Ohjelma

Torstai 29.1.2026 Turun yliopisto

Konferenssin abstraktit ovat saatavilla seuraavan linkin kautta Abstraktikirja_2026.

9.00 Rekisteröityminen (Arcanum, aula)

9.20 Konferenssin avaussanat (Arcanum, Aava-sali)

9.30‒10.30 Keynote – Asko Nivala (dosentti, erikoistutkija, Turun yliopisto): Turkkilainen shakkikone: Ajattelevat koneet romantiikan aikakaudella

10.30‒12.00 Sessiot 1-4

1. Viranomaiskontrolli ja marginaalit. Pj. Noora Viljamaa (A112)

Kristiina Kalleinen: Sensuuri ja sananvapaus Suomen suuriruhtinaskunnassa
Katja Palokangas: Tarinallistaminen – kenen ääni pääsee kuuluviin?
Kai Viiliäinen: Kontrollia ja toimijuutta: Irtolaisten elämänkulun hahmottuminen viranomaislähteissä

2. ~~Kulttuurikontaktien kipupisteitä 1800-luvulla~~~~. Pj. Kati Mikkola (A269)~~

~~Tomi Huttunen: Carl Gustaf Ottelinin venäläiset koettelemukset 1800-luvun alussa~~
Mika Pylsy: Venäläisen kirjallisuuden tšuhnittelua 1800-luvulla >> siirtyy sessioon 12
~~Tintti Klapuri: Dmitri Buharovin seikkailut Saamenmaalla 1880-luvulla~~

3. Elämä ja taide ‒ Kirjallisia muistomerkkejä taiteilijoista. Pj. Maarit-Leskelä-Kärki (A269)

Hanne Selkokari: Elämä ja taide -kirjojen julkaisut 1880-luvulta 1950-luvulle
Tuija Hautala-Hirvioja: Juho Kyyhkysen yritys tuoda saamelaiset Suomen taiteen kuvastoon

4. Kuratoidut tunteet ‒ Suullis-kirjallisten aineistojen tunteiden esittäminen pitkällä 1800-luvulla. Pj. Hanna Karhu ja Niina Hämäläinen (A270)

Niina Hämäläinen: Surusanat ja kansakunnan kertomus
Hanna Karhu: Suhtautuminen iloon 1800-luvun lopun rekilauluissa sekä kansanlauluihin viittaavassa runoudessa
Asta Sutinen: Huviposti yhteisönormeja horjuttamassa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä

12.00‒13.15 Lounas (omakustanteinen)

13.15‒14.45 Sessiot 5‒8

5. Eläimiin liittyviä uskomuksia ja tarinoita 1800-luvulla. Pj. Otto Latva (A269)

Aino Jämsä: Elättikäärmeet 1800-luvun suomalaisessa lehdistössä ja kirjallisuudessa
Reeta Kangas: Viekkaita kettuja ja pullistelevia sammakoita: Eläinkäsitykset 1800-luvun alun suomalaisissa lapsille suunnatuissa faabeleissa
Otto Latva: Noiduttu karhu ja valistunut metsästäjä – Luokkaerot ja luontokäsitykset 1800‑luvun suomalaisessa lehdistössä

6. Ihmiset ja elämäkerrallisuus aatteissa ja ideaaleissa. Pj. Heli Rantala (A112) (tvåspråkig session)

Eliel Kilpelä: Radikal adelsman och politiserande bibliotekarie: Georg Schauman mellan fält och ideologier vid sekelskiftet
Charlotta Wolff: Rosor utan tagg, eller den menlösa odödligheten: romantikens biografiska litteratur om 1700-talsförfattaren Gustav Philip Creutz
Elina Saloranta & Olga Heikkilä: “M. Foss wrote as usual”

7. Museot tarinallisuuden paikkoina. Pj. Susanna Lahtinen (A270)

Susanna Lahtinen & Bengt Selin: Museoiden tarinat videoiden välityksellä
Maiju Tuisku: Laitakaupungin tarinat – tieto, tunteet ja tarinallisuus Luostarinmäen museokorttelissa
Johanna Seppä: Kohtaamisia taiteen tarinoissa – Wäinö Aaltosen kirjeet museon yleisötyön lähtökohtana

8. Kertomuksia ja kokemuksia merenkulusta. Pj. Josefine Sjöberg (A285) (tvåspråkig session)

Robert Louhimies: Passagerarsjöfart innan ångfartyg? Upplevelser av resor till sjöss på tröskeln till det moderna 1795–1843
Sakari Salokannel: 1800-luvun lopun aikalaiskokemus rannikkopurjehduksesta ja myöhemmät muistelmat

14.45‒15.15 Kahvitauko (Arcanum, aula)

Huom. kahvitauon jälkeen siirtyminen Arken-rakennukseen (Åbo Akademi)!

15.30‒16.15 Keynote ‒ Anna Sundelin (dosentti, yliopistonlehtori, Åbo Akademi): Att göra fruntimmer till modedockor och skapa sprättar av manfolk: berättelser om kvinnlig företagsamhet i 1800-talets Finland (Åbo Akademi, Arken, Helikon 202)

16.30‒18.30 Sessiot 9‒12, Arcanum

9. Elämäkerrallisuuden ulottuvuuksia I. Pj. Noora Viljamaa (A112)

Mariaana Korpela: 1700- ja 1800-lukujen vaihteen asiakirjojen uudelleenkäyttö yksilön elämäntarinan rakentamisessa
Raita Merivirta: Kap-kolonian aatelisen varakuvernöörin ja arabialais-damaralaisen kaunottaren tytär? Rosa Clayn sepitetty alkuperä ja digitaalisten tutkimusmenetelmien luomat mahdollisuudet
Satu Sorvali: Päätoimittaja Aurora Olinin elämäntarina – epäonnistumisia ja edelläkävijyyttä
~~Kirsi Vainio-Korhonen: Väärentäjä ja kulkukauppias 1800-luvun alun Suomessa – miten kirjoitan elämäkerran ilman egodokumentteja?~~

10. Tiedonvälityksen muodot ja toimijat. Pj. Mikko Myllyntausta (A269) (tvåspråkig session)

Julia Dahlberg: Självmord i föreläsningssalen och valpar utan svans. Kunskap och skrönor om darwinismen i finländsk offentlighet 1859–1879
Liisa Kunnas: Suomalaisen esihistorian tarinallistaminen ja visualisointi 1800-luvun loppupuolella
Juhana Saarelainen: Tietoa lapsille 1800-luvulla: Antero Wareliuksen lasten ja nuorten tietokirja Enon opetuksia luonnon asioista (1845)
Jörgen Scholz: Carl Gustaf Estlander om kulturförmedlingen i Finsk Tidskrift

11. Digitaalisia ja määrällisiä lähestymistapoja tietoon ja tarinoihin. Pj. Petri Paju (A270)

Jussi-Pekka Hakkarainen: Kansalliskirjaston digitaalisten kokoelmien uusi jäsennys
Kati Kallio: Kirjallisten runomuotoisten tarinoiden vastaanotto suullisessa kulttuurissa
Heikki Kokko: Kokemus, narratiivi ja tieto 1800-luvun lehdistön paikalliskirjekulttuurissa:Teoreettinen lähestymistapa
Julia Matveeva & Leo Lahti: Sukupuolen ja kirjallisuuslajin yhteyksien kvantifiointi 1800-luvun kotimaisessa kirjallisuudessa

12. Kerrotut subjektit ja toimijat kirjallisuudessa ja taiteessa. Pj. Maarit Leskelä-Kärki (A285)

Mika Pylsy: Venäläisen kirjallisuuden tšuhnittelua 1800-luvulla
Alonzo Heino: Saksalaisen pessimismikiistan kaikuja 1800–1900-luvun taitteen kuvataidekeskustelussa
Ville Hämäläinen & Riikka Pirinen: Äkillistä kehitystä: epifania 1800-luvun Bildungsromanissa
Ildikó Sirató: Väärentäminen tai uudelleentulkinta. Historiallisessa muutosprosessissa nostalgilaiseksi muodostuneet lähimenneisyyden tapahtumat ja kertomukset

18.30 alkaen illanvietto (Arcanum, aula)

Illanvieton jälkeen iltaa voi halutessaan jatkaa yhteisesti Panimoravintola Koulussa (Eerikinkatu 18).

Perjantai 30.1.2026 Åbo Akademi

9.00 Rekisteröityminen, Arken

9.15‒10.45 Sessiot 13‒16

13. Näkymättömät – naiset elinkeinoharjoittajina 1800-luvun lopun suomalaiskaupungeissa. Pj. Jarkko Keskinen (C101, Westermarck) (tvåspråkig session)

Sanna Kuusikari: Yksi nimi arkistoissa – kokonainen elämä: mikrohistoriallinen matka 1800-luvun yrittäjänaisen maailmaan
Jenni Markuksela: ”Työ on ollut hänelle ilo” – Katri Antell oululaisena naisyrittäjänä 1800-luvun lopulla
Anna Sundelin: Betty Berghs kappmagasin och andra platser för kvinnlig företagsamhet i Vasa kring sekelskiftet 1900

14. Näkökulmia sairauteen ja vammaisuuteen. Pj. Ann-Catrin Östman (A102, Armfelt) (tvåspråkig session)

Evelina Wilson: Hälsoplikten. Hälsa och sjukdom som praktik och sociokulturellt kapital i finländska ståndsfamiljers liv på 1800-talet
Jenni Kuuliala: Sairaus, lääketiede ja maskuliinisuus: Sir Augustus d’Estén (1794–1848) tapauksen uudelleenarviointia
Laura Kokko: ”Ehkä tämä kuuloherkkyyden aikainen menetys muodostui monessa suhteessa ratkaisevaksi tekijäksi kehityksessäni” – Volter Kilpi ja huonokuuloisuuden kokemus

15. Yksilöistä yhteisöön ‒ Tarinallisuus historiallisessa biografiassa. (E201, Camera Obscura) Pj. Leila Koivunen

Terhi Kivikoski: Kokemuksen ja ammatti-identiteetin rakentuminen kultaajakisälli Berndt Kahlrothin matkakertomuksessa
Sonja Aarniola-Järvinen: Charlotta von Schantzin elämänkulkua ja opettajuutta rakentamassa
Silja Ruonaniemi: Kenraalimajuri Charles Gordonin marttyyrikuoleman kuvaus osana kansallista ja imperialistista voittotarinaa

16. Kerronta rituaalispesialistien ja virantoimittajuuden muovaajana. (E101, Radiatorn) Pj. Karolina Kouvola

Karolina Kouvola: Lukkareita monenmoisia: Lukkareiden rooli 1800-luvun maaseutuyhteisön muistissa
Tuukka Karlsson: ”En tietäjä är en maktig man”: Rituaalispesialistien diskursiivinen rakentuminen 1800-luvun sanomalehdistössä
Roope Kotiniemi: “Turjiihen taikapussiloissa”: Tietäjän taikapussi uskomusperinteen ilmiönä

11.00‒12.00 Keynote ‒ Kati Launis (kirjallisuuden professori, Itä-Suomen yliopisto): Miten kertoa kirjallisuushistoriaa? Suomi, 1800-luku ja suuri lukematon (A102, Armfelt)

12.00‒13.15 Lounas (omakustanteinen)

13.15‒15.15 Sessiot 17‒20

17. Elämäkerrallisuuden ulottuvuuksia II. Pj. Miira Vuoksenranta (C101, Westermarck)

Elsa Hietala: Sanellut sanat ja taloudenhoitaja Regina Antintyttären elämä
Ulla Ijäs: Collanit perheen muiston vaalijoina
Anna Kuismin: Dominoivan äidin tapaus – ajanomaista vai erityistä? Valokeilassa Tallgrenin naisten elämä
Tarja Savolainen: Opettaja Selma Alanderin elämäkerta – projektin esittely

18. Kertomusten Pohjois-Amerikka, siirtolaiset ja lehdistö. Pj. Saijaleena Rantanen (E201, Camera Obscura)

Samuli Korkalainen & Saijaleena Rantanen: Haavemaa – Musiikki ja siihen liittyvät kertomukset Pohjois-Amerikan suomalaissiirtolaisuuden tutkimusaineistona
Petri Paju: Kadonneet lehdet, hävinneet tarinat? Amerikansuomalaisten lehdistöä tutkimassa
Kirsti Salmi-Niklander: Iikka Ilkkanen, hindujumala Tvashtri ja pieni kerjäläispoika. Ylirajaisia kertomuksia Pohjois-Amerikan suomalaislehdistössä
Riitta-Ilona Pummi-Kuusela: ”Ota kaikesta neuwo” – 1800-luvun lastenlehtien tarinat moraalikasvatuksen välineinä

19. Kertomusten ja kerrostumien kaupunkitila. Pj. Topi Artukka (A102, Armfelt)

Veikka Kilpeläinen: Tilan käyttö ja ajallinen monikerroksisuus Helsingissä 1820–1868: kertomuksia katoavasta kaupungista
Suvi Leukumaavaara: The life of Herman Gesellius – researching the unresearchable
Katja Raunio: Tarina työväenluokasta 1850-luvun kaupunkisuunnittelussa
Liisa Vuonokari-Bomström: Arkistorakennukset historian esittämisen tapana

20. Mustasta Raamatusta meditaatioon. Pj. Julia von Boguslawski (E101, Radiatorn)

Julia von Boguslawski: Teosofia ja antroposofia järjen ja kokemuksen valossa punnittavana tietona
Mila Santala: Kertomuksellinen esoteria: Tiedon tuottaminen Elsa Heporaudan tuotannossa
Boris Brander: Musta Raamattu – Työväen loitsukirja?
Sofia Silvén: Lusifer valonkantaja: kerronta yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä

15.15‒15.45 Kahvitauko

15.45‒17.15 Sessiot 21‒24

21. Kerrotut yhteisöt. Pj. Heidi Hakkarainen (E201, Camera Obscura)

John Björkman: Kertomalla rakennettu yhteisö. Metsien tarinapaikat ja yhteisöllinen historiankerronta
Reetta Eiranen: ”Kansallinen me”: tekstuaalinen ja kerronnallinen rakentuminen kansalaisyhteiskunnassa
Ringa Takanen: Myytin ja menneisyyden risteyksessä – R.W. Ekmanin Kuningas Fjalar -maalauksen kerronnalliset ja materiaaliset kerrostumat yhteisön tietoisuutta ja muistia sommittelemassa

22. Materiaa, tiloja ja tarinoita: tiedon elementtien jäljillä. Pj. Taina Syrjämaa (A102, Armfelt)

Sirkku Pihlman: Kasvien ja tilallisten muistojen kertomaa. Yläneen Uudenkartanon ja Huvituksen 1800-luvun puutarhatietoa tavoittamassa ja arvioimassa
Leila Koivunen: Liikkuvat esineet ja muuntuvat kertomukset. Martti Rautasen vuonna 1891 Suomeen tuomat afrikkalaisesineet tiedon ja tarinoiden välittäjinä
Taina Syrjämaa: Kolmiulotteisia tarinoita: etnografiset dioraamat Suomen ensimmäisessä yleisessä näyttelyssä vuonna 1876

23. Elätti, huutolainen, kasvatti vai fosterbarn? Perheisiin sijoitettujen lasten historiaa Suomessa 1800-1900-luvulla. Pj. Tuomas Jussila (E101, Radiatorn) (tvåspråkig session)

Noora Viljamaa: Varjoihin jääneet – elätehoitoon sijoitettujen lasten elämäntarinat 1800-luvun Turussa
Maria Syväniemi: Sijoituslapsia monessa sukupolvessa
Josefine Sjöberg: Fosterbarnet Carl Ottos levnadsbana – från hittebarn till kammarskrivare och förfalskare

24. Musiikki, taide ja tähteys. Pj. Mikko Saira (C101, Westermarck)

Irja Kajander-Vierkens: ”Sitä iltaa ei hevillä unohda se, joka sai olla mukana”. LKT Adolf Johannes (Hannes) Hällströmin (1869–1947) musiikkiharrastus 1800-luvulla
Ilari Lehtinen: De origine Societatis Musicae Aboensis AD 1790 – Sökandet av rötterna av Musikaliska Sällskapet i Åbo
Hannu Salmi: Jenny Lind -mania. Sukupuoli ja julkisuuden globaalit kytkennät 1800-luvulla

17.15 Päätössanat (Armfelt)