Työhyvinvoinnin johtamisen organisointi (8-12)

Kuvaus: Päävastuu työhyvinvointia edistävän toiminnan johtamisesta on yrityksen ylimmällä johdolla ja koko henkilöstö osallistuu työhyvinvointitoiminnan toteuttamiseen.

Tavoite: Yrityksen toimitusjohtaja, johtoryhmä ja hallitus näkevät työhyvinvoinnin yrityksen menestykselle tärkeänä ja ovat aktiivisia työhyvinvoinnin johtamisessa. Johto toimii yhtenäisenä ja samansuuntaisesti ja on sitoutunut suunnitelmalliseen työhyvinvoinnin kehittämiseen.

• Varmistakaa johdon osaaminen työhyvinvointiasioista ja toimenpiteistä ja tarvittaessa vahvistakaa sitä.
• Hyödyntäkää johdon yhteistoiminnan kehittämisessä muistilistaa.
• Sopikaa periaatteet, joihin sitoudutte yhdessä työhyvinvoinnin johtamisessa.
• Tarkistakaa työhyvinvoinnin johtamiselle asetetut tavoitteet.
• Hyödyntäkää työhyvinvoinnista saatua tietoa päätöksenteossa ja johtamisessa, myös ennakoiden ja muuttuvissa olosuhteissa.
• Arvioikaa johdon yhteistoiminnan toteutumista säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain.

Kuvaus: Työhyvinvoinnin menestyksekäs johtaminen edellyttää vastuiden ja tehtävien määrittelyä. Työhyvinvointia koskevat tavoitteet saavutetaan vain, kun jokainen tietää, mitä niiden saavuttamiseksi tekee.

Tavoite: Työhyvinvoinnin johtamisen vastuut on keskusteltu, päätetty yhdessä ja kirjattu johdon tehtävänkuviin. Yrityksessä jokainen vastaa työhyvinvoinnin toteuttamisesta toiminnassaan oman tehtävänsä ja tehtävänkuvansa mukaisesti.

• Määritelkää työhyvinvoinnin kokonaisuudesta vastaavan henkilön, varahenkilön ja muiden keskeisten työhyvinvointitoimijoiden(Linkki esimerkkiin) vastuualueet ja lisätkää ne tehtävänkuviin. Muodostakaa em. henkilöistä ryhmä ja hyödyntäkää sitä työhyvinvointiin liittyvissä tehtävissä.
• Määritelkää työhyvinvointivastuut johdosta yksittäiseen työntekijään ja lisätkää ne kaikkien tehtävänkuviin. Käyttäkää apuna työhyvinvoinnin toimijoiden tarkistuslistaa.
• Seuratkaa ja tarkastelkaa vastuunjakoa ja tehtävänkuvia säännöllisin väliajoin esimerkiksi vuosittain ja etenkin muutostilanteissa.
• Toiminnan edelleen kehittämisessä voitte hakea synergiaetuja eri vastuualueiden välillä ja linkittää työhyvinvoinnin johtamista päivittäisiin prosesseihin.

Kuvaus: Työhyvinvointitoiminnalle ja sen johtamiselle on tärkeää varata riittävä henkilötyöpanos, budjetti, tarvittava henkilöstökoulutus sekä joskus myös välineet ja tilat. Työhyvinvointi tulee nähdä yrityksen menestystekijänä, johon kannattaa investoida, sillä se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti pitkällä ajanjaksolla.

Tavoite: Yrityksessä määritellään, paljonko työhyvinvointia tukevaan toimintaan käytetään työpanosta ja rahoitusta erilaisiin hankintoihin ja osaamisen vahvistamiseen. Resurssipanostus nähdään investointina, sille laaditaan vuosittain budjetti ja sen toteutumista seurataan ja arvioidaan.

• Tehkää suunnitelma työajan käytöstä, välineistä, tiloista, osaamisen vahvistamisesta yms. ja kokonaisbudjetista/vuosi tai määräsummasta henkilöä kohti (resurssien seuranta).
• Seuratkaa, arvioikaa ja päivittäkää työhyvinvoinnin resursseja säännöllisesti esimerkiksi vuosittain.

Kuvaus: Työhyvinvointia koskevien tavoitteiden saavuttamista tukee tehtävien aikatauluttaminen ja aikataulun noudattaminen.

Tavoite: Yrityksessä työhyvinvoinnin johtamisen tehtävät ja toiminnot on aikataulutettu vuosisuunnitelmaan (esim. vuosikelloon) ja sen mukaan toimitaan.

• Keskustelkaa johtoryhmässä organisaationne työhyvinvointitoiminnoista ja niiden aikataulusta.
• Sijoittakaa aikataulusuunnitelmaan työhyvinvoinnin johtamisen tehtävät (esim. suunnittelu, kehitys-/tavoitekeskustelut, perehdyttäminen, koulutukset/osaamisen kehittäminen, johtoryhmän kokoukset). Suunnitelman voi tehdä vuosikelloon (1 tai 2), Exceliin tai muuhun sopivaan pohjaan kuukausikohtaisesti. Eri toimijat voivat tarvita omat aikataulusuunnitelmat, jotka synkronoituvat toisiinsa.
• Arvioikaa ja seuratkaa aikataulun toteutumista ja tehkää siihen muutokset tarvittaessa sekä uusi aikataulu vuosittain.

Kuvaus: Yhteistyöverkoston (esim. työeläkevakuutusyhtiöt, yliopistot, ammattikorkeakoulut) ja ostopalvelujen (esim. työterveyshuolto, koulutus, henkilöstökyselyt, muut työyhteisöä tukevat toiminnat) avulla laajennetaan työhyvinvointitoimia ja niiden vaikuttavuutta yrityksessä.

Tavoite: Yrityksessä on määritelty, mitä työhyvinvointipalveluja ostetaan ja keitä ovat ulkopuoliset yhteistyökumppanit. Niiden kanssa on laadittu selkeät kirjalliset toimintasuunnitelmat ja sopimukset. Yhteistyösuhteita kehitetään palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin pohjalta.

• Tunnistakaa ostopalvelujen sekä verkostojen ja yhteistyökumppaneiden tarve yrityksessänne. (Linkki esimerkkeihin)
• Tehkää suunnitelma ja sopimus ostopalveluista ja päivittäkää ne säännöllisesti. Esimerkki suunnitelmasta ostopalvelujen hankkimiseen. (Linkki esimerkkiin)
• Suunnitelkaa, miten ostopalvelujen laatu ja vaikuttavuus arvioidaan. Esimerkki arvioinnista. (Linkki esimerkkiin)
• Arvioikaa ostopalvelujen ja muun yhteistyön laatua ja vaikuttavuutta. Tarvittaessa vaihtakaa palvelun toimittajaa.
• Pitäkää yhteistyökumppaneiden ja ostopalvelun tarjoajien kanssa säännöllisesti yhteisiä neuvotteluja ja uudistakaa sopimusten ja toimintasuunnitelmien sisällöt (kattavuus, yhteistyön laatu).
• Aktivoikaa henkilöstöä antamaan palautetta ostopalvelujen ja muun yhteistyön laadusta ja vaikuttavuudesta.
• Työhyvinvointipalveluiden sopimuksia ja suunnitelmia päivitetään tilanteiden muuttuessa ja vähintään kerran vuodessa.