Viro näyttää suuntaa ruokaviennissä
Mitä opimme FinFoodNet-hankkeen opintomatkalla Tallinnassa?
Helmikuussa FinFoodNet-hanke suuntasi Tallinnaan tutustumaan siihen, miten Viro tukee ruoka-alan yritysten kansainvälistymistä ja mitä suomalaiset toimijat voisivat oppia naapurimaan ketterästä vientikulttuurista.
Nelipäiväiselle opintomatkalle osallistui 14 ruokasektorin asiantuntijaa kehittäjä- ja TKI-organisaatioista sekä ministeriöstä. Ohjelmassa oli yritysvierailuja, tapaamisia ministeriöissä ja viennin tukiorganisaatioissa sekä yhteisiä keskusteluja siitä, miten vientiä voidaan edistää entistä vaikuttavammin myös Suomessa.
Vienti ei ole vaihtoehto vaan lähtökohta
Yksi matkan kirkkaimmista havainnoista oli virolaisten yritysten ajattelutapa: vientiä ei pohdita myöhemmin, vaan se on mukana jo yrityksen alkuvaiheessa.
Pienen kotimarkkinan vuoksi kansainvälistyminen on Virossa luonnollinen osa liiketoimintaa. Yritykset lähtevät rohkeasti testaamaan markkinoita, myymään keskeneräisiäkin tuotteita ja rakentamaan verkostoja aktiivisesti. Kontaktit, kumppanit ja sattumakin voivat ratkaista paljon, mutta se vaatii oma-aloitteisuutta.
Tämä herätti paljon keskustelua myös suomalaisesta näkökulmasta: miten voisimme lisätä rohkeutta, kokeilukulttuuria ja varhaisempaa vientiajattelua?
Tukea ja tiivistä yhteistyötä
Vientiä ei tehdä yksin. Virossa julkinen sektori on tiiviisti mukana tukemassa yrityksiä.
Vierailujen aikana kuulimme puheenvuoroja ministeriöiltä, Estonian Business and Innovation Agencyltä (EIS), Tallinnan kaupungilta sekä useilta yrityksiltä. Erilaiset tuet, investointirahoitus ja käytännönläheiset palvelut ovat aktiivisesti yritysten käytössä. Byrokratiaa pyritään jatkuvasti keventämään ja prosesseja digitalisoimaan.
Erityisen kiinnostava esimerkki oli Viron ruokatoimijoiden pyöreä pöytä (Estonian Food Roundtable) – yhteistyöfoorumi, jossa ministeriöt, viranomaiset ja alan järjestöt kokoontuvat saman pöydän ääreen kehittämään ruokasektoria yhdessä. Tällainen suora vuoropuhelu nopeuttaa päätöksentekoa ja helpottaa yritysten arkea.
Toinen kiinnostava oivallus oli EIS:n tarjoama itseopiskeluun perustuva vientiosaamisen verkkosisältö. Tällainen matalan kynnyksen vientivalmennus voisi toimia Suomessakin hyvänä ensiaskeleena erityisesti pienille yrityksille ennen isompia vientipanostuksia.
Konkreettisia yritysesimerkkejä
Yritysvierailut tekivät opit näkyviksi käytännössä. Liviko sekä Põhjala Brewery kertoivat, miten vahva brändi ja systemaattinen verkostoituminen ovat vauhdittaneet vientiä eri markkinoille. TFTAKin tiloissa tavattujen kasvuyritysten (ÄIO, Shroomwell, YOOK) tarinat osoittivat, miten tutkimus, tuotekehitys ja kansainväliset kumppanuudet kulkevat käsi kädessä.
Monelle osallistujalle juuri nämä yritysesimerkit olivat matkan parasta antia.
Mitä viemme mukanamme Suomeen?
Matka vahvisti ajatusta siitä, että onnistunut ruokavienti syntyy kolmen tekijän yhdistelmästä:
- rohkeat ja kansainvälisesti ajattelevat yritykset,
- toimivat tukipalvelut ja rahoitus sekä
- sujuva, yritysmyönteinen hallinto ja tiivis yhteistyö toimijoiden välillä.
Näitä oppeja hyödynnetään FinFoodNet-hankkeen jatkotyössä ja suomalaisen ruokavientiekosysteemin kehittämisessä.
Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja virolaisille kumppaneille inspiroivasta ja opettavaisesta matkasta!
Opintomatka järjestettiin osana EU:n osarahoittamaa FinFoodNet – Suomalaiset Innokaupungit ja alueet vauhdittamassa ruokaratkaisujen vientiä -hanketta. Matkan toteutuksesta vastasivat FinFoodNet-hanke yhteistyössä Enterprise Europe Network -verkoston kanssa.
