Keynote-puhujat

Asko Nivala (dosentti, erikoistutkija, Turun yliopisto)

Turkkilainen shakkikone: Ajattelevat koneet romantiikan aikakaudella

Turkkilainen shakkikone oli vuonna 1770 rakennettu mekaaninen automaatti, joka kiersi pelaamassa näytösotteluita Euroopassa ja Yhdysvalloissa erityisesti 1780–1830-luvuilla. Laite tuhoutui tulipalossa 1854. Luennollani tarkastelen Turkkilaista ajattelevien koneiden historian varhaisena solmukohtana. Sijoitan automaatin osaksi 1700–1800-lukujen vaihteen romanttista mielikuvitusta: erilaiset aidot ja fiktiiviset mekaaniset hahmot, automaatit ja laskukoneet toimivat tekniikan ja kirjallisuuden rajapinnoilla. Shakkikoneen suosio ei perustunut pelkästään tekniseen kekseliäisyyteen tai näyttävään huijaukseen vaan se sai aikalaiset pohtimaan, missä kulkee elävän ja elottoman luonnon tai ajattelun ja mekaniikan raja. Luento kulkee Turkkilaisen arvoitusta käsittelevistä kirjoista ja lehtijutuista romantiikan kirjallisiin tulkintoihin. Esimerkiksi E. T. A. HoƯmannin kertomuksissa automaatit puhuvat, vastaavat ja näyttävät ajattelevan –paljastaen näin aikalaisten pelkoja ja haaveita koneellisesta ihmisestä ja ihmismäisestä koneesta.

Anna Sundelin (dosentti, yliopistonlehtori, Åbo Akademi)

Att göra fruntimmer till modedockor och skapa sprättar av manfolk: berättelser om kvinnlig företagsamhet i 1800-talets Finland

I mitt föredrag reflekterar jag över kvinnlig företagsamhet i Finland åren 1880–1914. Genom ett fokus på praktiker, konsumtionskultur och handelsgemenskaper diskuteras kvinnor som aktörer, de strategier och praktiker som omgav deras verksamheter samt relationerna till kunderna och det omkringliggande samhället. Att studera kvinnligt företagande är utmanande på grund av att det finns få källor att tillgå. Samtidigt är det givande att anta utmaningen, inte minst då man genom att sammanfoga en rad fragmentariska spår kan visa på otaliga spännande berättelser om kvinnligt aktörskap i en förfluten tid.

Kati Launis (kirjallisuuden professori, Itä-Suomen yliopisto)

Miten kertoa kirjallisuushistoriaa? Suomi, 1800-luku ja suuri lukematon

Millainen oli tiedon ja tarinoiden 1800-luku, kun sitä tarkastellaan kirjallisuushistorian ja sen kertomisen näkökulmasta? Millaisia kirjallisuushistorian ilmiöitä nousee esiin, kun julkaistua kirjallisuutta on mahdollista tarkastella yhtä aikaa kaukaa ja läheltä lukien? Entä millaisia kirjailijanimiä ja yksilöiden elämäntarinoita kohtaamme, kun unohdamme klassikkonäkökulman ja alamme tutkia Margaret Cohenin termiä lainaten ”suurta lukematonta” – tai tarkemmin ”suurta tutkimatonta”? Esitelmässäni pohdin kirjallisuushistorian kirjoittamisen muutoksia ja sitä, millaisia uusia näköaloja datarikasteinen kirjallisuushistorian tutkimus avaa kirjallisuushistoriaan. Esitelmä pohjautuu ”Digital History for Literature in Finland” -konsortiohankkeessa (Suomen Akatemia, 2022–26,) tehtyyn tutkimukseen, jossa aineistona ja samalla tutkimuskohteena on Fennican bibliografinen kuvailutieto. Esitelmäni tapaustutkimukset tulevat marginaalien marginaaleista, unohduksiin painuneiden naiskirjailijoiden joukosta.