FinFoodNet-hankkeen opintomatkalla keskusteltiin kansainvälistymisestä ja vierailtiin vientiä tekevissä yrityksissä
FinFoodNet-hankkeen opintomatka Turun seudulla 11.–12.6. toi yhteen vajaa 15 hanketoimijaa ja TKI-organisaatioiden edustajaa eri puolelta Suomea. Kahden päivän aikana käytiin mm. mielenkiintoista keskustelua viennistä ja kansainvälistymisestä, vierailtiin Oy Lunden Ab:llä ja Raisiolla ja kuultiin Leipomo Rostenin kansainvälistymismatkasta.
Tukea vientiin elintarviketutkimuksesta ja tuotekehityksestä
Opintomatkan torstaipäivän avasi Turun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja ja professori Anu Hopia. Hän kertoi Turun yliopiston vahvasta ruokapuolen osaamisesta, joka kattaa mm. elintarvikeprosessit ja -teknologian, rakenteen ja koostumuksen hallinnan, ravitsemus- ja kestävyysnäkökulmat sekä aistinvaraisen arvioinnin.
Tutkimus voidaankin nähdä viennin strategisena työkaluna, sillä sen avulla voidaan vähentää markkina-, regulaatio- ja tuotekehitysriskiä. Toisaalta sillä voidaan lisätä myös tuotteen uskottavuutta, erottautumista ja arvoa vientimarkkinoilla. Hopia totesi, että toimiva vientituote on teknisesti toimiva, kuluttajalle merkityksellinen ja kestävästi tuotettu – ja Turun yliopiston ruokaosaaminen kattaa nämä kaikki.
Yritysvierailuilta ja -puheenvuoroista näkökulmia ja kokemuksia käytännön vientityöstä
Torstain ensimmäisellä yritysvierailulla Oy Lunden Ab:llä, joka tunnetaan erityisesti Jalostaja-brändistään, kuulimme tuotantolähtöisen perheyrityksen viennistä ja kansainvälistymisestä. Lundenin kaupallinen johtaja Jari-Pekka Rautamaa totesi, että kun asiat tehdään oikein ja fiksusti, pienempikin yritys voi pärjätä vientimarkkinoilla. Lundenilla tämä tarkoittaa muun muassa kohdemarkkinaan etabloitumista esimerkiksi makumaailman ja raaka-aineiden sopeuttamisen sekä oman brändin kehittämisen kautta.
Suomen elintarvikevientiyhdistys Suvi ry:n hallituksessakin mukana oleva Rautamaa näkee Suomen viennin esteinä suomalaisten asenteet ja kotimarkkinan hankalan koon – esimerkiksi Viron kaltaisissa maissa, joissa kotimarkkina on pieni, kasvua lähdetään luontaisesti hakemaan ulkomailta.
Kysyntälähtöisyys ja laatu kilpailuvaltteina
Lundenilta matka jatkui vierailulle Raisio Oyj:lle, missä meidät vastaanotti B2B-ainesosamyynnin päällikkö Ilkka Ojansivu. Reilu tunnin aikana kuulimme Raision innovointityöstä sekä Elovena- ja Benecol®-tuotteiden ja gluteenittoman kauran viennistä.
Monesti vientiä tehdään maalähtöisesti, mutta Raisiolla kysyntä määrittää kohdemaat, ja siksi heidän tuotteitaan saattaa löytyä yllättävistäkin maista, kuten Indonesiasta. Kilpailevia kauranviejiä on Euroopassa useita, mutta Raision etuja ovat korkea laatu ja jossain määrin myös Suomi-kuva. Hyviä vientikontakteja on saatu erityisesti messujen kautta.
Aistilähtöinen tutkimus viennin tukena
Perjantaiaamun avasi Mari Norrdal, joka on Aistila Oy:n operatiivinen johtaja ja myös yksi perustajista. Aistila on Turun yliopistossa alkunsa saanut, aistilähtöisiä kuluttajatutkimuksia ja valmennuksia tarjoava asiantuntijayritys. Heidän palveluitaan voi hyödyntää viennin tukena esimerkiksi testauttamalla tuotteiden makuvaihtoehtoja halutussa kohdemaassa. Aistilalla on eurooppalaisia yhteistyökumppaneita, ja yritys on mukana kansainvälisissä verkostoissa.
Lisäksi kuulimme Turun yliopiston Flavoria®-tutkimusalustasta, joka tarjoaa lounasravintola-, kahvila- ja moniaistiympäristön tieteelliseen ja kaupalliseen tutkimukseen. Flavoriassa on mahdollista tehdä esimerkiksi tuotteisiin, pakkauksiin ja raaka-aineisiin liittyvää testausta aidossa valintatilanteessa. Kaupallisia tutkimuksia voi toteuttaa Flavoriassa Aistila Oy:n kautta.
Siemennäkkileivillä maailmalle
Opintomatkan päätteeksi Leipomo Rostenin kansainvälistymismatkasta saapui kertomaan yrityksen markkinointi- ja vientipäällikkö Veera Meltovaara. Vuonna 1939 perustetun perheyrityksen viennin kulmakivi on siemennäkkileivät, jotka lanseerattiin Suomessa vuonna 2017. Ensimmäinen vientiasiakkuus tuli vuonna 2019. Nykyään Rostenin siemennäkkileipiä voi löytää Pohjois- ja Keski-Euroopan lisäksi myös Yhdysvalloista, Saudi-Arabiasta ja Japanista, mutta matkan varrelle on mahtunut paljon – mm. koronapandemia, talouskriisi ja tariffisota, jotka ovat laittaneet kapuloita vientirattaisiin.
Meltovaara totesi, että vienti vaatii sitoutumista, rohkeutta, resursseja sekä tilaisuuksiin tarttumista – ja joskus myös tuuria. Koronapandemian jälkeen moni oli kiinnostunut ruokien funktionaalisista ominaisuuksista, ja siemennäkkileivät vastasivat tähän kysyntään hyvän ravitsemuksellisen sisältönsä ansiosta. Myös markkinointi on ensiarvoisen tärkeää: vaikka tuote olisi kuinka erinomainen ja tunnettu Suomessa, sille pitää luoda kysyntä kansainvälisesti ja tuoda se kuluttajien tietoisuuteen. Tänä päivänä siemennäkkileivät myyvät maailmalla itse itsensä, mutta Rostenilla innovatiivinen tuotekehitys ja vientiasiakkuuksien hiominen jatkuu.
Kaiken kaikkiaan opintomatka oli onnistunut ja tarjosi näkökulmia varsinaissuomalaisten yritysten vientitoiminnasta ja ajatuksia yrityksille suunnattujen TKI-palveluiden kehittämiseen. Jäämme myös mielenkiinnolla odottamaan Suomen ruokamaakuvan päivitys- ja kirkastustyötä, joka on nyt käynnistynyt Maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Sen tavoitteena on lisätä Suomen tunnettuutta ruokamaana ja saada Suomi erottautumaan kansainvälisesti kiinnostavalla tavalla.
Hyödyllisiä linkkejä:
Turun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskus
Elintarviketieteiden tutkimus Turun yliopistossa
Aistila Oy – aistilähtöisiä kuluttajatutkimuksia ja valmennuksia
FinFoodNet-hankkeessa kehitetty TKI-palvelukartta yritysten tueksi
Ruokaketjun yritysten ja yrittäjien rahoitusmahdollisuudet kansainvälistymiseen
Opintomatka toteutettiin osana EU:n osarahoittamaa FinFoodNet – suomalaiset Innokaupungit ja alueet vauhdittamassa ruokaratkaisujen vientiä -hanketta, ja järjestelyistä vastasivat Turun yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.