Hankkeestamme

Projektimme Figuring Nature in the North. How Contemporary Finnish Literature Makes Sense of Environmental Emergency (Pohjoista luontoa kuvittelemassa. Kirjallisuus ja kulttuurinen muutos ekologisen kriisin aikakaudella) selvittää, kuinka tietyllä pohjoisella, Suomen rajojen määrittämällä alueella kaunokirjallisuus nimeää ja kuvittelee maailmaa tänä kriisiaikana. Yhtäältä olemme osa globaalia antroposeenikeskustelua, toisaalta tutkimme hyvin partikulaaria kulttuurista kenttää, kirjallisuutta, jota viiden miljoonan puhujan pieni kielialue tuottaa Euroopan pohjoisella reuna-alueella, joka lämpenee nopeammin kuin maapallo keskimäärin.

Projekti tutkii pääasiassa nykykirjallisuutta. Jotta sitä, kuinka ympäristönmuutos näkyy kirjallisuudessa voitaisiin tutkia, aineistoa täytyy verrata johonkin toiseen korpukseen. Vertailukorpuksekseksemme olemme valinneet kaunokirjallisuutta, joka julkaistiin Suomessa 1950- ja 60-luvulla, sotakorvausten, teollisuuden nousun ja globaalin väestönkasvun kiihtymisen aikakaudella – dokumentteja antroposeenin alusta. Näiden rinnalla kulkee kolmas tekstikorpus, ympäristönmuutosta kuvaavat ja dokumentoivat tutkimukset, artikkelit, pamfletit ja raportit.

Onko kirjallisuuden luonto edelleen romantiikasta periytyvä ihmisen voimat ylittävä rajaton voima, jonka rajuus oikeuttaa kaikki taistelut sitä vastaan, tai kuokan edessä antautuva resurssi kuten Väinö Linnan modernisaatiokertomuksessa? Vai onko kirjallisuudessamme muotoutumassa jonkinlainen uusi luontosuhde ja jos, millainen se on? 

Selvitämme tätä seuraamalla seitsemää eri figuuria ja sitä, kuinka ne liikkuvat kirjallisuudessamme eri aikoina ja erilaisissa kerronnallisissa konteksteissa. Tarkastelemme lunta, metsää, suota, rauniota, broileria (jalostettu tuotantoeläin), koiraa (kesy kotieläin) ja joutsenta (villi lintu, ja suomalaisen luonnonsuojelun menestystarina). Ymmärrämme figuurit yhtä aikaa topologisiksi (niissä kaikuvat kirjalliset konventiot), representatiivisiksi (niillä on viittaussuhde kirjallisuuden maailman ulkopuolisiin olioihin) ja performatiivisiksi (niillä on seurauksensa, ne tuottavat maailmaa nimetessään sitä).

Projektissa työskentelee kahdeksan tutkijaa: Katri Aholainen, Marianna Koljonen, Karoliina Lummaa, Kukku Melkas, Jouni Teittinen, Ate Tervonen ja Helinä Ääri. Projektia johtaa Elsi Hyttinen. Ohjausryhmäämme kuuluu neljä projektin alan keskeistä pohjoismaista tutkijaa: professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto), professori Ann-Sofie Lönngren (Södertörnin yliopisto, Ruotsi), apulaisprofessori Marietta Radomska (Linköpingin yliopisto, Ruotsi), dosentti Mia Österlund (Åbo Akademi).