Tutkijat – Forskare
Suomen h
istorian professori Kirsi Vainio-Korhonen toimii hankkeen johtajana. Viime vuosina Vainio-Korhonen on tutkinut 1700-luvun ja 1800-luvun alun naisten historiaa ja tuoreimmissa julkaisuissaan erityisesti suomalaisia kätilöitä, seksityöntekijöitä ja palvelusnaisia. Suomeksi hänen uusin aihepiiristä kertova monografiansa Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa on ilmestynyt vuonna 2018.
Vainio-Korhonen julkaisee yhdessä Mikael Korhosen kanssa teoksen tutkimushankkeen piiriin lukeutuvista setelien väärentäjistä ja väärien rahojen käyttäjistä. Väärien rahojen teon ja levityksen taustalla saattoi olla jopa rikollinen liiga, jonka toimintaan oli kytköksissä niin miehiä, naisia kuin lapsia. Joskus väärä raha oli osunut käyttäjänsä käteen aivan sattumalta, ja jos haltija ei osannut lukea käsin kirjoitettua käsialaa, hän ei kyennyt väärennystä edes tunnistamaan. Tällöin oikeus yritti selvittää mahdollisimman tarkkaan sen tapahtumaketjun, jonka tuloksena väärä raha oli käyttäjänsä kouraan tai kukkaroon päätynyt. Joku oli saanut väärän setelin ostaessaan torilta kalaa, joku toinen maksuvälineenä käsityöläisverstaassa.
Ledare för projektet Förfalskarna är Kirsi Vainio-Korhonen, professor i Finlands historia vid Åbo Universitet. Vainio-Korhonen har under de senaste åren forskat om kvinnors historia under 1700-talet och början av 1800-talet, och i sina senaste publikationer särskilt om finländska barnmorskor, sexarbetare och tjänstekvinnor. På finska kallas hennes senaste monografi om ämnet Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. Den publicerades år 2018. Tillsammans med Mikael Korhonen ger Vainio-Korhonen ut en bok om förfalskare av sedlar och användare av förfalskade pengar.
Julkaisuja
Kirsi Vainio-Korhonen: Skrivande barnmorskor. Barnmorskeyrkets litterarisering under 1700-talet. Historisk Tidskrift för Finland 4/2015.
Midwives: Birthing Care Professionals in Eighteenth-Century Sweden and Finland. Teoksessa Early Professional Women in Northern Europe, c. 1650-1850 (Routledge 2017.)
“Midwives as expert witnesses in the 18th-century Finnish courts of justice.” Scandinavian Journal of History 2020.
“Lekmäns skriftliga och rättsliga kunnande I början av 1800-talet. Rannsakningsfångar som skrivare av besvärs- och nådeansökningar i Åbo slottshäkte 1838-1850.” Historisk Tidskrift för Finland 2019:2.
Rahvasko ei osannut kirjoittaa? 1800-luvun väärennysrikosten kautta avautuu uusi näkökulma vähävaraisen väestönosan arkielämään”. Kansallisarkiston tutkimuspalveluiden uutiskirje | 21.6.2022. https://tutkimuspalvelut.kansallisarkisto.fi/archive/show/1265013
Mikael Korhonen, Kirsi Vainio-Korhonen & Mari Välimäki: ”Vääriä rahoja ja todistuksia. Turun hovioikeuden väärennösrikokset 1828-1850.” Mia Korpiola (toim.), Turun hovioikeus 1623-1900. Ihmisiä, verkostoja ja oikeuskäytäntöä modernin kynnyksellä. Turun Historiallisen Yhdistys. Turku 2023.
Kirsi Vainio-Korhonen ja Mikael Korhonen, Väärentäjä Grandellin elämä ja lankeemukset. WSOY. Helsinki 2024.
Fil.dr Mikael Korhonen deltar i projektet som specialforskare med ansvar för databasen Förfalskarna och skanningen av personakter ur Åbo och Vasa hovrätters arkiv. Han har tidigare fungerat som arkivchef vid Svenska litteratursällskapet i Finland. Han skriver tillsammans med Kirsi Vainio-Korhonen en bok om sedelförfalskare och utprånglare av falska mynt under första hälften av 1800-talet.
Publikationer
”Bonden Simon Kylänpää”. Genos 3:2018. Tidskrift utgiven av Genealogiska Samfundet i Finland.
”Uutta tutkimusta väärentäjien historiasta”. Lastuja Suomen historiasta. Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen blogi 2.2.2022.
”Nytt forskningsprojekt Förfalskarna”. Hembygden 2/2022.
”Falska prästbevis, orlovssedlar och sedelmynt – nytt forskningsprojekt om förfalskare och falsifikat”. Historisk Tidskrift för Finland 2:2022.
Mikael Korhonen, Kirsi Vainio-Korhonen & Mari Välimäki: ”Vääriä rahoja ja todistuksia. Turun hovioikeuden väärennösrikokset 1828-1850.” Mia Korpiola (toim.), Turun hovioikeus 1623-1900. Ihmisiä, verkostoja ja oikeuskäytäntöä modernin kynnyksellä. Turun Historiallisen Yhdistys. Turku 2023.
Kirsi Vainio-Korhonen ja Mikael Korhonen, Väärentäjä Grandellin elämä ja lankeemukset. WSOY. Helsinki 2024.
Johanna Wassholm (FD, docent), är specialiserad på finsk-ryska relationer under storfurstendömets tid. Hennes forskningsintressen omfattar nationella och språkliga identiteter, historiebruk samt rörlighet och etnifierad handel. Förutom ett flertal artiklar kring dessa teman har hon redigerat antologin Att mötas kring varor: Plats och praktiker i handelsmöten i Finland 1850–1950 (tillsammans med Ann-Catrin Östman, SLS 2021). Hon är även forskare i det FA-finansierade projektet Waves of Banishments? Regulations and Practices of Expulsion in Northern Europe, 1450–1900.
I projektet undersöker Wassholm de administrativa, juridiska och språkliga kontexter inom vilka förfalskningarna tillkom. Utgående från den språkliga situationen efter 1809 – där de tre språken svenska, finska och ryska var närvarande – studerar hon hur språkförhållandena påverkade förfalskandet som verksamhet. Fokus ligger på hur Finlands inkorporering i det ryska imperiet blir synligt i källmaterialet, exempelvis genom oklarheter som uppstått i samband med den parallella användningen av finska och ryska mynt.
Taina Saarenpää (FT) on arkistojen ja historiantutkimuksen suhteeseen ja tutkimustiedon elinkaareen erikoistunut tutkija, joka toimii tietoasiantuntijana Lapin yliopistossa. Arkistotieteen näkökulmat kietoutuvat monin tavoin myös Saarenpään arjen historiaa sekä sukupuoli- ja perhehistoriaa käsitteleviin tutkimuksiin.
Förfalskarna-hankkeessa Saarenpää tutkii väärennöksiä esineinä ja osana oikeudellista asiakirjakulttuuria. Väärennöksiä käsiteltiin oikeudessa esineiden tapaan fyysisinä todisteina rikoksista. Mihin asiakirjojen fyysisiin piirteisiin hovioikeus kiinnitti huomiota etsiessään todisteita niiden aitoudesta? Millaista tietoa ja osaamista väärentäjillä tuli olla luodakseen uskottavia väärennöksiä ja millaiset mahdollisuudet heillä oli hankkia tarvittavia välineitä ja materiaaleja? Tutkimuksen lähtökohtana on, että väärennökset haastavat ajatuksen arkiston todistusvoimaisuudesta ja aitoudesta.
Mari Välimäki (FT) on perhe-, yliopisto- ja oikeushistoriaan perehtynyt tutkija. Välimäki väitteli keväällä 2021 Turun yliopiston Suomen historian oppiaineesta tutkimuksella Rikotut lupaukset. Esiaviolliset suhteet ja toimijuus Ruotsin yliopistokaupungeissa 1600-luvun lopulla, jossa hän tarkasteli naisten ja miesten toimijuutta intersektionaalisesti eli moninäkökulmaisesti. Väitöskirjan lisäksi Välimäki on julkaissut useita tutkimusartikkeleja.
Hankkeessa Välimäki tutkii muuttamiseen ja liikkumiseen liittyneiden väärennösten käyttäjiä. Millainen tausta ja juridinen osaaminen oli näillä ihmisillä, jotka olivat usein lukutaidottomia ja kuuluivat yhteiskunnan alimpiin osiin? Väärennösten käyttäjät olivat pääasiassa tilattomia irtolaisia, renkejä ja piikoja, joiden tutkimisessa Välimäki soveltaa moninäkökulmaista tutkimusotetta. Lähtöajatuksena on, että erilaisia väärennöksiä kuten muuttotodistuksia käyttämällä ihmiset pyrkivät vaikuttamaan elinoloihinsa ja parantamaan niitä muuttamalla paikasta toiseen.
Julkaisuja
Mikael Korhonen, Kirsi Vainio-Korhonen & Mari Välimäki: ”Vääriä rahoja ja todistuksia. Turun hovioikeuden väärennösrikokset 1828-1850.” Mia Korpiola (toim.), Turun hovioikeus 1623-1900. Ihmisiä, verkostoja ja oikeuskäytäntöä modernin kynnyksellä. Turun Historiallisen Yhdistys. Turku 2023.
Väärentäjä, varas ja karkuri – Talvi-Erkin elämä 1800-luvun Suomessa
Josefine Sjöberg (FM) skriver i sin doktorsavhandling om förfalskningsbrott som kunskapsfenomen under tidsperioden 1809–1850. I forskningen studeras förfalskade dokument och rättegångshandlingar för att söka svar på vad förfalskningsbrotten kan berätta om allmogens kunskaper i svenska skriftpraktiker i en tid då svenska fortfarande var förvaltningens och bildningens språk i Finland. Hur användes och materialiserades kunskaperna i svenska i förfalskningsbrotten? Vilka aktörer och nätverk deltog i skapandet av förfalskningarna och hur cirkulerade den kunskap som behövdes? Avhandlingen bidrar med ny kunskap om inte eller delvis utbildade finländares språk- och skrivkunskaper i det tidigmoderna Finland, genom användningen av ett källmaterial som utgör ett sällsynt exempel på bevarade texter producerade av de lägre stånden under tidsperioden. Genom användandet av kunskapsteori på ett material som hänför sig till de lägre ståndens vardag bidrar avhandlingen dessutom till att öka kännedomen om kunskap som går utanför det enbart textuella.
I sin pro gradu avhandling ”’Kunskap och drift segrar öfver alla hinder’: Skapandet och cirkulerandet av kunskap i Finska Hushållningssällskapets insamlingar 1797–1833”, studerade Sjöberg hur Finska Hushållningssällskapet uppfattade, skapade och förmedlade kunskap genom sina informationsinsamlingar vid början av 1800-talet. Avhandlingen visade hur kunskap om hushållningsfrågor cirkulerade genom olika kunskapsarenor i allt från slutna kretsar av lärda till lokalsamhällenas allmänna mötesplatser.
Publikationer
”Falska prästbevis, orlovssedlar och sedelmynt – nytt forskningsprojekt om förfalskare och falsifikat”. Historisk Tidskrift för Finland 2:2022.
Landsvägar som platser för skrivande i 1800-talets förfalskningsbrott
Barnaläraren och snickaren som förfalskade – Skrivandets mellanhänder på 1820-talet
Johannes Andersson deltar i projektet som forskningsassistent och jobbar projektet med databasen Förfalskarna och skanningen av personakter ur Åbo hovrätts arkiv. Han jobbar även som informationssekreterare på brottpåföljdsmyndigheten. Johannes håller också på att skriva sin pro gradu avhandling som behandlar psykiska och fysiska skador på soldater under och efter finska kriget 1808–1809.
Foto: Mikael Korhonen. Sedlar utprånglade av bonden Simon Simonsson Kylänpää i Åbo 18 januari 1828. Åbo hovrätt 1828 Ebd:ÅD 73. Riksarkivet Åbo.