Työhyvinvoinnin lähijohtaminen (13-18)

Kuvaus: Lähijohtaminen tukee henkilöstön työhyvinvointia silloin, kun lähijohtajille on sovittu tavoitteet ja heillä on niiden saavuttamiseen riittävät valmiudet ja mahdollisuudet. Osaamistarpeiden määrittely ja sen edellyttämä osaamisen kehittäminen tukevat lähijohtajan työhyvinvoinnin johtamisen valmiuksia.

Tavoite: Lähijohtajien tarvitsemat tiedot työhyvinvoinnista on määritelty (esim. työkyvyn tukemiseen, yhteisöllisyyden ja työturvallisuuden edistämiseen, työprosessien sujumiseen liittyen) ja heidät on perehdytetty ja valmennettu työhyvinvoinnin edistämiseen. Työhyvinvoinnin johtamisen osaamistarpeita arvioidaan vuosittain (esim. osaamiskartoituksen avulla) ja niitä koskeva koulutussuunnitelma toteutetaan suunnitellusti. Lähijohtajat tiedostavat vastuunsa työhyvinvoinnin edistäjinä.

• Varmistakaa, että lähijohtajat on perehdytetty ja valmennettu työhyvinvoinnin edistämiseen.
• Tehkää osaamiskartoitus, jolla voi selvittää koulutustarpeita ja tarkastelkaa lähijohtajien valmiuksia sen avulla.
• Tehkää osaamiskartoituksen pohjalta koulutussuunnitelma ja seuratkaa sen toteutumista.
• Keskustelkaa lähijohtajien valmiuksista ja koulutustarpeista kehityskeskusteluissa.
• Seuratkaa lähijohtajien osaamisen kehittymistä ja tukekaa heitä työssään.
• Vakiinnuttakaa osaamiskartoituksen ja koulutussuunnitelman päivittäminen sekä kehityskeskustelut osaksi yrityksen normaalia toimintaa, esimerkiksi merkitsemällä ne vuosikelloon.

Kuvaus: Lähijohtajille on tärkeää tarjota tukea ja antaa palautetta, koska se motivoi ja edistää heidän työtään työhyvinvoinnin tavoitteiden toteuttamisessa.

Tavoite: Lähijohtajille on sovittu työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita, ja he saavat ohjausta ja tukea niiden saavuttamiseksi (esim. neuvoja, ohjeita, tietoa, kannustusta) ylimmältä johdolta, omalta lähijohtajalta, kollegalta, henkilöstöltä, työhyvinvoinnin ammattilaiselta, työnohjaajalta tai työpsykologilta.

• Selvittäkää, millaista tukea lähijohtajat tarvitsevat työhyvinvoinnin johtamisessa ja varmistakaa, että ylin johto tukee heitä.
• Viestikää tarjolla olevista tukimahdollisuuksista lähijohtajille.
• Arvioikaa tuen tarvetta ja hyödyllisyyttä jatkuvasti, miettikää tarvittaessa ratkaisuja eri vaihtoehdoiksi ja vahvistakaa vuorovaikutusta henkilöstön ja (lähi)johtajien välillä.
• Auttakaa toisianne lähijohtamisessa ja pyytäkää tarvittaessa apua yhteistyökumppaneilta ja ulkopuolisilta asiantuntijoilta (työhyvinvoinnin toimijoiden lista). (Lisää linkki esimerkkiin)

Kuvaus: Työhyvinvoinnin johtamisessa tarvitaan monipuolisia keinoja ja käytäntöjä, jotka kohdistuvat työntekijään ja työyhteisöön ja joilla voidaan vaikuttaa työhyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen (esim. työkykyyn ja kohteluun liittyen) sekä hallita muutosten toteuttamista rakentavasti ja hyvää ilmapiiriä tavoitellen.

Tavoite: Lähijohtajilla on keinoja tukea yksittäisen työntekijän ja työyhteisön työhyvinvointia ennalta ehkäisevästi, tunnistaa työhyvinvointiin liittyviä ongelmatilanteita varhaisessa vaiheessa, keinoja puuttua ja ratkaista ne nopeasti sekä erilaisia työhyvinvoinnin johtamista helpottavia välineitä käytössään. Työssään hän hyödyntää henkilöstön asiantuntijuutta ja osallistaa heitä toimimaan yhteisen työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Omalla toiminnallaan lähijohtaja edistää työyhteisön hyvinvointikulttuuria (yhteistoimintaa, ilmapiiriä, luottamusta ja myönteisyyttä) ja vastuunjakoa, myös etätyössä.

• Työntekijän ja työyhteisön työhyvinvointia tukevia keinoja:
  • Selvittäkää, mitä keinoja työntekijän ja työyhteisön työhyvinvoinnin tukemiseen yrityksessä on käytössä ja mitä tarvitaan lisää ja keskustelkaa niiden soveltuvuudesta yrityksessänne.
  • Valmentakaa ja perehdyttäkää lähijohtajat käyttämään näitä keinoja.
  • Selvittäkää ja hyödyntäkää myös työterveyshuollon, yhteistyökumppaneiden ja työeläkevakuutusyhtiön palvelut.
  • Pyrkikää reagoimaan tilanteisiin varhaisessa vaiheessa.
  • Antakaa keinojen käytöstä palautetta puolin ja toisin ja hyödyntäkää toistenne kokemuksia.
  • Osallistakaa ja vastuuttakaa henkilöstö työyhteisön hyvinvointitoimiin, myös etätyössä.
  • Kehittäkää keinojen käyttötaitoja arjen työssä, myös etätyöhön liittyen.
  • Arvioikaa työntekijöihin ja työyhteisöön kohdistuvia työhyvinvoinnin keinoja säännöllisesti, esimerkiksi puolivuosittain kehityskeskusteluissa.
  • Seuratkaa työntekijöiden ja työyhteisön hyvinvointia henkilöstö- tai työhyvinvointikyselyillä ja tunnusluvuilla (linkki esimerkkeihin) ja käyttäkää työterveyshuoltoa apuna.
  • Täydentäkää ja kehittäkää tarvittaessa uusia työmenetelmiä.

   

  Lähijohtamista tukevia työhyvinvoinnin keinoja:

  • Selvittäkää yrityksessä käytössä olevat lähijohtamista tukevat työhyvinvoinnin keinot, käyttäkää niitä ja laajentakaa tarvittaessa keinovalikoimaa.
  • Seuratkaa esihenkilöarvioinnista kertyvää tietoa ja hyödyntäkää tuloksia lähijohtamisessa.

  Kaikkia koskevia työhyvinvoinnin johtamista tukevia keinoja.

Kuvaus: Työhyvinvoinnin johtamisessa tarvitaan monipuolisia keinoja ja käytäntöjä, jotka kohdistuvat työhön ja työympäristöön ja joilla voidaan vaikuttaa työhyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen (esim. työn sujuvuuteen ja työturvallisuuteen liittyen) rakentavasti.

Tavoite: Lähijohtajilla on keinot edistää työn sujuvuutta ja mielekkyyttä sekä työympäristön turvallisuutta ja viihtyvyyttä, tunnistaa näihin liittyviä ongelmatilanteita varhaisessa vaiheessa ja ratkaista niitä suunnitelmallisesti (esim. altisteet, tapaturmavaarat, riskinarviointi, työjärjestelyt, työprosessit, etätyö…) yhteistyössä henkilöstön kanssa arvostaen sen asiantuntijuutta.

• Tavoitelkaa sellaista työilmapiiriä, jossa henkilöstöä osallistetaan työn sujuvuuden ja mielekkyyden ja sen merkityksellisyyden sekä työympäristön kehittämiseen.
• Selvittäkää yrityksessä käytössä olevat työn ja työympäristön kehittämisen keinot ja varmistakaa lähijohtajien taidot käyttää niitä.
• Selvittäkää lähijohtajien osaaminen arvioida työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta ja vastata riskinarvioinnin toteuttamisesta ja sen vaatimista korjaustoimista ja valmentakaa ja perehdyttäkää lähijohtajat käyttämään niitä.
• Pyydä arvioinnissa apua työsuojelun asiantuntijoilta, työterveyshuollolta tai vakuutusyhtiöltä.
• Seuratkaa henkilöstön terveyttä ja turvallisuutta säännöllisin väliajoin työterveyshuollon työpaikkaselvityksillä, riskinarvioinneilla, kyselyillä ja tunnusluvuilla, myös etätyössä.
• Merkitkää tavanomaisten esim. viikkopalavereiden asialistalle pysyvästi kohta ’työn ja työympäristön kehittäminen’. Asia tulee tällöin tarkasteltua osana normaalia työarkea ja tärkeät työympäristön kehittämistä vaativat teot tulevat tehdyiksi.
• Merkitkää työhyvinvoinnin johtamisen vuosiaikatauluun (vuosikello 1 ja 2) työympäristöjen kehittämiseen liittyvät pitkäjänteiset suunnitelmat.
• Selvittäkää, miten lähijohtajat edistävät työhyvinvointia lisäävien työympäristöjen ja työn piirteiden kehittämistä, ja tarjotkaa heille tukea tällaiseen toimintaan.
• Reagoikaa työn ja työympäristön ongelmatilanteisiin varhaisessa vaiheessa.
• Laajentakaa lähijohtajien valmiutta tarkastella organisaationne työympäristön kehitystrendejä ja tulevaisuuden muutoksia työhyvinvoinnin näkökulmasta.
• Seuratkaa työympäristöstä kertyvää tietoa ja hyödyntäkää teknologian mahdollisuuksia tarkastella työympäristöä fyysisenä, virtuaalisena (digitaalisena) ja sosiaalisena tilana.

Kuvaus: Kaikki yritykset kohtaavat elinkaarellaan muutoksia ja kriisejä ja niitä varten yrityksellä tulisi olla varautumissuunnitelmat ja työhyvinvointia tukevat toimintatavat. Työhyvinvoinnin johtamisessa tarvitaan erilaisia keinoja ja käytäntöjä, joilla hallitaan muutosten toteuttamista (esim. organisaatio- ja tuotantomuutokset) ja selvitään kriiseistä (esim. tartuntataudit (kuten korona), onnettomuudet, tietoturvaan ja henkilöihin liittyvät kriisit)

Tavoite: Yritys ja lähijohtajat ovat valmentautuneet ja varautuneet muutos- ja kriisitilanteiden hallintaan henkilöstön työhyvinvointia, hyvää yhteishenkeä ja turvallisuuden tunnetta vaalien.

• Aloittakaa valmistautuminen todennäköisimmistä muutoksista ja kriiseistä yhteistyössä lähijohtajien ja eri henkilöstöryhmien edustajien kanssa.
• Ennakoikaa ja varautukaa muutoksiin ja kriiseihin, olivatpa ne sisäisiä, ulkoisia, äkillisiä tai suunniteltuja. Hyödyntäkää tekemiänne varautumissuunnitelmia.
• Panostakaa yhteishengen vahvistamiseen osallistamalla henkilöstöä muutoksen ja kriisien eri vaiheissa, jotta muutosten toteuttaminen olisi helpompaa.
• Sopikaa lähijohtajilta edellytettävistä menettelytavoista.
• Huolehtikaa viestinnästä.
• Vahvistakaa lähijohtajien muutosprosessin ja kriisien johtamiseen liittyvää osaamista. Täältä löytyvät ohjeet eri kriisitilanteissa toimimiseen(kriisiapuri pdf+app) ja muutosjohtamiseen.

Kuvaus: Vuorovaikutuksella on suuri merkitys koko henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta. Siihen kuuluvat arjen huomaavaisuus (tervehtiminen, kiittäminen), keskinäinen arvostus, ystävällisyys, myönteisyys, luottamus sekä vuorovaikutus ja palaute. Lähijohtaja toimii tässä esimerkkinä ja vuorovaikutustilanteiden mahdollistajana (esim. erilaiset keskustelu- ja palaveritilanteet, tavoitettavuus, läsnäolo).

Tavoite: Työhyvinvointia rakennetaan yhteistyössä hyviä käytöstapoja toteuttaen, mikä sisältää avointa keskustelua työhyvinvointia rakentavista asioista. Keskinäinen vuorovaikutus on jatkuvaa, kaikkien näkemyksiä kunnioittavaa ja se otetaan huomioon päätöksenteossa. Välitöntä palautetta annetaan rakentavasti molemmin puolin.

• Varmistakaa, että tieto on läpinäkyvää ja kaikille saatavissa.
• Luokaa yritykseen vuorovaikutuskulttuuri, jossa keskustellaan ja annetaan palautetta puolin ja toisin avoimesti, rakentavasti ja luontevasti, koska se on terveen työyhteisön merkki.
• Varmistakaa, että lähijohtajilla ja henkilöstöllä on hyvät vuorovaikutustaidot. Hyödyntäkää tässä osaamiskartoitusta.
• Valmentakaa laadukkaan vuorovaikutuksen ja palautteen toteuttamiseen hankkimalla koulutusta esimerkiksi ostopalveluilla. (linkki esimerkkiin)
• Ottakaa käyttöön tarvittavat vuorovaikutusalustat (etäyhteydet).
• Seuratkaa lähijohtajien ja henkilöstön vuorovaikutuksen ja palautteen annon kehittymistä osana kehityskeskustelua.