ESS-tietoaineistot
ESS-kysely koostuu samanlaisena toistuvasta ydinmoduulista sekä vaihtuvista moduuleista, jotka suunnitellaan joka kierrokselle erikseen. Lisäksi erillisillä moduuleilla tehdään menetelmällisiä kokeita sekä kartoitetaan aineiston keruun yksityiskohtia. Yksityiskohtaiset tiedot ja kattava dokumentointi löytyvät ESS:n kansainvälisiltä sivuilta.
ESS toteutetaan kahden vuoden välein toisistaan riippumattomien ja väestöä edustavien satunnaisotosten pohjalta. 39 maata on osallistunut vähintään yhteen kierrokseen vuodesta 2002 lähtien. Karttaan vihreällä kuvatut maat Suomi mukaan luettuna ovat osallistuneet kaikkiin tähän asti julkaistuihin 11 kierrokseen. Ydinmoduulit toistetaan samanlaisina jokaisella kierroksella. Vaihtuvat moduulit valitaan avoimen kansainvälisen kilpailun kautta. Niillä kartoitetaan muita tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä aihealueita. Vaihtuvia moduuleita voidaan toistaa useammalla kierroksella ajallisen muutoksen hahmottamiseksi.
Osassa maita haastateltavat on kutsuttu osallistumaan myös CRONOS (Cross National Online Survey) -jatkotutkimukseen. CRONOS toimii paneeliasetelmalla, jossa toteutetaan toistomittauksia ja laajennetaan ESS:n pääkierrosten aihepiirejä.
ESS:ssä on kiinnitetty erityisesti huomiota menetelmien korkealaatuisuuteen ja aineiston helppokäyttöisyyteen. Esimerkiksi otannan osalta ESS:ssä käytetään pelkästään yksinkertaista satunnaisotantaa ilman kiintiöintejä ja tiedonkeruu toteutetaan ainoastaan käyntihaastatteluilla. Kyselylomakkeen kääntäminen perustuu tiimityönä toteutettavaan TRAPD -menetelmään. Otosten koot vaihtelevat maittain yleensä 1200 ja 3000 havainnon välillä. Aineisto arkistoidaan helppokäyttöiseen muotoon kaikkien tutkijoiden saataville.
Lue lisää metodologiasta ESS:n kansainväliseltä sivustolta.
Ydinmoduulit tarjoavat työkaluja arvojen ja asenteiden, kansalaisuuden ja osallisuuden, kokemusten ja käyttäytymisen sekä Euroopan väestöjen sosiodemografisen rakenteen tarkasteluun ja huomioimiseen analyyseissa.
1. Median seuraaminen
Keskeisiä kysymyksiä ovat kuinka paljon ja millä laitteilla ihmiset seuraavat ajankohtaisia tapahtumia, politiikkaa ja muita aiheita. Myös internetin käytöstä on kysymyksiä.
2. Luottamus
Ydinmoduulissa mitataan sekä yleistettyä ihmisten välistä luottamusta että eri instituutioita koskevaa luottamusta useilla mittareilla.
3. Politiikka
Mittauksen kohteena ovat poliittinen osallistuminen ja äänestyskäyttäytyminen, poliittinen suuntautuneisuus ja mielipiteet, kiinnostus politiikkaa kohtaan, luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin politiikassa sekä suhtautuminen kansalliseen ja ylikansalliseen päätöksentekoon.
4. Onnellisuus ja identiteetti
Koetun hyvinvoinnin ohella tarkastellaan kokemuksia turvallisuudesta, terveydestä, osallisuudesta ja syrjinnästä. Lisäksi moduuli tarkastelee eurooppalaisten identiteetin taustarakenteita, kuten mahdollista kuulumista etniseen vähemmistöön, kansallisuutta, kieltä, kulttuuria, perhetaustaa ja uskonnollisuutta.
5. Elämäntilanne ja sosioekonomiset taustatekijät
Vastaajien sosioekonomisia taustatekijöitä mitataan tarkkaan suunnitelluilla ja standardoiduilla kysymyksillä. Aineisto kattaa laajan valikoiman taustatekijöitä, kuten esimerkiksi perhe-, työ-, ammatti-, ja koulutustaustan sekä asumisolot. Taloudellista tilannetta mitataan kotitalouden tulojen ja koetun taloudellisen tilanteen perusteella. Joiltain osin taustatiedot on kerätty myös vastaajien puolisoista ja vanhemmista.
6. Inhimilliset arvot
ESS:n keskeisenä tehtävänä alusta lähtien on ollut kartoittaa eurooppalaisia arvosuuntauksia. Arvomittareilla tarkastellaan mm. kollektivismia ja individualismia, egoismia ja universalismia, luovuuden arvostusta ja . sääntöjen noudattamisen tärkeyttä jne. ESS –ydinmoduuliin sisältyy Shalom Schwartzin arvoteoriaan pohjautuva mittaristo.
Vaihtuvat moduulit kartoittavat ihmisten asenteita tietyistä erityisteemoista.
1. Maahanmuutto (R1/2002 & R7/2014)
Moduuli mittaa ihmisten maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia koskevia asenteita. Lisäksi moduulissa selvitetään, minkälaisia seurauksia eurooppalaiset arvioivat maahanmuutolla olevan ja minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa Euroopassa halutaan. Moduulia on käytetty ESS:ssä kaksi kertaa, vuosina 2002 ja 2014.
2. Kansalaisten osallistuminen ja aktiivisuus (R1/ 2002)
Moduulin kohteena on ihmisten yhteiskunnallinen aktiivisuus ja osallistuminen. Missä määrin eurooppalaiset ovat valmiita käyttämään vapaa-aikaansa yhteiskunnalliseen toimintaan? Haluavatko ihmiset osallistua vapaaehtoistyöhön? Missä määrin ihmiset osallistuvat erilaisiin järjestöihin? Entä millaisia osallistumismuotoja ihmiset valitsevat tavoitteidensa edistämiseen? Nojaavatko kansalaiset yhä perinteisiin poliittisiin puolueisiin, vai etsivätkö he muita vaikutuskanavia?
3. Terveys ja hoitomuodot (R2/2004)
Osio mittaa eurooppalaisten asennoitumista sairauksiin ja terveyteen sekä sitä, minkälaisia hoitomuotoja halutaan käyttää. Lisäksi moduulissa kartoitetaan ihmisten kokemuksia ja luottamusta hoitoa lääkintää antaviin tahoihin ja erilaisiin hoitomuotoihin. Myös käsityksiä hoidon tarpeellisuudesta eri oireiden yhteydessä kartoitetaan.
4. Taloudellinen moraali (R2/2004)
Moduuli kartoittaa eurooppalaisten taloudellista moraalia ja kokemuksia kuluttajina ja kansalaisina. Missä määrin ihmiset ovat itse tulleet huijatuksi tai väärin kohdelluiksi? Minkälaisia velvoitteita ihmiset kokevat kuluttajina ja kansalaisina? Hyväksyvätkö ihmiset pienimittaisen vilpin vaikkapa vakuutusyhtiön kanssa asioidessaan tai veroilmoitusta tehdessään? Moduulissa kartoitetaan myös kuluttajien luottamusta eri alojen ammattilaisten rehellisyyteen
5. Perhe, työelämä ja hyvinvointi (R2/2004 & R5/2010)
Osiossa kartoitetaan, miten eurooppalaiset onnistuvat sovittamaan yhteen työ- ja perhe-elämäänsä ja miten työ- ja perhetilanteenteet vaikuttavat vastaajien hyvinvointiin. Moduulissa rakennetaan myös kuvaa vastaajien sukukupuoliroolikäsityksistä, sukupuolten välisestä työnjaosta elämän eri osa-alueilla ja tyytyväisyydestä tähän.
6. Koettu hyvinvointi (R3/2006 & R6/2012)
Moduuli mittaa eurooppalaisten kokemaa hyvinvointia elämän eri osa-alueilla. Laaja mittaristo kattaa kysymyksiä hyvinvoinnin eri ulottuvuuksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Moduulia on käytetty vuosien 2006 ja 2012 kyselyissä.
7. Hyvinvointipolitiikkaa koskevat asenteet (R4/2008 & R8/2016)
Osio mittaa vastaajien käsityksiä tuloerojen tasoittamisen, verotuksen, sosiaalietuuksien ja terveyspolitiikan kannatettavuudesta. Lisäksi moduuli kartoittaa eurooppalaisten käsityksiä siitä, mikä tulisi olla julkisen vallan vastuu hyvinvoinnin turvaamisessa yksilöille. Osio pureutuu myös siihen, minkälaisia hyvinvointipoliittisia järjestelmiä Euroopan maihin tulisi kehittää.
8. Ikäryhmien eriarvoisuudet ja ikäsyrjintä (R4/2008)
Osio mittaa biologiseen ja sosiaaliseen ikään liittyviä käsityksiä ja kokemuksia. Erityisesti moduulissa mitataan ikäsyrjinnän esiintymistä ja vastaajien kokemuksia ikään pohjautuvasta syrjinnästä. Niin ikään moduuli kartoittaa vastaajien käsityksiä eri ikäryhmien yhteiskunnallisesta asemasta ja vaikutusvallasta Euroopan maissa.
9. Oikeudenmukaisuus (R5/2010 & R9/2018)
Oikeudenmukaisuutta tutkitaan tarkastelemalla vastaajien kokemuksia ja käsityksiä siitä, kuinka yhteiskunnan eri instituutiot, kuten tuomioistuimet ja poliisi, poliittinen järjestelmä sekä virkamiehet kohtelevat eri asemassa olevia yksilöitä ja väestöryhmiä. Lisäksi moduuli mittaa vastaajien omaa lainkuuliaisuutta, käsityksiä lainkuuliaisuuden tärkeydestä sekä sitä, miten lainrikkojia tulisi kohdella.
10. Demokratia (R6/2012 & R10/2020–2022)
Moduuli kartoittaa eurooppalaisten käsityksiä demokratiasta ja sen toteutumisesta. Onko esimerkiksi tuloerojen tasoittaminen demokratian mukaista, tai peräti sen edellytys? Pitäisikö sananvapauden sallia äärimmäistenkin mielipiteiden vapaan esittämisen? Miten hallituksen suunnitelmien ja kansan tahdon väliset ristiriidat tulisi demokratiassa ratkaista?
11. Terveyden epätasa-arvo (R7/2014 & R11/2023)
Moduuli selvittä, miten yhteiskunnallinen eriarvoisuus heijastuu ihmisten terveydessä. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. miten vastaajien sosioekonominen asema ja hyvinvointipalvelujen yleinen saatavuus vaikuttavat vastaajien mahdollisuuksiin hoitaa omaa terveyttään. Entä miten vastaajat kokevat oman terveytensä ja millaisia ovat heidän elämäntapansa?
12. Ilmastonmuutosta ja energiaa koskevat asenteet (R8/2016)
Osio kartoittaa kansalaisten käsityksiä ilmastonmuutoksesta ja erilaisista mahdollisuuksista tuottaa energiaa. Lisäksi selvitetään vastaajien käsityksiä tämänhetkisten ongelmien syistä ja vakavuudesta sekä ihmisten ja hallitusten toiminnan oikeellisuudesta ja riittävyydestä.
13. Digitaaliset sosiaaliset kontaktit (R10/2020-2022)
Moduuli kartoittaa ihmisten pääsyä internetiin ja internetiin liittyvää osaamista. Lisäksi tarkastellaan ihmisten käsityksiä teknologiasta ja yhteydenpitoa perheenjäsenten kanssa. Moduuli selvittää kansalaisten käsityksiä työstä, kuten työelämän suhteista, työn ja muun elämän konfliktista, työn itsenäisyydestä ja työhön liittyvistä odotuksista. Lisäksi kartoitetaan kokemuksia työyhteisön yhtenäisyyttä ja vastaajien työyhteisötaitoja.
14. COVID-19 (R10/2020-2022)
Moduuli selvittää, millaisia vaikutuksia koronapandemialla on ollut kansalaisiin ja millaisia kokemuksia näillä on ollut pandemiasta. Osio kartoittaa myös kansalaisten asenteita pandemiaan liittyen.
15. Sukupuolten tasa-arvo (R11/2023)
Moduuli kartoittaa asenteita feminiinisiin ja maskuliinisiin identiteetteihin, seksismiin, sukupuoliperustaiseen syrjintään ja sukupuolten tasa-arvoon. Moduuli selvittää, kuinka kansalaiset suhtautuvat sukupuolten eriarvoisuutta vähentäviin poliittisiin toimiin, joita hallitukset, organisaatiot ja poliittiset liikkeet ovat viime vuosikymmeninä toimeenpanneet.
Aineiston käytettävyyteen on kiinnitetty ESS:ssä erityistä huomiota. Aineisto arkistoidaan tarkistetussa ja vertailukelpoiseksi muokatussa muodossa Norjan yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon, josta se on helposti tutkijoiden saatavilla. Dataa voi ladata sekä kaiken kattavina paketteina että haluaminaan osa-aineistoina (esim. yksittäisten maiden dataa). Pelkän kyselydatan lisäksi on saatavilla myös suoraan monitasomallinnukseen soveltuvaa dataa, jossa kyselyaineistoon on yhdistetty laaja määrä eri muuttujia muista lähteistä, esimerkiksi OECD:n talousindikaattoreita ja erinäisiä hyvinvointimittareita (esim. YK:n Human Development Index). Aineistoja voi tarkastella myös Internet-selaimen kautta.
Aineisto on ladattavissa kansainvälisen ESS:n Data Portalista.
