Kansalaiskeskustelun julkilausuma lisäsi lukijoiden tietämystä aiheesta

Leino, M., Jäske, M. and Setälä, M. (2026), Mini-Public’s Statements and Media as Transmitters of Deliberative Judgments: A Field Experiment on a Citizens’ Jury on Forest Policy. Policy Stud J. https://doi.org/10.1111/psj.70051

Kansalaiskeskustelut ovat yleistyneet monimutkaisia ongelmia koskevassa päätöksenteossa. Niiden vaikutusta arvioitaessa on kuitenkin syytä huomioida, millä tavoin tietoa kansalaiskeskustelumenetelmästä välitetään. Aiempien tutkimusten perusteella median ei voi välttämättä odottaa välittävän tietoa kansalaiskeskustelujen tuotoksista tasapainoisesti. Tutkimuksessa tarkasteltiin siksi kenttäkokeen avulla, miten kansalaiskeskustelun julkilausuman lukeminen vertautui uutisjutun lukemiseen. Analyysissa tarkasteltiin osallistujien tietämystä, asenteita ja kokemusta omista vaikuttamismahdollisuuksista. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, että näiden vaikutusta vertaillaan käytännössä teoreettisen tarkastelun sijaan.

Tutkimus rakennettiin Lapin Metsäraadin ympärille. Kyseisellä raadilla selvitettiin Lapin asukkaiden näkemyksiä metsien käytöstä ja sen tehtävänä oli tuottaa Lapin liiton vihreän siirtymän jaostolle suosituksia siitä, millainen metsien käyttö olisi ilmastonmuutoksen huomioivaa ja oikeudenmukaista. Tutkimuskohteena oli joukko Lapissa asuvia aikuisia, joista satunnaisvalinnan perusteella osa sai luettavaksi Metsäraadin julkilausuman ja osa raatia koskevan uutisjutun.

Raadin julkilausuma sisälsi muun muassa kuvauksen kansalaisraadin menetelmästä ja joukon tarkkoja ehdotuksia, joista osa oli melko kiistanalainen. Uutisointi raadista keskittyi yleisesti juuri kiistanalaisiin ehdotuksiin. Kenttätutkimukseen valittiin Suomen yleisradion (Yle) uutisjuttu, joka koski niin ikään kolmea kiistanalaista raadin ehdotusta. Myös uutisjutussa kuvattiin raadin menetelmää, mutta, toisin kuin julkilausumassa, siinä ei kerrottu aihepiirin nykytilasta ja pääongelmista eikä referoitu kaikkia ehdotuksia.

Kenttätutkimukseen valittiin satunnaisotannalla aikuisia kolmeen ryhmään: Ensimmäinen ryhmä sai luettavaksi Metsäraadin julkilausuman, toinen ryhmä Ylen uutisjutun ja kolmas ryhmä toimii kontrolliryhmänä eli ei saanut luettavakseen materiaalia. Kukin ryhmä täytti lyhyen ennakkokyselyn, jolla pyrittiin muun muassa mittaamaan osallistujien yleistä ilmastopoliittista aktiivisuutta. Luettuaan materiaalin osallistujat täyttivät pidemmän kyselyn.

Tutkimuksen perusteella koko julkilausuman lukeneiden tietämys aiheesta lisääntyi, mikä on linjassa aikaisempien tutkimustuloksien kanssa. Julkilausuman lukeminen ei kuitenkaan muuttanut lukijoiden asenteita tai lisännyt kokemusta omista osallistumismahdollisuuksista. Uutisjuttu ei yleisesti tuottanut tietohyötyä ja joissain kohdin se jopa vahvisti vääriä käsityksiä. Ilmastomyönteisyyteen se ei sinänsä vaikuttanut kielteisesti, mutta se lisäsi tyytymättömyyttä nykyiseen metsänhoitoon ja sen koettuun reiluuteen, mikä oli jokseenkin odottamatonta.

Tutkimus osoittaa, että median kansalaiskeskusteluille suoma sävyltään ja laajuudeltaan vaihteleva huomio voi vaikuttaa odottamattomasti kansalaisten asenteisiin. Sen perusteella on siis syytä panostaa kansalaiskeskusteluja ja niiden tuotoksia koskevaan tiedottamiseen.

Lue tutkimus 🔓 (open access)
Lue lisää Lapin Metsäraadista