Voiko lehmä olla näkymätön?

Kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana lypsykarjatilat ovat vähentyneet Suomessa huomattavasti ja samalla lehmien määrä tiloilla on kasvanut. 2000-luvun alkupuolella lypsykarjatiloilla ammui keskimäärin alle 18 lehmää, kun taas vuonna 2020 karjan keskikoko oli noussut jo reiluun 41 lehmään. Yli 300:n lehmän tiloja oli maassamme 14. Samaan aikaan tilakokojen kasvun kanssa teknologian käyttö on lisääntynyt karjanhoidossa. Ensimmäiset automaattiset lypsyjärjestelmät, joissa lypsytyön hoitaa lypsyrobotti, otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2000, ja vuoden 2019 lopussa reilulla kahdellakymmenellä prosentilla maidontuotantotiloista oli lypsyrobotti. Pihattonavetoissa myös ruokinta ja lannanpoisto on pitkälle automatisoitu.

Tilakokojen kasvaminen ja teknologian lisääntyminen vaatii sekä karjatilallisilta että lehmiltä sopeutumista uudenlaisiin olosuhteisiin ja toimintatapoihin. Koska lehmiä on nykytiloilla paljon, niiden toivotaan olevan mahdollisimman helppohoitoisia ja terveitä. Tähän pyritään myös jalostuksen keinoin. Vuoden 2008 tienoilla Suomen johtava jalostusosuuskunta julkaisi mainoslauseen ”Teemme lehmistä näkymättömiä”. Mutta mitä näkymättömyys edellyttää lehmiltä ja karjatilallisilta? Onko näkymättömyys ylipäätään mahdollista? Pohdimme näitä kysymyksiä yhdessä väitöskirjatutkija Annika Lonkilan kanssa  Ethnologia Fennica -journaaliin kirjoittamassamme artikkelissa.

Artikkelimme pohjautuu molempien kirjoittajien erikseen suomalaisilla lypsykarjatiloilla tekemiin haastatteluihin ja havainnointeihin. Lonkilan kenttätyön painopiste oli jalostukseen liittyvissä kysymyksissä, kun taas itse keskityin teknologian ja erityisesti lypsyrobotin karjanhoitoon tuomiin muutoksiin. Huomasimme, että samankaltaiset teemat lehmien huomaamattomuudesta, yhteistyöstä, vastustamisesta ja lehmiin liittyvistä tunteista toistuivat molempien aineistoissa ja päätimme pohtia niitä yhdessä.

Lehmien näkymättömyys vaatii yhteistyötä ihmisten ja nautojen kesken, mutta myös sitä, että molemmat sopeutuvat ympäristön taloudellisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin vaateisiin. Ollakseen näkymätön lehmän täytyy osata liikkua omatoimisesti pihattonavetan ruokinta- ja lepoalueiden välillä ja käydä itsenäisesti lypsettävänä robotilla. Lisäksi sen tulee olla olosuhteisiin sopiva sekä luonteeltaan että ruumiiltaan, eli sen täytyy tulla toimeen toisten lehmien ja karjanhoitajien kanssa ja olla utarerakenteeltaan sopiva robottilypsyyn. Lisäksi sen täytyisi olla terve eikä sillä saisi olla hedelmällisyysongelmia. Suuri karja ja lisääntyvä teknologia vaatii puolestaan karjanhoitajilta sopeutumista siihen, että valtaosa lehmiä koskevasta informaatiosta saadaan lypsyrobotin seurantajärjestelmien kautta, eikä jokaista lehmää voi tarkkailla yksilöllisesti.

Totesimme artikkelissamme, että kaikkien lehmien on mahdotonta pystyä näkymättömyyteen. Esimerkiksi sairastunut lehmä erottuu laumasta käytöksellään ja laskevalla tuotoksellaan ja tulee ”näkyväksi”. Lehmät voivat vastustaa näkymättömyyden vaatimusta tahallisesti tai tahattomasti. Varsin konkreettinen vastustamisen tapa on esimerkiksi lypsyrobotin potkiminen, mutta vastustaminen voi ilmetä myös suhteellisena, jolloin se on karjatalouden monitahoisten jännitteiden aikaansaamaa. Esimerkiksi jatkuva korkeampiin maitotuotoksiin pyrkiminen jalostuksessa on johtanut lehmien hedelmällisyysongelmiin. Lisäksi maidontuotantokyvyn virittäminen äärimmilleen voi tehdä lehmistä herkemmin sairastuvia, minkä takia karjatilalliset eivät välttämättä edes tavoittele jalostuksessa korkeimpia mahdollisia tuotoksia. Lehmät voivat vastustaa myös leikkisällä käytöksellään, joka ei sovellu navetoiden tuotantoympäristöön: ne voivat avata portteja ja joutua vaarallisiin paikkoihin tai jyrsiä navetan rakenteita ajankulukseen. Tällainen käyttäytyminen aiheuttaa tilallisille lisävaivaa ja tekee lehmät näkyviksi. Lehmän liiallinen ”näkyvyys” voi johtaa sen lähettämiseen teurastamolle, sillä sairasta, huonosti tuottavaa tai muuten jatkuvasti hankaluuksia aiheuttavaa lehmää ei ole taloudellisesti kannattavaa pitää.

Toisaalta havaitsimme, ettei täydellinen näkymättömyys ole toivottavaa karjanhoitajienkaan näkökulmasta, sillä monille heistä nautojen kanssa kommunikointi ja ”seurustelu” on tärkeä osa työtä ja tuo siihen mielekkyyttä. Vaikka suurten karjojen kanssa toimiessa ei ole mahdollista käsitellä joka ikistä lehmää yksilöllisesti, joistakin lehmistä voi eri syistä tulla näkyviä ”lempilehmiä”, joihin kiinnitetään erityistä huomiota. Tyypillisesti nämä lehmät eivät ole karjan parhaita maidontuottajia, vaan ne erottuvat joukosta jollakin persoonallisella ominaisuudellaan. Joillakin tiloilla tällaiset suosikkilehmät saavat jäädä karjaan, vaikka eivät tuottaisi enää ollenkaan, koska tunneside niihin on muodostunut niin vahvaksi. Toki on muistettava, että karjanhoidon taloudellisten realiteettien vuoksi tällaisia tunteeseen perustuvia ratkaisuja ei ole mahdollista tehdä monien lehmien kohdalla. Karjanhoitajat joutuvatkin työssään jatkuvasti tasapainottelemaan kiintymyksentunteiden ja taloudellisten kannattavuuspaineiden välillä.

Kaiken kaikkiaan tarkastelumme paljasti näkymättömyyden tavoitteen saavuttamattomuuden sekä sen, että yhteistyö, vastustaminen ja tunnereaktiot kietoutuvat toisiinsa karjanhoidossa erottamattomasti. Vaikka niin lehmät, ihmiset kuin teknologiakin voidaan nähdä toisiinsa vaikuttavina toimijoina navetan monilajisessa työympäristössä, valtasuhteet näiden välillä eivät ole tasa-arvoisia. Tavalla tai toisella yhteistyöhön kykenemättömät lehmät lähetetään teuraaksi. Toisaalta noudoilla on myös kyky herättää karjanhoitajissa tunteita, mikä voi edesauttaa työn mielekkyyttä. Kuitenkin nykyiset kasvavat tuotantopaineet ja taloudelliset reunaehdot rajoittavat tunteiden osoittamista, ja tyypillisesti ne kohdistuvat tiettyihin yksilöihin. Vaikka lehmien täydellistä näkymättömyyttä on mahdotonta saavuttaa, sen tavoittelukin vaikuttaa väistämättä ihmisten ja nautojen suhteisiin nykyisillä karjatiloilla.

Kirjoittaja on Unsus-projektin tutkija Taija Kaarlenkaski

Koko artikkelin voi lukea täältä: https://doi.org/10.23991/ef.v47i2.88774