Tervetuloa Turun Tieteen päiville

Koko perheen tiedetapahtuma lauantaina 28.9.2019

Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa klo 10-14

• klo 10.00 7-10-vuotiaille suunnattu luento: Hyönteisten uskomaton pienoismaailma, Cave-teatterissa (1. krs)
  • Tutkijat arvioivat, että maapallolla elää miljoonia hyönteislajeja. Turun yliopiston professori Ilari E. Sääksjärvi ja erikoistutkija Kari Kaunisto johdattavat yleisön hyönteisten mikromaailmaan. Hyönteiset ovat läheltä katsottuna kauniita ja mielenkiintoisa. Esityksen aikana näet suuria, tarkkoja ja värikkäitä mikroskooppikuvia hauskoista ja hurjista hyönteisistä.
• klo 10.00 Miten nukkuisin paremmin?, psykologian professori Paula Salo, Workshop-tilassa (3. krs)
  • Ihminen nukkuu kolmanneksen elämästään. Professori Paula Salo kertoo, miksi nukkuminen on tärkeää, mitkä asiat nukkumiseen vaikuttavat ja miten voit itse parantaa nukkumistasi.
• klo 10.00 Rohkeus vastustaa perhe- ja parisuhdeväkivaltaa, väkivaltatutkimusta Turun yliopistossa tekevät Heini Kainulainen ja Anniina Kaittila, Amfiteatterissa (1. krs)
  • Heini Kainulainen ja Anniina Kaittila kertovat, miten haavoittavaa parisuhdeväkivalta on ja miten rikosprosessi voidaan toteuttaa väkivallan uhria kunnioittavalla tavalla.
• klo 11.00 Millennium Talks: Tiede ja tekniikka ovat ihmistä varten, Millennium Technology Prize 2018 -voittaja Tuomo Suntola, Cave-teatterissa (1. krs)
  • Tuomo Suntola (s. 1943) on suomalainen fyysikko ja tekniikan tohtori, joka on tunnettu erityisesti atomikerroskasvatuksen (engl. atomic layer deposition, ALD) keksijänä ja kehittäjänä. ALD on mahdollistanut elämämme älypuhelinten, tehokkaiden tietokoneiden ja sosiaalisen median keskellä. Tästä keksinnöstä Tuomo Suntolalle myönnettiin Millennium-palkinto 2018.
• klo 12.00 Suurten mysteerien äärellä: aivot ja avaruus, Cave-teatterissa
  
  • Aivot avautuvat – 20 vuotta sitten ajateltiin, että aivot ovat kuin kivi. Nyt niiden ajatellaan olevan kuin ameeba, joka muokkautuu suhteessa ympäristöönsä. Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksen professori Hasse Karlsson ja erikoistutkija Linnea Karlsson kertovat, miten jokaisen meidän aivomme ovat muokkautuneet yksilöllisiksi sekä geenien että ympäristön vaikutuksesta. Finnbrainiläiset lähtivät aikanaan uusille tutkimuspoluille tutkiessaan  vuorovaikutuksen merkitystä lapsen aivojen kehitykselle, nyt katsetta ollaan siirtämässä myös suolistoon, mikrobeihin, luonnon monimuotoisuuteen. Niillä saattaa olla aivoihin huomattavasti suurempi vaikutus kuin mitä nyt tiedämme.
  • Pimeä aine – maailmankaikkeuden suurin mysteeri. Yksi maailmankaikkeuden suurimpia mysteerejä ovat pimeä aine ja pimeä energia? Emme vielä tiedä, mitä ne ovat, mutta tiedämme, miten ne ilmenevät universumissa. Tiedekeskus Tuorlan koordinaattori, tähtitieteilijä Pasi Nurmi kertoo maailmankaikkeuden rakenteesta ja pimeän aineen vaikutuksesta esimerkiksi galaksien koossapysymiseen tai tähtien liikkeisiin. Esityksen aikana näet myös simulaatiokuvia ja -videoita, joissa mallinnetaan maailmankaikkeuden rakennetta.
• klo 12.00 Pakolaisten ja maasta käännytettyjen puolustaminen, Workshop-tilassa (3. krs)
  • Mikä on demokratian tila Suomessa? Kuinka hyvin oikeusvaltio onnistuu turvaamaan vähemmistöjen ihmisoikeudet? Millaisia vaikutuksia populismin ja pakolaisvastaisuuden kasvulla on viranomaisten työhön? Täyttääkö Suomi lasten ja pakolaisten oikeuksia koskevien sopimusten velvoitteet, joihin se on sitoutunut? Ovatko inhimillisyys ja lähimmäisen kunnioitus meiltä kadoksissa? Panelistit keskustelevat pakolaisvastaisuudesta ja syrjinnästä tämän päivän Suomessa. Aiheesta keskustelevat vuoden pakolaismies 2018 Ahmad Hosseini, Kaikkien naisten talon hankevastaava Minna Saunders, Siirtolaisinstituutin tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Eveliina Lyytinen sekä Stephen Phillips, tohtorikoulutettava, International Human Rights Law, Åbo Akademi. Keskustelua johtaa valtiotieteen emeritusprofessori Jan Sundberg, Helsingin yliopisto. Keskustelukielenä on englanti.
• klo 13.30 Sankareita vai antisankareita – Irwin, Jäätteenmäki ja Nykänen, Workshop-tilassa (3. krs)

Sankareita syntyy niin politiikassa, urheilussa kuin musiikissa. Sankari saattaa kuitenkin muuttua hetkessä antisankariksi hänen toimiessaan vastoin luotua sankaruus- ja julkisuuskuvaa. Irwin Goodman, Anneli Jäätteenmäki ja Matti Nykänen ovat kaikki kokeneet julkisuudessa niin sankaruuden kuin antisankaruuden. Miten nämä molemmat piirteet voivat kuulua samaan aikaan henkilön julkisuuskuvaan? Entä miten se vaikuttaa menestykseen?
Aiheesta keskustelemassa professori Benita Heiskanen, professori Markku Jokisipilä ja akatemiaprofessori Hannu Salmi.

Toiminnalliset pisteet Joen aulassa klo 10-14

Löydä oma leikkijän sielusi
Turun yliopiston Pori Laboratory of Play tutkii aikuisten ja lasten leikkimistä. Tieteen päiville leikintutkimuksen laboratorio pystyttää PLoP Upin ja haastaa kävijät tunnistamaan ja kertomaan, mikä leikin osa-alue tuntuu parhaalta. Tarjolla on leluja, joiden avulla voi leikkiä taito-, itseilmaisu-, rakentelu- sekä hahmoleikkejä. PLoP Up kutsuu luokseen sekä lapsia että aikuisia.

Näe, miltä puheesi näyttää
Pisteellä voit nähdä ultraäänen avulla reaaliaikaisesti miten kielesi liikkuu kun puhut. Lisäksi voit tutustua siihen, miten puheäänteitä voidaan tarkastella visuaalisesti, ja miltä omat äänteesi näyttävät tutkijoiden esimerkkeihin verrattuna.

Opettele lääkärin kädentaitoja
Tule kokeilemaan, miten sinulta onnistuu verisuonikanyylin laitto potilaalle, injektion anto tai sydämen ja keuhkon auskultaatio. Juttele samalla Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa alan koulutuksesta ja tutkimuksesta.

Arkeologian jalanjäljillä
Näe arkeologien esille kaivamia muistoja vuosisatojen takaa: luunpalasia, ruukkuja, koruja. Näet myös arkeologin työvälineitä, pääset itse kokeilemaan maa-aineksen peittämien aarteiden etsimistä sekä keskustelemaan arkeologien kanssa heidän työstään.

Kylmäfysiikkaa – mitä se on?
Mitä tapahtuu todella kylmässä? Nestetyppi on -196 asteista ja sitä käytetään fysiikan tutkimuksessa, mutta sen avulla voidaan myös kertoa paljon ympäröivästä maailmasta. Miten kylmä vaikuttaa aineeseen? Miten tämä näkyy arkielämässä? Mitä tulevaisuuden keksintöjä kylmistä lämpötiloista voidaan lähteä etsimään?

Kemisteistä on moneksi
Tule tekemään taidetta kemian keinoin ja kokeilemaan kemian laboratorion työvälineitä! Samalla voi kysellä kemisteiltä heidän työstään. Paikalla on kemistejä sekä yliopistolta että Turun kemian alan yrityksistä

Näe näkymätön
Tule mukaan tutkimusmatkalle solun ja organismin sisään! Mikroskooppitekniikoiden avulla opimme, miten solujen molekyylit toimivat, millaisia rakenteita ne muodostavat ja miten ne reagoivat ympäristön muutoksiin. Opimme, miten solut kommunikoivat keskenään ja miten he tekevät yhteistyötä muodostaakseen funktionaalisia kudoksia, jotka huolehtivat kaikista elävän organismin tehtävistä.

Robottityöpaja, lyhyet perehdytykset koko ajan, pidempi ohjaus klo 11-13
Turun kansainvälisen koulun työpajassa opit rakentamaan LEGO-robotin ja harjoittelet robotin toiminnanohjausta koodaamalla. Aikaisempaa kokemusta robottien rakentamisesta tai koodauksesta ei tarvita. Oppilaiden yksilöohjauksessa robotin salat tulevat hyvin tutuksi.
>> Ilmoittaudu klikkaamalla jo ennakkoon pidempään, kello 11-13, olevaan ohjaukseen

Matematiikkaa ja muita seikkailuja
Olipa kerran prinsessa, jonka timantteja lohikäärme söi, ja sata pientä muurahaista, jotka marssivat langalla. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Syökö lohikäärme kaikki prinsessan timantit? Tippuvatko kaikki muurahaiset langalta?
Matematiikan työpajassa tutkitaan näitä ja muita matemaattisia ongelmia sekä kokeilemalla että teoreettisesti tarkastelemalla ja laskemalla. Lisäksi opitaan erilaisia matemaattisen ongelmanratkaisun menetelmiä. Sen pituinen se.

IT- Have fun with Nao!
Workshop Fun with Nao on englanniksi koska robotti-Nao puhuu ainoastaan englantia. Nao tekee eri temppuja ja hänen kanssaan voi käydä keskustelua.

Merituli
Meressä elävä, yksisoluinen panssarisiimlevä Alexandrium ostenfeldii tuottaa valoa kun siihen kohdistuu mekaaninen rasitus. Tieteessä tätä ilmiötä kutsutaan bioluminisenssiksi. Ilmiö on havaittavissa loppukesästä matalissa lahdissa ja salmissa Suomen etelärannikolla ja Ahvenanmaalla. Tämä on pohjoisen Itämeren ainoa bioluminisoiva mikrolevä-laji.
Geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet että A. ostenfeldii on esiintynyt Itämeressä tuhansia vuosia, ehkä yhtä kauan kun Itämeri on ollut olemassa (noin 8000 vuotta). Levän valontuotanto on todennäköisesti suojautumiskeino eläinplankton-lajeja vastaan, joiden on havaittu välttelevän valoa tuottavia soluja.
Panssarisiimalevä tuottaa myös vaarallista, jopa tappavaa myrkkyä nimeltä saksitoksiini joka voi lamauttaa ihmisen hermojärjestelmän. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat että A. ostenfeldii hyötyy korkeista lämpötiloista ja ravinnepitoisuuksista Itämerellä.