Työhyvinvointitoiminnan jatkuva kehittäminen (19-20)

Kuvaus: Työhyvinvoinnin kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista sekä käytettyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesti tavoitekohtaisilla yrityksen valitsemilla tunnusluvuilla ja henkilöstökyselyillä seuraamalla tunnuslukujen muutoksia sellaisella ajallisella rytmityksellä, että työhyvinvoinnin ongelmat eivät pääse yllättämään.

Tavoite: Johto ja lähijohtajat hyödyntävät arvioinnista saatuja tietoja työhyvinvoinnin kehityksen ja käytettyjen toimien vaikuttavuuden arvioinnissa ja päätöksenteossa säännöllisin väliajoin (esim. neljännesvuosittain).

• Arvioikaa tunnuslukujen (linkki esimerkit) (myös kumppaneiden ja yhteistyötahojen) tuottamaa tietoa ja sen riittävyyttä työhyvinvoinnin kehittämisen tukena sekä tehtyjen toimien vaikuttavuutta. Jos tunnusluvut eivät tuota riittävää tietoa ja toimenpiteet eivät ole vaikuttavia, pohtikaa syitä ja etsikää niiden tilalle sopivampia.
• Noudattakaa laatimaanne aikataulua (vuosikello), jonka avulla työhyvinvoinnin tilaa ja kehitystä yrityksessänne arvioidaan säännöllisesti. Muuttakaa tarvittaessa seurannan aikataulua huomioiden työhyvinvoinnin eri osa-alueet ja organisaation eri toimintojen tai yksiköiden näkökulmat.
• Pitäkää työhyvinvointiasiat johtoryhmän kokouslistalla säännöllisesti ja hyödyntäkää työhyvinvoinnista saatua arviointitietoa päätöksenteossa esimerkiksi muistilistan
• Osallistakaa lähijohtajia ja henkilöstöä työhyvinvoinnin kehityksen arviointiin.
• Kiinnittäkää huomiota siihen, miten voisitte vielä paremmin havaita työhyvinvoinnista kertovia arjen merkkejä ja käyttää niitä työhyvinvoinnin kehittämisen seuraamisessa.
• Sopikaa uusista työhyvinvoinnin kehittämiskohteista ja tunnusluvuista.

Työhyvinvoinnin kehittymistä ja tavoitteiden toteutumista sekä käytettyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesti tavoitekohtaisilla yrityksen valitsemilla tunnusluvuilla ja henkilöstökyselyillä seuraamalla tunnuslukujen muutoksia sellaisella ajallisella rytmityksellä, että työhyvinvoinnin ongelmat eivät pääse yllättämään.

Kuvaus: Työhyvinvoinnin arviointitiedon pohjalta paljastuneet puutteet ja muutostarpeet saattavat edellyttää suunniteltuja kehittämistoimia, hankkeita tai projekteja, joita pitää johtaa. Tällaisessa tilanteessa yritys voi tarvita ulkopuolisen yhteistyökumppanin (esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiöt, oppilaitokset) apua. Moniin kehittämishankkeisiin voi hakea rahoitusta eri lähteistä (esimerkiksi Työsuojelurahasto, työeläkevakuutusyhtiöt). Tavoitteena on, että hankkeessa kehitetty asia muuttuu normaaliksi toiminnaksi. Kehittäminen voi myös olla pienempimuotoista, omin voimin toteutettavaa, johon ei tarvita ulkopuolista toimijaa.

Tavoite: Työhyvinvoinnin tilan ja kehityksen aktiivinen arviointi tuottaa tietoa, jonka perusteella tunnistetaan kehittämiskohteita ja käynnistetään kehittämistoimia tai -projekteja tai pienimuotoista kehittämistä. Niiden avulla korjataan työhyvinvoinnin ongelmia ja ennakoidaan tulevia kehittämistarpeita. Myös kehittämistoimien onnistumista ja hyödyntämistä arvioidaan.

• Pohtikaa, onko kehittämistoiminnalle tarvetta esim. erillisellä projektilla tai muilla kehittämistoimilla.
• Pohtikaa, millaisen kehittämisen avulla voisitte parantaa työhyvinvointi-ongelmien ennakointia ja varautumista niihin.
• Pohtikaa, miten voisitte lisätä työhyvinvoinnin kehittämishankkeiden laatua, vaikuttavuutta ja onnistumista ja onko tarvetta laajemmalle yhteistyölle.
• Pohtikaa, millä tavalla voisitte vielä systemaattisemmin ottaa kehittämisen kohteeksi asioita, jotka ovat tulevaisuuden työhyvinvointiriskejä.
• Valitkaa uusia kehittämistoimia ja käynnistäkää tärkeimmistä kehityshankkeita.
• Varmistakaa, että kehittämistoimet kytkeytyvät tehokkaasti työhyvinvoinnin johtamisen tavoitteisiin, periaatteisiin, painoalueisiin tai strategiaan.