Hankkeesta

Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa tutkimushankkeessa Kehittävät kartat: suomalaiset kartoituskäytännöt jälkikoloniaalisessa maailmassa (2023-2027) syvennytään kansainvälisestikin verrattain vähän huomiota saaneisiin kehitysyhteistyönä toteutettuihin kartoitushankkeisiin ja tutkitaan, mitä ne kertovat kartografisen tiedon tuotannon käytäntöjen muutoksesta siirtomaavallan purkautumisen jälkeen. Projektissa pureudutaan suomalaisten toteuttamiin hankkeisiin ja analysoidaan miten, miksi ja millaisissa rooleissa suomalaiset osallistuivat eri alueiden kartoittamiseen ja miten hankkeita käytännössä toteutettiin.

Tarkastelemalla eri puolilla maailmaa toteutettuja kartoitushankkeita – esimerkiksi topografista kartoitusta Nepalissa ja Egyptissä, geologista kartoitusta Namibiassa, kadasterikarttojen valmistusta Kambodzhassa ja tulva-alueiden kartoitusta Bangladeshissa – hankkeessa tuotetaan uutta tietoa siitä, millaisia intressejä eri toimijat karttoihin liittivät ja miten nämä intressit mahdollisesti vaihtelivat maantieteellisestä ja yhteiskunnallisesta kontekstista toiseen. Samalla analysoidaan kenelle ja millaisin ehdoin karttoja laadittiin ja millaisia merkityksiä niille valmistuessaan annettiin.

Hankkeessa yhdistetään näkökulmia tieteen ja kartografian historian, historiallisen maantieteen, kansainvälisten suhteiden ja dekolonisaation historian tutkimuksesta.

Hankkeessa toteutettava tutkimus perustuu arkistoaineistoihin ja hankkeissa työskennelleiltä henkilöiltä kerättävään muistitietoon. Tutkimusaineistojen pohjalta laaditaan tieteellisiä tutkimusartikkeleita sekä aihetta käsittelevä monografia.

Hanketta johtaa dosentti Johanna Skurnik Turun yliopistosta.