Työryhmä

Tutkimusprojektia johtaa dosentti Elsi Hyttinen. Aiemmassa tuotannossaan Hyttinen on käsitellyt mm. nykydraamaa posthumanistisessa kehyksessä ja 1900-luvun alun suomalaisia luonnon, toimijuuden, luokan ja kansalaisuuden kytköksiä. Vuonna 2020 hän toimitti yhdessä Karoliina Lummaan kanssa tutkimusantologian Sotkuiset maailmat sekä metsien kuvaukseen keskittyneen kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehden Avaimen teemanumeron.

Hyttisen oma tutkimus tässä projektissa käsittelee jäätä ja lunta suomalaisessa kirjallisuudessa nyt ja 1950-luvulla.

Katri Aholainen kirjoittaa parhaillaan väitöstutkimustaan, jossa hän tutkii lintujen osallistumista kirjoittamisen ja valokuvaamisen prosesseihin Yrjö Kokon 1950-60-luvuilla julkaistuissa laulujoutsenista, sotkista, uiveloista ja alleista kertovissa teoksissa. Tutkimuksessaan Aholainen on perehtynyt muun muassa sukupuuttotutkimukseen sekä performatiivisuuden teorioihin, joista hyödyntää erityisesti fyysikko ja tieteenfilosofi Karen Baradin kehittelemää posthumanistista käsitystä performatiivisuudesta.

Projektissamme Aholainen keskittyy Suomessa pesivien vesilintujen kirjallisiin kuvauksiin.

Marianna Lammi kirjoittaa väitöskirjaa Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen oppiaineessa eläinten syömisen problematisoinnista länsimaisissa lasten kuvakirjoissa. Häntä kiinnostaa erityisesti syötäväksi kasvatettavien eläinten representaatiot sekä teollisen eläintuotannon ja teurastuksen kuvaukset ja niissä tapahtuneet muutokset. Tutkimuksessaan hän tarkastelee eläinten syömisen etiikan ilmestymistä yhteiskunnallisia aiheita käsittelevän lastenkirjan marginaaliin ja sieltä kohti valtavirtaa ilmastokriisin edetessä. Lammi on tutkinut myös vegaanilapsille suunnattua kirjallisuutta.

Projektissamme Lammi keskittyy maatilaeläinten kuvauksiin ja niiden muutoksiin.

Karoliina Lummaa työskentelee Turun yliopiston ihmistieteellisessä tutkijakollegiumissa TIASissa ja itsenäisessä BIOS-tutkimusyksikössä. Hän on keskittynyt tutkimuksissaan ympäristömuutosten ja luonnonvarojen kulutuksen kulttuurisiin ulottuvuuksiin, ihmisten ja ei-ihmisten suhteisiin sekä ei-inhimillisen toimijuuden kysymyksiin. Tällä hetkellä Lummaan tutkimus keskittyy metsän kulttuuriseen toimijuuteen taiteessa sekä luonnonvarahallintaan liittyvässä kirjallisuudessa ja keskustelussa.

Tässä projektissa Lummaa tutkii metsien kuvausta nyt ja 1950- ja 1960-lukujen kirjallisuudessa.

Kukku Melkas työskentelee kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtorina Turun yliopistossa. Melkas on tarkastellut tuotannossaan mm. varhaisen ekologisen ajattelun ilmentymiä 1900-luvun alun kirjallisuudessa, luonnonsuojelun tematiikkaa lastenkirjallisuudessa (esim. Anni Swan ja Yrjö Kokko) ja ekofeminismin juuria (https://library.oapen.org/handle/20.500.12657/30877).

Tässä hankkeessa Melkas on kiinnostunut suon kirjallisista kuvauksista, niiden merkityksellistämisen perinteestä ja suhteesta tämän päivän ympäristökeskusteluun Suomen soista.

Jouni Teittinen tekee väitöskirjaa Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen oppiaineeseen, aiheena post-apokalyptisen kirjallisuuden ajallisuudet ja erityisesti futuurin perfekti eksistentiaalisena ja kertomuksellisena kysymyksenä. Tulevaisuusfiktion lisäksi hän on kiinnostunut mm. eläintutkimuksen ja posthumanismin kysymyksistä, muistitutkimuksesta ja Ralph Waldo Emersonin ajattelusta.

Tässä hankkeessa Teittinen tutkii erityisesti jätteiden ja raunioiden muuttuvia merkityksiä.

Ate Tervonen kirjoittaa parhaillaan väitöskirjaa Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelee ihmisten ja ei-inhimillisten eläinten suhteita sekä luonnon ja kulttuurin yhteenkietoutumia ja yhteismuotoutumista. Erityisesti hän on kiinnostunut ihmisten ja koirien suhteista. Väitöskirjassaan Tervonen käsittelee koiran kulttuurista muotoutumista: sitä, miten ihmiskulttuuri sekä erilaiset tekstit ja niiden tulkinta vaikuttavat siihen, millaisiksi koirat muotoutuvat. Hänen tutkimuksensa ammentaa erityisesti kriittisestä posthumanismista, mutta se kytkeytyy myös uusmaterialismiin, ekokritiikkiin ja humanistiseen eläintutkimukseen (human-animal studies).

Projektissamme Tervonen tutkii koirasuhteen muutoksia kirjallisuudessa.

Helinä Ääri on väitöskirjatutkija Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa. Hän tarkastelee tutkimuksessaan eläintuotantoa kulttuurisena ilmiönä. Valtava osa maailman eläimistä elää tuotantoeläiminä, ja ihmisten ja tuotantoeläinten suhteita käsitellään ja muokataan kaikkialla kirjallisuudesta ja elokuvista musiikkiin ja urheiluun. Tutkimuksessaan Ääri keskittyy maailman yleisimpään lintulajiin eli kesykanoihin.

Projektissamme Ääri viimeistelee väitöstutkimustaan broilereista vuosien 1969–2019 suomenkielisessä kirjallisuudessa. Hänen toinen tutkimuskohteensa on kanojen ja ihmisten väliset suhteet suomalaisissa 1900-luvun kananhoito-oppaissa.