the urban context are warmly encouraged.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Presentations may be based on empirical or theoretical analysis and may discuss research at any stage, including early-stage projects, work in progress, or completed studies. Welcome!<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Presentationer relaterade till boende och stadsforsking \u00e4r v\u00e4lkomna \u00e4ven p\u00e5 svenska.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-8 kt-pane207_8ab277-55\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>08. Mist\u00e4 oikeastaan puhumme, kun puhumme k\u00f6yhyydest\u00e4? Teoreettisia ja kriittisi\u00e4 avauksia k\u00f6yhyyteen ja k\u00f6yhyyden pysyvyyteen<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Rosa Karjalainen, Vera Ylinen<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4 kutsuu mukaan pohtimaan sit\u00e4 mist\u00e4 oikeastaan puhumme, kun puhumme k\u00f6yhyydest\u00e4? Normatiivisten oletusten tai arvostelmien sijaan ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n kysym\u00e4\u00e4n mitk\u00e4 ovat ne ehdot, joiden varassa k\u00f6yhyys ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 voi esiinty\u00e4 yhteiskunnallisena ilmi\u00f6n\u00e4 ja tulla tunnistetuksi sellaisena.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hyvinvointivaltion ja k\u00f6yhyyden v\u00e4linen suhde n\u00e4ytt\u00e4ytyy paradoksaalisena; k\u00f6yhyytt\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n lievent\u00e4m\u00e4\u00e4n ja jopa poistamaan samoilla instrumenteilla, joilla sen olemassaolo mahdollistuu, tai k\u00e4rjistyy ja lis\u00e4\u00e4ntyy. K\u00f6yhyys on siis paitsi sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4n toiminnan kohde, my\u00f6s sen toiminnan keskeinen ehto ja oikeuttaja. T\u00e4m\u00e4 paradoksaalisuus tekee k\u00f6yhyyden ja sen pysyvyyden hallinnasta haastavaa. Samalla se kuitenkin avaa teoreettisesti ja analyyttisesti kiinnostavan tarkastelukohteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toivotamme ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n tervetulleiksi k\u00e4sitteelliset esitykset, joiden p\u00e4\u00e4paino on k\u00f6yhyyteen ja sen pysyvyyteen liittyviss\u00e4 teoreettisissa j\u00e4sennyksiss\u00e4 ja l\u00e4hestymistavoissa. Inspiraatiota esityksiin voi hakea esimerkiksi seuraavista kysymyksist\u00e4: Millainen on k\u00f6yhyyden dynamiikka? Millaisia muita merkityksi\u00e4 liit\u00e4mme k\u00f6yhyyteen taloudellisen niukkuuden lis\u00e4ksi? Millaista olisi huono-osaisuus hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa taloudelliset resurssit olisivat tasaisesti jakautuneet? Millaiset toimintalogiikat ja hallintarationaliteetit yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t tai k\u00e4rjist\u00e4v\u00e4t k\u00f6yhyytt\u00e4? Onko k\u00f6yhyydest\u00e4 ja sen pysyvyydest\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4n kieli on suomi.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-9 kt-pane207_e4b0ff-b4\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>09. Henkinen kriisinkest\u00e4vyys, k\u00f6yhyys ja sosiaalinen kest\u00e4vyys osana kokonaisturvallisuutta<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Sakari Karvonen, Laura Kestil\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta henkinen kriisinkest\u00e4vyys on yksi yhteiskunnan ydintoiminnoista. Henkinen kriisinkest\u00e4vyys ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen kykyn\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 toimintakyky\u00e4, merkityksellisyyden kokemusta ja luottamusta tulevaisuuteen my\u00f6s kriisien aikana. Taloudellinen niukkuus, pitkittynyt k\u00f6yhyys ja kasautuvat sosiaaliset riskit heikent\u00e4v\u00e4t kuitenkin yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen resursseja varautua h\u00e4iri\u00f6ihin ja selviyty\u00e4 niist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4 tarkastelee henkist\u00e4 kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4 osana sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4 tilanteissa, joissa ep\u00e4varmuus on pitkittynytt\u00e4 tai rakenteellista. Esitykset voivat k\u00e4sitell\u00e4 esimerkiksi sit\u00e4, miten k\u00f6yhyys ja toimeentulon ep\u00e4varmuus vaikuttavat luottamukseen yhteiskunnallisiin instituutioihin, julkisiin palveluihin ja yhteiskunnallisiin lupauksiin. N\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa luottamus voi joko vahvistua toimivien turvaverkkojen ja oikeudenmukaisuuden kokemusten kautta tai heikenty\u00e4 palveluiden pirstaleisuuden, etuusj\u00e4rjestelmien monimutkaisuuden ja koetun ep\u00e4oikeudenmukaisuuden seurauksena.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 analysoidaan sosiaalipolitiikan roolia paitsi k\u00f6yhyyden ehk\u00e4isyss\u00e4 my\u00f6s kriisinkest\u00e4vyyden infrastruktuurina. Sosiaaliturva, palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 ja osallisuuden rakenteet ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n osaksi yhteiskunnan varautumista, joka vaikuttaa siihen, miten v\u00e4est\u00f6 kykenee kohtaamaan taloudellisia, terveydellisi\u00e4 ja yhteiskunnallisia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Lis\u00e4ksi voidaan tarkastella k\u00f6yhyyden ja kriisien kasautumista eri v\u00e4est\u00f6ryhmiss\u00e4 sek\u00e4 sit\u00e4, miten eriarvoisuus voi vahvistaa haavoittuvuutta kriisitilanteissa. Huomiota kiinnitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s siihen, miten yhteis\u00f6lliset rakenteet, kansalaistoiminta ja arjen verkostot voivat tukea henkist\u00e4 kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4 erityisesti niiss\u00e4 ryhmiss\u00e4, joissa viralliset turvaverkot ovat heikompia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4 on monitieteinen ja toivottaa tervetulleiksi sek\u00e4 teoreettiset ett\u00e4 empiiriset esitykset, jotka tarkastelevat k\u00f6yhyyden pysyvyytt\u00e4, luottamusta ja henkist\u00e4 kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4 sosiaalipoliittisina, yhteiskunnallisina ja kokonaisturvallisuuden kysymyksin\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-10 kt-pane207_54de9d-b3\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>10. Eriarvoisuus ja lastenhoidon ratkaisut<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Johanna Lammi-Taskula (THL), Anna Grahn (Kela)<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lastenhoidon ratkaisut ovat yksi suomalaisten lapsiperheiden hyvinvoinnin kulmakivist\u00e4 \u2013 ja samalla merkitt\u00e4v\u00e4 eriarvoisuuden muotoutumisen areena. Reunaehtoja perheiden ratkaisuille asettavat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 politiikkatoimet kuten perhevapaaj\u00e4rjestelm\u00e4 ja varhaiskasvatuspalvelut; toisaalta ratkaisuihin kytkeytyv\u00e4t my\u00f6s mm. sukupuolten tasa-arvo, perheiden taloudelliset mahdollisuudet, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n paineet sek\u00e4 alueelliset erot palveluissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4mme kutsuu tutkimuksia, jotka tarkastelevat lastenhoidon ratkaisuja ja niihin liittyv\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta monipuolisista n\u00e4k\u00f6kulmista. Toivotamme tervetulleiksi niin empiiriset kuin teoreettiset esitykset, ja kannustamme eri tieteenalojen tutkijoita osallistumaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mahdollisia teemoja ovat esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>lastenhoidon palvelujen saavutettavuus, laatu ja alueelliset erot<\/li>\n\n\n\n<li>perhevapaiden yhteys sukupuolten tasa-arvoon ja perheiden hyvinvointiin<\/li>\n\n\n\n<li>ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutokset ja vanhempien hoivaratkaisut<\/li>\n\n\n\n<li>lastenhoidon ratkaisujen kytk\u00f6s perheiden toimeentuloon lasten ollessa pieni\u00e4 ja my\u00f6hemmin elinkaarella<\/li>\n\n\n\n<li>maahanmuuttajaperheiden ja muiden v\u00e4hemmist\u00f6ryhmien kokemukset<\/li>\n\n\n\n<li>taloudelliset, kulttuuriset ja institutionaaliset mekanismit, jotka tuottavat tai ehk\u00e4isev\u00e4t eriarvoisuutta<\/li>\n\n\n\n<li>kansainv\u00e4liset vertailut ja politiikkamallien arviointi<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4n tavoitteena on keskustella siit\u00e4, miten lastenhoidon ratkaisut voivat joko kaventaa tai lis\u00e4t\u00e4 eriarvoisuutta \u2013 ja millaisia vaihtoehtoja sosiaalipolitiikka tarjoaa tulevaisuuden perheille.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-11 kt-pane207_2642a7-34\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>11. Lapsiperheiden taloudellinen hyvinvointi, k\u00f6yhyys ja sosiaalipolitiikka<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Eija Lindroos, Mari Haapanen, Markus Laaninen<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsiperheiden arkea muovaavat samanaikaisesti yhteiskunnalliset muutokset, perhemuotojen moninaistuminen sek\u00e4 taloudellisen ep\u00e4varmuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen. Monissa maissa lapsik\u00f6yhyys, toimeentulon haasteet ja hyvinvointierot ovat kasvaneet, samalla kun perhepolitiikan institutionaaliset rakenteet ovat edelleen pitk\u00e4lti rakentuneet oletukselle vakaasta kahden vanhemman ydinperheest\u00e4. Nykyisin lapset kasvavat kuitenkin hyvin erilaisissa perhetilanteissa: yksinhuoltaja-, uusperhe-, vuoroasumis- ja sateenkaariperheiss\u00e4 sek\u00e4 perheiss\u00e4, joissa toimeentulo rakentuu ep\u00e4tyypillisten ty\u00f6suhteiden, sosiaalietuuksien tai useiden tulonl\u00e4hteiden varaan. Taloudelliset riskit ja resurssit jakautuvat my\u00f6s ep\u00e4tasaisesti, ja haavoittuvuus kasautuu erityisesti matalamman sosioekonomisen aseman perheisiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 tarkastellaan lapsiperheiden taloudellista hyvinvointia, k\u00f6yhyytt\u00e4 ja sosiaalipolitiikkaa muuttuvissa yhteiskunnallisissa ja perheeseen liittyviss\u00e4 konteksteissa. Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 ollaan muun muassa kiinnostuneita siit\u00e4, miten sosiaalipolitiikka, tulonsiirrot, palvelut ja ty\u00f6markkinarakenteet vaikuttavat lapsiperheiden toimeentuloon, hyvinvointiin ja eriarvoisuuteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toivotamme tervetulleiksi sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4lliset ett\u00e4 laadulliset tutkimukset sek\u00e4 vertailevat analyysit eri maiden ja hyvinvointivaltioiden v\u00e4lill\u00e4. Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n sopivat esimerkiksi tutkimukset lapsik\u00f6yhyydest\u00e4, sosiaaliturvasta, asumisesta, ty\u00f6n ja perheen yhteensovittamisesta, taloudellisesta ep\u00e4varmuudesta sek\u00e4 perhepolitiikan uudistuksista. Lis\u00e4ksi kannustamme esityksiin, jotka tarkastelevat uusia politiikkaratkaisuja lapsiperhek\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4miseksi ja lasten hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi muuttuvissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Esitys voi olla joko suomeksi tai englanniksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\" style=\"font-size:16px\"><strong>Economic Wellbeing, Poverty, and Social Policy of Families with Children<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">The everyday lives of families with children are simultaneously shaped by societal changes, the diversification of family forms, and increasing economic uncertainty. In many countries, child poverty, challenges related to livelihood, and inequalities in wellbeing have increased, while the institutional structures of family policy have largely continued to be based on the assumption of a stable two-parent nuclear family. Today, however, children grow up in a wide variety of family situations: single-parent families, stepfamilies, shared custody arrangements, and rainbow families, as well as in families whose livelihood is based on atypical employment relationships, social benefits, or multiple sources of income. Economic risks and resources are also distributed unevenly, and vulnerability tends to accumulate particularly among families with a lower socioeconomic status.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">This working group examines the economic wellbeing, poverty, and social policy of families with children in changing societal and family-related contexts. It is particularly interested in<br>how social policy, income transfers, services, and labour market structures affect the livelihoods, wellbeing, and inequality of families with children.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">We welcome both quantitative and qualitative studies, as well as comparative analyses across countries and welfare states. Suitable contributions include, for example, research on child poverty, social security systems, housing, work\u2013family reconciliation, economic uncertainty, and reforms in family policy. We also encourage contributions that examine new policy solutions for reducing child poverty and promoting children\u2019s wellbeing under changing societal conditions. Presentations may be delivered in either Finnish or English.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-12 kt-pane207_7091fd-9a\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>12. Rethinking Mental Health Through Social Policy<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Lotta Lintunen, Sanna Kailaheimo-Bj\u00f6rkqvist<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">This working group focuses on the intersections between social policy and mental health and wellbeing, with particular attention to how institutional structures, policy design, and social inequalities shape mental health outcomes across the life course. As mental health challenges are increasingly recognized as a central public health and social policy concern, there is a growing need to critically examine how policies both mitigate and reproduce mental health inequalities.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">We invite contributions that explore, for example, the role of education systems, labour market policies, family policies, and social security in shaping mental wellbeing. We are especially interested in empirical studies using longitudinal or register data, policy evaluations, and comparative perspectives, as well as theoretically driven contributions that advance our understanding of the mechanisms linking social conditions and mental health. Papers addressing vulnerable populations, intergenerational processes, and policy reforms are particularly welcome.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">The working group aims to bring together researchers from diverse social policy fields to foster interdisciplinary dialogue and to identify pathways for more effective and equitable policy interventions. By integrating perspectives from sociology, demography, public health, and economics, the session seeks to contribute to both academic debates and policy development.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-13 kt-pane207_0cd975-e4\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>13. Kuntoutus, ty\u00f6- ja toimintakyky sek\u00e4 osallisuus<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4:<\/strong> <em>Jyri Liukko (El\u00e4keturvakeskus)<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuntoutuksen merkitys yhteiskunnassa kasvaa, mik\u00e4 liittyy esimerkiksi nuorten lis\u00e4\u00e4ntyneisiin ty\u00f6kykyhaasteisiin ja v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymiseen. Samanaikaisesti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n nopeat muutokset ovat lis\u00e4nneet ep\u00e4varmuutta ja edellytt\u00e4neet kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen tai ty\u00f6- ja toimintakyvyn tukemisen mukauttamista uusiin tilanteisiin. Ep\u00e4varmuutta ovat lis\u00e4nneet my\u00f6s kuntoutukseen ja siihen liittyviin etuuksiin kohdistuvat s\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimuksissa korostetaan osallisuuden t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asemaa kuntoutuksessa. Kuntoutuksen onnistumisen kannalta keskeist\u00e4 on, ett\u00e4 kuntoutujilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaan kuntoutusprosessiinsa. My\u00f6s mahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteis\u00f6jen ja yhteiskunnan toimintaan voi olla osallisuuden kannalta olennaista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Viimeaikaiset muutokset ovat haastaneet osallisuuden toteutumista kuntoutuksessa samaan aikaan, kun sen merkitys kuntoutumisen ja esimerkiksi ty\u00f6h\u00f6n paluun edellytyksen\u00e4 on korostunut. Uudet l\u00e4hestymistavat ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, kuten kuntoutujan aktiivisen toimijuuden ja toipumisorientaation korostaminen, erilaiset osallisuutta tukevat hankkeet sek\u00e4 yksil\u00f6llisempi n\u00e4k\u00f6kulma kuntoutukseen, pyrkiv\u00e4t vastaamaan n\u00e4ihin haasteisiin ja vahvistamaan kuntoutujien voimavaroja. Kun kuntoutujat kokevat tulevansa kuulluiksi ja huomioiduiksi, heid\u00e4n motivaationsa ja luottamuksensa prosessiin voivat vahvistua. Samaan aikaan kuntoutus on n\u00e4hty yh\u00e4 enemm\u00e4n eri toimijoiden verkostomaisena yhteisty\u00f6n\u00e4, jossa olennaista on jaettu toimijuus.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n toivotaan esityksi\u00e4, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t kuntoutusta ja siihen liittyvi\u00e4 teemoja osallisuuden, terveyden, ty\u00f6- ja toimintakyvyn tai ty\u00f6h\u00f6n paluun n\u00e4k\u00f6kulmista. Sek\u00e4 kuntoutus ett\u00e4 osallisuus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 laajasti: kuntoutus voi viitata niin toimintakyky\u00e4 kuin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n osallistumista tukeviin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, ja osallisuuteen liittyv\u00e4t esimerkiksi toimijuus, vaikutusmahdollisuudet ja voimaantuminen. My\u00f6s muut kuntoutusta tarkastelevat n\u00e4k\u00f6kulmat ovat tervetulleita. Esitykset voivat olla empiirisi\u00e4, teoreettisia tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintamalleja esittelevi\u00e4. Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksi\u00e4: Miten osallisuus ja toimijuus rakentuvat kuntoutuksessa? Millaiset fyysiset ja sosiaaliset ymp\u00e4rist\u00f6t tukevat osallisuutta kuntoutumisen prosessissa? Kuinka turvata riitt\u00e4v\u00e4t palvelut ja tulonsiirrot s\u00e4\u00e4st\u00f6toimien keskell\u00e4? Miten kuntoutus vastaa terveyshaasteisiin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksiin? Millaisia tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia liittyy kuntoutuspalveluihin ja -etuuksiin?<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-14 kt-pane207_29c4d6-1a\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>14. Huono-osaisten hyvinvointi<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Hanna-Mari Heinonen (Kelan tutkimusyksikk\u00f6), Lauri M\u00e4kinen (Kelan tutkimusyksikk\u00f6)<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Maaliskuussa 2026 Suomi valittiin yhdeks\u00e4nnen kerran per\u00e4kk\u00e4in maailman<br>onnellisimmaksi maaksi. Samanaikaisesti Suomi kamppailee heikon taloustilanteen ja Euroopan korkeimman ty\u00f6tt\u00f6myysasteen kanssa. Julkisen talouden vakavien talousongelmien korjaamiseksi nykyinen hallitus onkin tehnyt merkitt\u00e4vi\u00e4 leikkauksia my\u00f6s sosiaaliturvaan. Esimerkiksi asumistukeen, ty\u00f6tt\u00f6myysturvaan ja toimeentulotukeen kohdistuneiden leikkausten on arvioitu lis\u00e4\u00e4v\u00e4n pienituloisuutta, mutta leikkausten konkreettisista vaikutuksista sosiaaliturvan varassa el\u00e4vien ihmisten<br>el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hyvinvointiin tiedet\u00e4\u00e4n toistaiseksi vain v\u00e4h\u00e4n. Lis\u00e4ksi kansalaisten hyvinvointia nakertavat samanaikaiset yhteiskunnalliset ja globaalit kriisit, jotka liittyv\u00e4t esimerkiksi ilmastonmuutokseen, taloudelliseen ep\u00e4varmuuteen ja geopoliittisiin j\u00e4nnitteisiin. Nykytilanne haastaa kaikkien &#8211; mutta erityisesti jo valmiiksi heikommassa<br>asemassa olevien &#8211; suomalaisten hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hyvinvointi on moniulotteinen ilmi\u00f6, jota voidaan tarkastella yhteiskuntatieteiss\u00e4 sek\u00e4 objektiivisten mittareiden ett\u00e4 subjektiivisten kokemusten kautta. Yksil\u00f6tasolla kysymys on paitsi siit\u00e4 mit\u00e4 ihmisell\u00e4 on (resurssit), my\u00f6s siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n kokee saavuttavansa (tarpeentyydytys). Aineellista elintasoa ja sen riitt\u00e4vyytt\u00e4 koskevien kokemusten lis\u00e4ksi<br>hyvinvointitutkimuksessa on jo pitk\u00e4\u00e4n pidetty t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tarkastella hyvinvointia my\u00f6s terveyteen, sosiaalisuuteen, osallisuuteen sek\u00e4 laajemmin ihmisen ja ymp\u00e4rist\u00f6n keskin\u00e4issuhteisiin liittyv\u00e4n\u00e4 kysymyksen\u00e4. Yksi esimerkki t\u00e4llaisesta moniulotteisesta hyvinvointitarkastelusta on Erik Allardtin ajattelun pohjalta j\u00e4sennetty kest\u00e4v\u00e4n hyvinvoinnin viitekehys, jossa hyvinvoinnin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n koostuvan elintasoon (<em>having<\/em>), toimijuuteen (<em>doing<\/em>), yhteisyysssuhteisiin (<em>loving<\/em>) ja itsens\u00e4 toteuttamiseen (<em>being<\/em>) liittyvist\u00e4 ulottuvuuksista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedet\u00e4\u00e4n hyvinvointipuutteiden, hyvinvoinnin vajeiden tai huono-osaisuuden kasautuvan. Erityisesti kaikkien pienituloisimpien kohdalla kysymys on usein paitsi aineellisten elinolojen niukkuudesta, my\u00f6s erilaisten sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien kasautumisesta sek\u00e4 toistuvien vaikeuksien aiheuttamasta lannistavasta n\u00e4k\u00f6alattomuudesta. Toisaalta koska hyvinvointi ei palaudu vain aineellisiin resursseihin, ei pienituloisuudesta kohtalonomaisesti seuraa kokonaisvaltaista huono-osaisuutta. Esimerkiksi merkityksellinen tekeminen, hyv\u00e4t ihmissuhteet tai toivoa tuova el\u00e4m\u00e4nkatsomus voivat kannatella ihmist\u00e4 k\u00f6yhyyden keskell\u00e4. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ihmisen on mahdollista kokea el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 merkityksellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 my\u00f6s aineellisesti niukoissa oloissa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n kutsutaan esityksi\u00e4, joissa tavalla tai toisella tarkastellaan huono-osaisten tai haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia, hyvinvointipuutteita, niiden kasautumista tai resilienssi\u00e4, selviytymiskeinoja ja hyvinvointia tukevia resursseja. Esitykset voivat tarkastella hyvinvointia moniulotteisena ilmi\u00f6n\u00e4 tai keskitty\u00e4 johonkin hyvinvoinnin osa-alueeseen.<br>Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n toivotaan kaikenlaisia empiirisi\u00e4 alustuksia &#8211; laadullisia, m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4, valmiita tai vasta suunnitteluvaiheessa olevia tutkimuksia. Abstraktit ja esitykset voivat olla suomeksi tai englanniksi.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-15 kt-pane207_6c546e-97\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>15. Sosiaaliset oikeudet ja k\u00f6yhyys<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4:<\/strong> <em>Yrj\u00f6 Mattila<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n tutkimuksia, jotka liittyv\u00e4t sosiaalisten oikeuksien vaikutukseen k\u00f6yhyyteen. Sosiaalisia oikeuksia on sek\u00e4 Suomen perustuslaissa ett\u00e4 kansainv\u00e4lisiss\u00e4 sopimuksissa. Sosiaalisten oikeuksien l\u00e4ht\u00f6kohtana pidet\u00e4\u00e4n YK:n ihmisoikeuksien julistusta vuodelta 1948. Sen j\u00e4lkeen julistuksen periaatteet ovat konkretisoituneet YK:n TSS-sopimuksessa, Euroopan uudistetussa sosiaalisessa peruskirjassa, Kansainv\u00e4linen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 ILO:n sosiaaliturvaa koskevassa yleissopimuksessa 102, YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa sek\u00e4 YK:n vammaisyleissopimuksessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sosiaaliset oikeudet konkretisoituivat Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksessa, jonka s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset sittemmin sis\u00e4llytettiin vuoden 2000 uuteen perustuslakiin (19 \u00a7). Perustuslakia on tulkinnut eduskunnan perustuslakivaliokunta, jonka lausunnot ovat olleet merkitt\u00e4vi\u00e4 erityisesti sosiaaliturvaa koskevien lausuntojen yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 on tarkoitus keskustella alustusten pohjalta laajasti sosiaalisten oikeuksien vaikutuksesta k\u00f6yhyyden ehk\u00e4isyyn. Kuinka paljon sosiaaliset oikeudet suojaavat haavoittuvassa asemassa olevia ja onko suojaus tehokasta. Miten talous ja sosiaaliset oikeudet vaikuttavat toisiinsa eritysesti sosiaaliturvan leikkaustilanteessa? Onko haavoittuvassa asemassa olevilla mahdollisuus saada tukea kansainv\u00e4listen sopimusten valvontaelimilt\u00e4 sosiaaliturvan leikkaustilanteissa. Kuinka tehokasta on sopimusten valvonta ja ovatko Suomen perustuslain sovellukset yhteensopivia kansainv\u00e4listen valvontaelinten kannanottojen kanssa?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n toivotetaan tervetulleiksi kaikki tutkimukset ja esitykset, jotka koskevat sosiaalisia oikeuksia Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 sosiaalisia oikeuksia koskevien kansainv\u00e4listen sopimusten valvontaa ja toteutusta.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-16 kt-pane207_79cb0d-5e\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>16. Niukkuuden sosiaalipolitiikkaa vanhuuteen?<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Viivi Niemel\u00e4, Minna Zechner<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n julkisessa keskustelussa keskittyen p\u00e4\u00e4osin hoivasta ja hoidosta aiheutuviin julkisiin kustannuksiin. T\u00e4m\u00e4n seurauksena ik\u00e4\u00e4ntyneiden yksil\u00f6lliset toimeentulon kysymykset ja etenkin taloudellisen niukkuuden kokemukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle. Vanhuuden Ik\u00e4\u00e4ntyneet ovat kuitenkin nuorten lis\u00e4ksi erityinen ryhm\u00e4 k\u00f6yhyysriskin suhteen. Etenkin yksin asuvat ja naiset ovat yli 65-vuotiaiden ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 k\u00f6yhyysriskiss\u00e4. Vanhuuden taloudellinen tilanne rakentuu p\u00e4\u00e4osin el\u00e4m\u00e4nkaaren tapahtumista ja olosuhteista ja siihen vaikuttavat muun muassa ty\u00f6urat, varallisuus ja velkaantuminen. Vanhuudessa taloudellista tilannetta voivat haastaa kuitenkin my\u00f6s vanhenemisen mukanaan tuomat muutokset, kuten sairaudet tai toimintakyvyn lasku, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t palveluiden tarvetta sek\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Julkisten ja kohtuuhintaisten palveluiden saatavuus on my\u00f6s talouden ja toimeentulon n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 etenkin pienituloisille ik\u00e4\u00e4ntyneille. Vanhuudessa koettu niukkuus on erityinen sosiaalipoliittinen kysymys my\u00f6s siksi, ett\u00e4 niukkuus on vanhuudessa usein pysyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin muissa el\u00e4m\u00e4nvaiheissa, sill\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan taloudelliseen tilanteeseensa ovat usein varsin rajalliset, jolloin k\u00f6yhyys usein pitkittyy. T\u00e4ll\u00f6in sosiaalipolitiikan ja siihen tehtyjen muutosten merkitys korostuu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Viimeaikaisista sosiaalipoliittisista muutoksista ik\u00e4\u00e4ntyneiden toimeentuloon heijastuvat erityisesti etuuksien tasoon kohdistuneet heikennykset sek\u00e4 sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen nostaminen. Ik\u00e4\u00e4ntyneiden v\u00e4linen eriarvoisuus on my\u00f6s kasvanut, ja niukkuutta vanhuudessa aiheuttaa my\u00f6s hoivapalveluiden kriteerien kiristyminen ja niiden piiriin p\u00e4\u00e4semisen vaikeutuminen. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat pienituloiset ik\u00e4\u00e4ntyneet, jotka eiv\u00e4t voi tukeutua omaisten tai l\u00e4heisten apuun tai yksityisiin palveluihin. Vanhuudessa koettu k\u00f6yhyys, pienituloisuus ja niukkuus ilmi\u00f6n\u00e4 l\u00e4pileikkaavatkin siten useita sosiaalipolitiikan osa-alueita kytkeytyen niin sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4n rakenteisiin, etuuksien tasoon ja kattavuuteen kuin palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n rahoitukseen, saavutettavuuteen ja asiakasmaksupolitiikkaan. Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n ovat tervetulleita niin empiiriset kuin teoreettiset tutkimukset, joissa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisia menetelmi\u00e4 ja aineistoja. Mukaan toivotaan my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n tai kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n kytkeytyvi\u00e4 esityksi\u00e4, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t vanhuuden toimeentulon, niukkuuden tai niihin liittyv\u00e4n sosiaalipolitiikan kysymyksi\u00e4 erilaisista n\u00e4k\u00f6kulmista. Esitysten kieliksi soveltuvat suomi, ruotsi tai englanti.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-17 kt-pane207_68529e-b6\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>17. Ty\u00f6 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 murrosten keskell\u00e4 \/ Work and working life in times of rupture<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Aart-Jan Riekhoff (El\u00e4keturvakeskus), Taina Leinonen (Ty\u00f6terveyslaitos)<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\">Ty\u00f6 ja urat ovat muutoksen ristiaallokossa. Lis\u00e4\u00e4ntynyt ty\u00f6n ep\u00e4varmuus ja ep\u00e4tyypilliset ty\u00f6suhteet, uudet ty\u00f6n muodot \u2013 kuten alustaty\u00f6 ja keikkaty\u00f6 \u2013 sek\u00e4 teknologiat, jotka vaativat uusia taitoja, ovat vain esimerkkej\u00e4 viimeaikaisimmista ilmi\u00f6ist\u00e4, jotka muokkaavat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4. Samanaikaisesti maailman-laajuiset myllerrykset ja v\u00e4est\u00f6muutos, kuten v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen ja maahanmuutto, lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ty\u00f6-markkinoiden ep\u00e4varmuutta. N\u00e4ill\u00e4 muutoksilla voi olla laajoja seurauksia paitsi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6uriin, my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6iden (mielen)terveyteen, sosiaaliturvaan ja perheen perustamisaikeisiin. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n on sopeuduttava muuttuvaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden on sopeuduttava muuttuvaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Muutokset my\u00f6s vaikuttavat eri v\u00e4est\u00f6ryhmiin ep\u00e4tasaisesti. T\u00e4m\u00e4 asettaa sosiaalipolitiikalle erityisi\u00e4 haasteita innovatiivisten ratkaisujen kehitt\u00e4misess\u00e4, muutosten tehokkaassa hallinnassa sek\u00e4 toimivan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen ty\u00f6markkinan turvaamisessa. Tarkastelemme ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 nykyisi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksia ja niist\u00e4 aiheutuvia haasteita yksil\u00f6ille, ty\u00f6paikoille ja yhteiskunnalle. Pereh-dymme siihen, miten n\u00e4m\u00e4 muutokset vaikuttavat sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Keit\u00e4 muutokset koske-vat eniten ja mit\u00e4 sosiaalipolitiikka \u2013 kuten ty\u00f6markkina-, koulutus-, terveys-, el\u00e4ke- ja perhepolitiikka \u2013 voi tehd\u00e4 suojellakseen taloudellista hyvinvointia ja terveytt\u00e4 erityisesti haavoittuvimpien ryhmien osalta? Kutsumme ryhm\u00e4\u00e4mme esityksi\u00e4, jotka tutkivat ja analysoivat viimeaikaisia ja meneill\u00e4\u00e4n olevia muutoksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja ty\u00f6markkinoilla sek\u00e4 niiden seurauksia ja niit\u00e4 k\u00e4sittelevi\u00e4 politiikan toimia. Toivotamme tervetulleeksi sek\u00e4 teoreettisia ett\u00e4 empiirisi\u00e4 tutkimuksia eri aloilta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\">Esitykset voidaan pit\u00e4\u00e4 suomeksi tai englanniksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Work and working life in times of rupture<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\">Work and careers are at the crosswind of change. Increased job insecurity and nonstandard employ-ment relations, new forms of work \u2013 such as platform and gig work\u2013 and emerging new technologies with requirement for new skills, are just some of the current trends that are reshaping working life. At the same time, global turmoil and demographic changes, such as population ageing and immigration, add to uncertainties in the labour market. These changes may have wide-reaching consequences not only for work and careers, but also, for example, for workers\u2019 (mental) health, social security, and inten-tions to start a family. Working life needs to adapt to a changing environment and workers need to adapt to a changing working life. In addition, changes affect different population groups unequally. Alto-gether, this poses particular challenges for social policy to design innovative solutions, to manage change effectively, and ensure a functional and socially just labour market. In this working group, we will explore the current changes in working life and the challenges it poses to individuals, workplaces and society. We will examine how these changes contribute to social inequalities. Who are the most affected and what can social policy &#8211; including labour market, education, health, pension, and family policies &#8211; do to protect the economic wellbeing and health especially of the most vulnerable groups? We invite presentations that explore and analyse recent and ongoing changes in working lives and labour markets, as well as their consequences and the policies to address them. We welcome both theoretical and em-pirical studies across disciplinaries.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\">Presentations can be held in Finnish or in English.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-18 kt-pane207_aa964c-cc\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>18. Ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n ja yhteiskuntapolitiikan leikkauspisteet<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Ville Tikka (Diakonissalaitos), Vera Kauppinen (Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto), Tiina Silvasti (Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto)<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Oikeus ruokaan mainitaan YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa yhten\u00e4 ihmisoikeutena. Modernissa globaalissa maailmassa ruokaturvaa pyrit\u00e4\u00e4n tuottamaan markkinaehtoisen ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n keinoin. Ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4 on niiden suhteiden ja toimintojen kokonaisuus, jonka v\u00e4lisen vuorovaikutuksen tuloksena m\u00e4\u00e4rittyy 1) mit\u00e4, 2) kuinka paljon, 3) mill\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 ja 4) kenelle ruokaa tuotetaan ja jaetaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tarkastellaan harvoin yhteiskunta- tai sosiaalipoliittisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, vaikka ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n toiminta vaikuttaa monin tavoin sek\u00e4 yhteiskunnallisten asioiden j\u00e4sentymiseen ja j\u00e4rjestymiseen ett\u00e4 yksil\u00f6iden arkiseen hyvinvointiin. Yhteiskuntapolitiikalla on my\u00f6s mahdollisuus vaikuttaa ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n toivotaan esityksi\u00e4 tutkijoilta, asiantuntijoilta ja opiskelijoilta, joita ruoka kiinnostaa yhteiskuntapoliittisena ilmi\u00f6n\u00e4. Aiheita voivat olla esimerkiksi julkiset ruokapalvelut, ruoka-apu, luokkaperustaiset ruokavaliot, haavoittuvien ihmisryhmien ruokaturva, ruoka julkisissa hankinnoissa, yhteis\u00f6viljely, eriytyv\u00e4t ruokavaliot tai muu vastaava.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-19 kt-pane207_a96e1e-9a\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>19. Vertaileva sosiaalipolitiikan tutkimus \/ Comparative Social Policy Research<\/strong> <\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Heikki Ervasti (Turun yliopisto), Ilari T\u00f6r\u00f6nen (Turun yliopisto)<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 tarkastellaan sosiaalipolitiikkaa ja siihen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 vertailevasta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hyvinvointivaltion instituutioiden kehityksen ja toimintapiirteiden, mutta my\u00f6s kannatus- ja arvoperustan, luottamuksen sek\u00e4 ihmisten sosiaalipolitiikasta saamien kokemusten tarkastelu vertailevasta n\u00e4k\u00f6kulmasta auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmi\u00f6iden taustatekij\u00f6it\u00e4 ja mekanismeja. Ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n toivotetaan tervetulleiksi vertailevan sosiaalitutkimuksen tuloksia ja haasteita erityisesti isojen aineistol\u00e4hteiden (ESS, ISSP, EU-SILC, LIS jne.) valossa analysoivia esityksi\u00e4. My\u00f6s tapauskohtaiset vertailevat analyysit ovat tervetulleita. Kysymykseen tulevat sek\u00e4 tulokset toteutetuista analyyseist\u00e4 ett\u00e4 vertailevan tutkimuksen menetelm\u00e4llisi\u00e4 ja empiirisi\u00e4 haasteita tarkastelevat analyysit. My\u00f6s teoreettisia keskusteluavauksia ja historiallisia analyysej\u00e4 toivotaan ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n. Esitykset voivat perustua alku- tai ty\u00f6st\u00f6vaiheessa oleviin tai jo valmistuneisiin tutkimuksiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Comparative Social Policy Research<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">The working group examines social policy and the factors influencing it from a comparative perspective. Examining the development and operational characteristics of welfare state institutions, as well as their support base, value foundations, trust, and people\u2019s experiences with social policy from a comparative perspective helps to understand the underlying factors and mechanisms of these phenomena. The working group welcomes presentations that analyze the results and challenges of comparative social research, particularly in light of large data sources (ESS, ISSP, EU-SILC, LIS, etc.). Case-specific comparative analyses are also welcome. Both the results of completed analyses and analyses examining the methodological and empirical challenges of comparative research are relevant. The working group also welcomes theoretical discussions and historical analyses. Presentations may be based on research that is in its early stages, currently in progress, or already completed.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-20 kt-pane207_03d240-69\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>20. Sosiaalinen eriarvoisuus ja k\u00f6yhyys: mittaaminen, kasautuminen ja mekanismit \/ Social inequality and poverty: measurement, accumulation, and mechanisms<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Maria Vaalavuo, Hannu Lehti, Ilari Ilmakunnas, Esa Karonen, Niko Eskelinen<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4 tarkastelee sosiaalista eriarvoisuutta ja k\u00f6yhyytt\u00e4 keskittyen niiden mittaamiseen, kasautumiseen sek\u00e4 taustalla vaikuttaviin mekanismeihin. K\u00f6yhyys kytkeytyy monin tavoin muihin huono-osaisuuden ulottuvuuksiin, kuten terveyteen, koulutukseen ja ty\u00f6markkina-asemaan. N\u00e4m\u00e4 yhteydet sek\u00e4 k\u00f6yhyyden dynamiikka vaihtelevat el\u00e4m\u00e4nkulun eri vaiheissa. Sosiaalinen eriarvoisuus puolestaan ilmenee yhteiskunnassa mahdollisuuksien, resurssien ja hyvinvoinnin eroina, jotka voivat paitsi kasautua el\u00e4m\u00e4n aikana my\u00f6s siirty\u00e4 sukupolvelta toiselle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4 kokoaa yhteen kvantitatiivisia tutkimuksia, jotka hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t rekisteri-, paneeli- tai kyselyaineistoja sek\u00e4 pitkitt\u00e4isi\u00e4 analyysimenetelmi\u00e4, kuten kohortti- ja ik\u00e4ryhm\u00e4vertailuja. Erityisen tervetulleita ovat esitykset, jotka tarkastelevat eriarvoisuutta ja k\u00f6yhyytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkulun n\u00e4k\u00f6kulmasta, ylisukupolvisina ilmi\u00f6in\u00e4 tai kasautumisen prosesseina. Erityist\u00e4 huomiota toivotaan kiinnitett\u00e4v\u00e4n siihen, millaisin sosiaalipoliittisin keinoin eriarvoisuutta ja k\u00f6yhyytt\u00e4 voidaan lievent\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4 kannustaa innovatiivisten mittareiden ja analyyttisten l\u00e4hestymistapojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sosiaalisen eriarvoisuuden ja k\u00f6yhyyden moniulotteisuuden tavoittamiseksi. Lis\u00e4ksi tervetulleita ovat analyysit, joissa tarkastellaan ryhmien v\u00e4lisi\u00e4 eroja esimerkiksi sukupuolen, koulutuksen, kotitalouden rakenteen, maahanmuuttotaustan tai alueellisen kontekstin mukaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4n tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 keskustelua siit\u00e4, miten sosiaalinen eriarvoisuus ja k\u00f6yhyys muodostuvat, kehittyv\u00e4t ja mahdollisesti kasautuvat el\u00e4m\u00e4nkulun aikana erilaisissa sosiaalipoliittisissa konteksteissa. Samalla ty\u00f6ryhm\u00e4 tarjoaa foorumin metodologisten ratkaisujen, aineistojen ja empiiristen havaintojen jakamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Social inequality and poverty: measurement, accumulation, and mechanisms<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">The working group examines social inequality and poverty, focusing on their measurement, accumulation, and underlying mechanisms. Poverty is linked in many ways to other dimensions of disadvantage, such as health, education, and labour market position. These interconnections, as well as the dynamics of poverty, vary across different stages of the life course. Social inequality, in turn, manifests in society as differences in opportunities, resources, and well-being, which may accumulate over the life course and can also be transmitted from one generation to the next.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">The working group brings together quantitative studies that utilize register, panel, or survey data, as well as longitudinal analytical methods such as cohort and age-group comparisons. Presentations that examine inequality and poverty from a life-course perspective, as intergenerational phenomena, or as processes of accumulation are particularly welcome. Special attention is encouraged to be given to the kinds of social policy measures that can mitigate inequality and poverty.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">The working group encourages the use of innovative indicators and analytical approaches to capture the multidimensional nature of social inequality and poverty. In addition, analyses examining differences between groups, for example by gender, education, household structure, migration background, or regional context, are welcome.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">The aim of the working group is to promote discussion on how social inequality and poverty are formed, develop, and potentially accumulate over the life course in different social policy contexts. At the same time, the group provides a forum for sharing methodological solutions, data, and empirical findings.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-21 kt-pane207_a80466-d2\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>21. Hoiva, palvelut ja l\u00e4heisten vastuu<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Lina Van Aerschot (Tampereen yliopisto)<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Riitt\u00e4v\u00e4n avun ja tuen saaminen mahdollistaa ik\u00e4\u00e4ntyneille, vammaisille ja pitk\u00e4aikaista sairautta sairastaville mahdollisimman itsen\u00e4isen ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n. Hoivan saaminen voidaan n\u00e4hd\u00e4 keskeisen\u00e4 sosiaalisena ja inhimillisen\u00e4 oikeutena.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Apua, tukea ja hoivaa voi saada palveluista, itse ostettuina palveluina tai l\u00e4heisilt\u00e4 ihmisilt\u00e4. Joskus saatu apu ei ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja joskus hoivaa ei saa, vaikka sit\u00e4 tarvitsisi. T\u00e4yttym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t hoivatarpeet voivat liitty\u00e4 sosiaalipolitiikkaan, palvelujen tai ep\u00e4virallisen hoivan puutteeseen tai riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen, tiedon puutteeseen, korkeisiin asiakasmaksuihin tai muihin esteisiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00e4heiset tekev\u00e4t valtaosan hoivasta, useimmiten my\u00f6s silloin kuin apua tarvitseva ihminen saa palveluja. T\u00e4m\u00e4 voi olla ihmisten oma valinta tai v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t palvelut koskettavat joka tapauksessa sek\u00e4 apua tarvitsevaa ihmist\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4heisi\u00e4, jotka korvaavat ja paikkaavat puuttuvaa tukea. Tavat, joilla hoiva ja palvelut j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ja kohdennetaan, voivat joko vahvistaa ja rakentaa tasa-arvoa niin hoivaa tarvitsevien ihmisten kuin heid\u00e4n l\u00e4heisauttajiensa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 -tai synnytt\u00e4\u00e4 uusia eriarvoisuuksia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4 toivottaa tervetulleeksi esityksi\u00e4, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t avun ja hoivan saamista, palveluja, omaishoitoa tai l\u00e4heisten tekem\u00e4\u00e4 ep\u00e4virallista hoivaa. Aiheena voi olla my\u00f6s hoivaa tarvitsevien ik\u00e4\u00e4ntyneiden, pitk\u00e4aikaissairautta sairastavien tai vammaisten ihmisten kohtaama ja kokema eriarvoisuus, avun saamisen eriarvoiset edellytykset, hoivak\u00f6yhyys, haavoittuvat asemat, palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n ongelmat tai erilaiset mekanismit, jotka johtavat vaikeuksiin saada hoivatarpeita t\u00e4ytetyiksi.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-kadence-pane kt-accordion-pane kt-accordion-pane-22 kt-pane207_7227f4-75\"><div class=\"kt-accordion-header-wrap\"><button class=\"kt-blocks-accordion-header kt-acccordion-button-label-show\" type=\"button\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title-wrap\"><span class=\"kt-blocks-accordion-title\"><strong>22. Kunnat hyvinvointivaltion murroksessa<\/strong><\/span><\/span><span class=\"kt-blocks-accordion-icon-trigger\"><\/span><\/button><\/div><div class=\"kt-accordion-panel kt-accordion-panel-hidden\"><div class=\"kt-accordion-panel-inner\">\n<p class=\"has-small-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Vet\u00e4j\u00e4t:<\/strong> <em>Minna Ylik\u00e4nn\u00f6, Patrik T\u00f6tterman<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kunnat ovat perinteisesti olleet hyvinvointivaltion tukipilareita, mutta niiden rooli hyvinvoinnin turvaajina on merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 murroksessa. Hyvinvointivastuut jakautuvat monille toimijoille: kuntien lis\u00e4ksi vastuuta kantavat valtio, hyvinvointialueet, ty\u00f6llisyysalueet, j\u00e4rjest\u00f6t ja yksityiset toimijat. Vuoden 2023 hyvinvointialueuudistus siirsi sosiaali- ja terveyspalvelujen j\u00e4rjest\u00e4misvastuun kunnilta uusille alueellisille toimijoille. Kunnille j\u00e4i edelleen vahva rooli hyvinvoinnin edist\u00e4misess\u00e4, mutta vastuiden t\u00e4smentyminen on ollut hidasta ja j\u00e4nnitteist\u00e4. Vuoden 2025 alusta ty\u00f6llisyyspalvelut siirrettiin valtiolta kuntien vastuulle. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muodostettiin 45 ty\u00f6llisyysaluetta, joita ohjaavat sek\u00e4 valtio ett\u00e4 kunnat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tiukka hierarkkinen ohjaus ja normiohjaus eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 sovellu t\u00e4h\u00e4n uuteen monitasohallinnan malliin. Kunnat, hyvinvointialueet ja muut toimijat joutuvat kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n perustuvia, joustavia ratkaisuja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Muuttuneessa tilanteessa korostuvat verkostomainen hallinta, sopimusohjaus ja neuvottelutalous hyvinvointipolitiikan uusina toimintatapoina. Monitoimijaverkostoissa perinteist\u00e4 ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas -ohjausta t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t horisontaaliset verkostosuhteet, joissa valta ja vastuu jakautuvat monille toimijoille ja hallinnon tasoille. Neuvotteluperustainen ohjaus haastaa perinteiset valtasuhteet ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 vastuunkannosta, demokratiasta, tehokkuudesta ja l\u00e4pin\u00e4kyvyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ryhm\u00e4 kutsuu teoreettisesti ja analyyttisesti suuntautuneita esityksi\u00e4, jotka tarkastelevat vallan, vastuun, ohjausmekanismien ja institutionaalisten muutosten teemoja t\u00e4ss\u00e4 uudessa tilanteessa. Esitykset voivat esimerkiksi pohtia: miten kuntien ja hyvinvointialueiden (tai valtion) valta- ja vastuusuhteet muotoutuvat uudelleen; millaisia verkosto- tai sopimusperusteisia ohjauskeinoja monitasohallinnassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja millaisin vaikutuksin; tai miten hyvinvointialueiden syntyminen vaikuttaa hyvinvointivaltion rakenteisiin, kuntien itsehallintoon ja julkisten palvelujen j\u00e4rjest\u00e4miseen. Ty\u00f6ryhm\u00e4n painopiste on Suomessa hyvinvointialueuudistuksen j\u00e4lkeen, mutta my\u00f6s vertailevat kansainv\u00e4liset n\u00e4k\u00f6kulmat ovat tervetulleita. Tavoitteena on tarjota foorumi, joka syvent\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 kuntien muuttuneesta roolista hyvinvointivaltion turvaajina verkostomaisen, neuvotellun hyvinvointipolitiikan aikakaudella. Keskusteluissa pyrit\u00e4\u00e4n hahmottamaan, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia t\u00e4m\u00e4 kehitys avaa kunnille sek\u00e4 miten teoreettinen ymm\u00e4rrys vallasta, hallinnasta ja instituutioista voi valaista n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>\n<\/div><\/div><\/div>\n<\/div><\/div>\n\n<\/div><\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ty\u00f6ryhm\u00e4t Sosiaalipolitiikan p\u00e4iv\u00e4t 2026 T\u00e4rke\u00e4t p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t Uusia ajatuksia ty\u00f6ryhm\u00e4ty\u00f6skentelyyn Kaipaatko uusia ajatuksia ty\u00f6ryhm\u00e4ty\u00f6skentelyyn? Lue yliopisto-opettaja Johannes Kanasen artikkeli &#8221;Sosiaalipolitiikan uudistaminen&#8221; -ty\u00f6ryhm\u00e4n ty\u00f6skentelytavasta vuoden 2025 Sosiaalipolitiikan p\u00e4ivill\u00e4 helsingiss\u00e4. Artikkeliin t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4. T\u00e4lt\u00e4 sivulta l\u00f6yd\u00e4t Sosiaalipolitiikan p\u00e4ivien ty\u00f6ryhm\u00e4t. Tarkemman ty\u00f6ryhm\u00e4kuvauksen saat esille klikkaamalla ty\u00f6ryhm\u00e4n nime\u00e4. Esitelm\u00e4ehdotukset toimitetaan alla olevan verkkolomakkeen kautta. Deadline ehdotuksilla on sunnuntai 6.9.2026 klo&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4893,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"default","_kad_post_title":"hide","_kad_post_layout":"normal","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"default","_kad_post_vertical_padding":"default","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"class_list":["post-207","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":207},"taxonomy_info":[],"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"Ilari T\u00f6r\u00f6nen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/author\/iltoroutufi\/"},"comment_info":0,"pll_sync_post":{},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/207","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4893"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=207"}],"version-history":[{"count":54,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/207\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":437,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/207\/revisions\/437"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/sosiaalipolitiikanpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=207"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}