Lukuvinkki: Elämänkokemusten tunnejäljet

Kesä, valo ja linnunlaulu ovat taas täällä! Nyt on mitä parhainta aikaa vetäytyä hetkeksi lukemaan paperikirjaa terassille, parvekkeelle, laiturille tai ikkunan ääreen luonnon valoon. Kesän askareisiin ja matkoille taas on kätevää ottaa äänikirja keventämään hikistä tunnelmaa. BSelfin tutkijatiimi ei ihan vielä pääse lomalle, mutta arkenakin on tärkeää muistaa tehdä mukavia ja palauttavia asioita. Tutkijan työssä on sitä paitsi sellainen etu, että työhön liittyvää kirjallisuutta voi – tai oikeastaan täytyy – lukea työaikanakin. Toinen etu on, että luettavaksi saa usein tuttujen ihmisten kirjoittamia tekstejä ja teoksia.

Nyt vinkkaankin teille psykoterapeutti Tarja Koffertin teoksen Elämänkokemusten tunnejäljet: Psykoterapiatarinoita selviytymisestä (Tuuma 2025). Teoksessa käsitellään nimensä mukaisesti sitä, miten kohtaamamme kokemukset vaikuttavat meihin ja kuinka kokemuksia voisi tutkia ja työstää hyvinvointia ja voimavaroja tukevalla tavalla. Teoksessa on mukana kymmenen potilaan kirjoittamaa henkilökohtaista tarinaa oivalluksista, jotka ovat auttaneet elämässä eteenpäin.

Tarja Koffert on kognitiivisen yksilöpsykoterapian ja perheterapian kouluttajapsykoterapeutti, skeemaryhmäterapian ohjaaja ja työnohjaaja – sekä pioneeri ja innostava kollega! Koffert kertoo tutustuneensa kuvalliseen työotteeseen 2000-luvun alussa. Aluksi hän hyödynsi kuvakortteja ja potilaiden omia perhealbumikuvia. Sitten Koffert keksi kokeilla erilaisia valokuvaharjoituksia, joissa potilaat kuvasivat itse itseään ja tekivät ohjatusti havaintoja ilmeistään ja tuntemuksistaan. Eräänä päivänä psykiatrian professori Jarmo Hietala ehdotti, että Koffert hyödyntäisi terapiassa myös videokuvaa, ja siitä syntyi videota hyödyntävä skeematerapia, jota me nyt Borderlines of Self -hankkeessa tutkimme ja kehitämme. Myös teokseen kirjoittaneet potilaat ovat osallistuneet nimenomaisesti kuvaa ja videota hyödyntävään terapiaan.

Teoksen ensimmäinen osa kertoo selviytymiskeinoista ja siitä, kun aiemmin opitut selviytymiskeinot eivät enää toimikaan. Toisessa osassa käsitellään ulkopuolisuuden ja erilaisuuden kokemuksia, ja kolmannessa osassa keskiössä ovat elämänmuutokset ja kriisit. Jokaisessa osiossa on paitsi teoriaa ja tosielämän esimerkkejä, myös lukijalle osoitettuja kysymyksiä ja toiminnallisia harjoitteita, joiden avulla oman mielen ja kehon viestejä voi opetella ymmärtämään paremmin.

”Psyykkisestä hyvinvoinnistaan on pidettävä huolta. Kun väsyy, tulisi tietää, miten voi palauttaa itsensä parempivointiseksi. Itsensä tutkiminen kasvattaa itseymmärrystä ja antaa valmiuksia muuttaa huonovointisuutta aiheuttavia tekijöitä vähemmän kuormittaviksi. Mitä paremmin tunnemme itsemme, sitä paremmin osaamme palauttaa elämäämme itsellemme mieluisaan suuntaan.”

Terapia-alan ammattilaiselle teos tarjoaa käytännönläheistä opastusta kuvalliseen työotteen haltuunottoon. Koffertin mukaan kuvaamisesta on valtavasti hyötyä. Ensinnäkin kuvien ja videoiden käyttäminen osallistaa potilaita oman hoitonsa toteuttamiseen ja aktivoi heitä toimimaan oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Toiseksi videolle puhuminen yksin kotona ollessa helpottaa monelle arkaluontoisista asioista kertomista, ja vaikeisiin aiheisiin voidaan päästä tavallista nopeammin. Kolmanneksi menetelmä tuottaa moniaistista informaatiota potilaasta paitsi terapeutille, myös potilaalle itselleen. Itsen katsominen ja oman äänen kuuleminen voi avata potilaalle näkymän asioihin, joita hän ei ole aiemmin havainnut tai joita hän on vältellyt kohtaamasta.

Teoksen voi lainata kirjastosta tai ostaa omaksi verkosta ja hyvin varustelluista kirjakaupoista. Koffert lahjoittaa tekijänpalkkionsa Turun yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian osaston nuorten hyväksi, joten teoksen hankkimalla voit osoittaa tukesi.

Kirjoitti: Jenny Paananen