Elintarvikeviennillä on suuri strateginen merkitys Suomelle (Internationalization of Finnish food and beverages industries, Business Finland, 2022). Koska kotimainen kulutus ei kasva, elintarvikealan kasvua on osaltaan haettava viennistä. Viennin lisäämisellä on myös positiivinen vaikutus elintarvikesektorin tuotannon tason ylläpitämiseen.

Suomi on kuitenkin EU:n huonoimpia viemään ruokaa. Esimerkiksi tanskalaiseen ruokaosaamisen vientiin verrattuna Suomella on paljon opittavaa ja tehtävää. Tanskassa mm. alueiden välinen yhteistyö on tiivistä ja strategista toisin kuin Suomessa, jossa ruoka-alan osaamista hyödynnetään etupäässä alue-/ kaupunkikohtaisesti.

Nyt ruokaviennin osaamiseen ja toimialan kansainvälistymiseen kiinnitetään huomiota ja ruokaviennin ekosysteemin kehittämiselle on selkeä tilaus. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu elintarvikeviennin kaksinkertaistaminen v. 2031 mennessä. Se edellyttää eri toimijoilta ja yrityksiltä sitoutumista yhteisiin kasvutavoitteisiin, taloudellisten panostuksien yhteensovittamista ja toimintatapojen uudistamista. BF/ Food from Finland teetti v. 2022 Suomen elintarvikealan kansainvälistymisestä strategian, jonka mukaan Suomi tarvitsee elintarvikevientiin pitkäjänteistä suunnitelmaa, jatkuvuutta, resurssien selkeää lisäämistä ja riittävän tuen yrityksille.

Innokaupunkien yhteisellä ruokavienti-teemaisella vetovastuuhankkeella vastataan osaltaan edellä kuvattuihin haasteisiin. Innokaupungeista mukana ovat Seinäjoki, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Turku ja Vantaa/ HEVI-seutu. Hanketta toteuttavat Into Seinäjoki Oy (Into), Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk), LAB-ammattikorkeakoulu (LAB), Savonia-ammattikorkeakoulu (Savonia), Turun yliopisto (TY) ja Vantaan kaupunki (Vantaa). Osahankkeiden toteuttajien yhteystiedot löydät täältä.

Kohderyhmänä ovat ruokaviennin ekosysteemin toimijat (yritykset, TKIO-toimijat ja muut julkiset organisaatiot hankekumppaneiden toiminta-alueilla), jotka tuovat oman asiantuntijuutensa Suomen ruokaviennin edistämiseen ja jotka pystyvät tehostamaan ruoka-alan yritysten viennin toimenpiteitä.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa alueiden välinen verkosto “Finnish Food Cities and Regions” tukemaan ja rohkaisemaan suomalaisia ruokaketjussa toimivia yrityksiä panostamaan viennin kasvuun sekä kansainvälistymiseen. Verkosto tiivistää alueiden välistä yhteistyötä ruoka-alalla niin kaupunkien kuin TKI-toimijoiden ja yritysten välillä. Hankkeessa tunnistetaan eri alueiden osaaminen, kehitysalustat ja mahdolliset puutteet, muodostetaan ja tehdään näkyväksi alueellisia osaamisprofiileja sekä kehitetään alueiden välistä yhteistyötä elintarvikeviennin edistämiseksi. Tavoitteena on myös katalysoida vientiä palvelevia TKI–klustereita ja kehittämishankkeita ja vahvistaa yhteistyötä kansainvälisten TKI–verkostojen suuntaan ja näin generoida lisäarvoa suomalaiselle ruokasektorille.

Hankkeen tuloksena alueiden välinen yhteistyö ruokaviennissä lisääntyy, roolit ja osaamisvahvuudet selkiintyvät ja tulevat tutuksi toimijoille edesauttaen yritysten ohjausta tarjolla olevien palveluiden äärelle maakuntarajojen yli ja lopulta vientimarkkinoille. Myös olemassa olevaa koulutustarjontaa voidaan kehittää paremmin tarpeita vastaavaksi. Pitkällä tähtäimellä hanke ja monialainen yhteistyö edistävät uusien viennin tuote- ja palveluinnovaatioiden syntymistä sekä avaa ovia uusille markkina-alueille luoden kasvua ja menestystä ruokavientiin.

Hankkeessa luodaan alueiden ja kaupunkien verkosto, joka luo sellaiset olosuhteet, jotka parhaiten toteuttavat yritysten tahtotilaa sekä tukevat viennin edistämistä. Hankkeen vaikutuksesta suomalainen ruoka-ala ja sen osaaminen kiinnostaa maailmalla entistä enemmän.

Hankkeella edistetään Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman tavoitteita ja tuetaan EU:n Itämeri-strategian hyvinvoinnin lisäämisen tavoitetta. Toteuttajina on vahvoja ruoka-alueita ja -kaupunkeja, joiden maakuntaohjelmissa ja –strategioissa sekä älykkään erikoistumisen strategioissa ja innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksissa elintarvikeala on merkittävässä roolissa.

Ryhmähankkeen kesto on kaksi vuotta, 1.1.2025-31.12.2026. Hankkeen kokonaisbudjetti on 749 293 euroa, josta EAKR- ja valtiontuen osuus on yhteensä 75 %.