Mitä fysiikan opiskelu oikeasti on?

Fysiikan opiskelijat vastaavat kiperiin kysymyksiin liittyen fysiikan opiskeluun, opiskelijaelämään sekä antavat hyviä vinkkejä muun muassa siitä, miksi fysiikkaa kannattaa lähteä opiskelemaan.

Vastanneet opiskelijat ovat eri vaiheissa opiskelujaan sekä eri maisterilinjoilla/erikoistumisaloilla.

Kysymykset:

Miksi lähdit opiskelemaan fysiikkaa?

  • En päässyt ekalla hakukerralla lääkikseen ja ajattelin vuoden opiskella fysiikkaa ja ns. prepata lääkiksen pääsykokeeseen. Fysiikka kuitenkin sujui mukavasti ja lopulta vei mennessään.
  • Fysiikka ja kemia kiinnostivat jo yläasteella. Lukiossa luin molempia pitkänä, ja sen aikana kiinnostus fysiikkaan kasvoi entisestään. Ajattelin, että vaikka molemmat selittävätkin tahoillaan arkipäiväisiä asioita ja ilmiöitä, fysiikka tuntui näkyvämmältä ja enemmän selittävältä. Kun tuli aika päättää, kumpaa lähden opiskelemaan, oli helppo valita fysiikka, enkä kadu tätä valintaa lainkaan.
  • Kiinnostuksesta ymmärtää, miten maailma toimii. Erityisesti tähtitiede/avaruusfysiikka veti puoleensa sen vuoksi, että alalla on vielä paljon tuntemattomia ja selittämättömiä kohteita, mikä antaa mahdollisuuden uusiin oivalluksiin.
  • Matikka oli aina lempiaineeni koulussa, mutta fysiikka tuntui kiinnostavalta. Halusin lukion jälkeen oppia näitä molempia perusteellisemmin. Abivuoteni lopussa löysin Opintopolusta fysikaalisten tieteiden linjan, ja tiesin heti kuvauksen luettuani haluavani tänne.
  • Fysiikka oli koulussa kiinnostavin aine ja tykkäsin tavasta, jolla se haastoi ajattelemaan maailmaa ja maailmankaikkeutta.

Mistä normaali opiskelupäiväsi koostuu?

  • Luentoja on yleensä yksi tai useampia vaihteleviin kellonaikoihin, ja väliajat ja illat vietän usein opiskellen yliopistolla. Suurin osa ajasta kuluu demojen laskemiseen, mutta välillä tämän katkaisee intensiivinen selkkareiden kirjoittaminen.
  • Menen aamulla yliopistolle, joko luennolle tai tekemään kursseihin liittyviä tehtäviä. Päivän aikana käyn luennoilla, mikäli niitä on, muutoin teen kurssitehtäviä tai hoidan esim. ainejärjestötoimintaan liittyviä asioita. Kotiin lähden, kun koen tehneeni ne asiat, jotka täytyi sinä päivänä tehdä.
  • Luennoista, demojen tekemisestä ja itseopiskelusta. Opiskelupäivien pituus vaihtelee riippuen viikosta ja työmäärästä.
  • Herään ja lähden yliopistolle luennolle. Luentojen välissä joko lepäilen tai teen hommia kiireen mukaan. Jos ruokailemaan ehtii jossain välissä, niin käyn Assarilla (opiskelijaravintolassa). Luentojen jälkeen todennäköisesti on paljon demoja ja lukemista tehtävänä, joten koitan edistää niitä kaverien kanssa yliopistolla, jos pystyy tai sitten yksin. Jos ei ole harrastuksia tai iltaohjelmaa, niin jatkan opiskelua iltaan asti. Yleensä kuitenkin on jotain harrastuksia tai ohjelmaa, niin menen niihin.
  • Päivällä muutama luento ja laskuharjoitusten tekemisestä kavereiden kanssa. Illalla urheilua, töitä tai illanviettoon/bileisiin kavereiden kanssa.

Kuinka paljon yliopistossa on niin sanottuja kotiläksyjä?

  • Riippuu täysin kurssista. Kahdella kurssilla voi olla virallisesti sama työmäärä mutta kotitehtävien määrä ja vaikeus voi vaihdella laidasta laitaan. Yleisesti kannattaa varautua siihen, että melkein joka päivä täytyy tehdä ainakin pari tuntia kotitehtäviä. Tämä ei ole niin paha kuin miltä se saattaa kuulostaa, koska itse luentoja on vähemmän kuin lukiossa on oppitunteja.
  • Onhan niitä enemmän, mutta hieman eritavalla. Viikon tehtävät annetaan kerralla, joten itse saa päättää milloin ne tekee sen viikon aikana. Tehtäviä itsessään voi olla vähemmän, mutta ne ovat haastavampia, joten vievät aikaa. Lisäksi pitää itse muistaa lukea ja opiskella asiaa myös luentojen ulkopuolella.
  • Fysiikan linjalla kotitehtäviä (mm. laskuharjoituksia) on melko paljon, sillä tehtäviä ratkoessa oppii parhaiten. Tämä saattaa tulla yllätyksenä ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mutta hyvällä opiskelurutiinilla ”kotiläksyjen” tekeminen menee rattoisaan. Jotkut tykkäävät tehdä tehtäviä porukassa, mutta toiset (kuten minä) saavat parhaiten tehtyä tehtävät yksinään omassa rauhassa.
  • Monissa kursseissa on laskuharjoitukset kerran viikossa (n. 6 tehtävää/kerta), joissain voi olla lukutehtäviä tai muita harjoituksia. Näiden tekemiseen voi mennä aikaa muutamasta tunnista toiseen kymmeneen per kurssi, riippuen tehtävistä ja kurssista. On toisaalta myös hyvä muistaa omat rajat ja se, että kaikkea ei tarvitse osata.
  • Loppujenlopuksi täysin pakollista tehtävää on vähän, mutta jos tekee aina vain minimimäärän vaaditusta, opinnoista ei pidemmän päälle selviydy. Jos haluaa pärjätä hyvin, niin joutuu näkemään vaivaa ja tekemään paljon opintojen eteen.

Mitkä ovat lukio- ja yliopisto-opiskelun suurimmat erot?

  • Yliopistossa omasta opiskelusta täytyy huolehtia hyvin itsenäisesti. Aikatauluttaminen on tärkeää ja hommien ajoissa aloittaminen. Myös opintojen taso on haastavampaa. Lisäksi täytyy kyetä huolehtimaan itsestänsä, kun vanhemmat eivät enää ole kuviossa vahvasti mukana.
  • Yliopisto ei ole enää vain koulu, jossa käydään päivisin vastaanottamassa informaatio, vaan enemmänkin yhteisö, jossa pääsee vaihtamaan ajatuksia, pitämään hauskaa sekä oppimaan ja lopulta tekemään tiedettä.
  • Lukiossa kurssin aikana käydyt aiheet oli mahdollista osata kurssin jälkeen melko hyvin. Yliopistolla aiheet menevät nopeasti hyvin vaikeiksi ja ihan kaikkea on mahdoton sisäistää yksittäisten kurssien aikana. On siis priorisoitava kurssien tärkeimmät asiat, koska kaikkea ei voi osata.
  • Varsinaista läsnäoloa yliopistolla on vähän verrattuna lukioon, eivätkä kaikki luennot ole pakollisia. Suurin osa opiskelusta tapahtuukin muualla kuin luennoilla, mutta tämä ei tarkoita yksin puurtamista: opiskelu yliopistolla kavereiden kanssa ja avun kysely vanhemmilta opiskelijoilta on tavallista.
  • Opiskelijalle annetaan vastuu. Kukaan ei huomauta sinua, jos et tule luennoille tai suorita kurssejasi (paitsi ehkä kaverisi). Ensimmäinen vuosi on suunniteltu valmiiksi opiskelijaa varten, mutta sen jälkeen tulee itse huolehtia opintojen etenemisestä. Toki omien opintojen suunnitteluun saa aina apua esim. opetuutoreilta.
  • Yliopistossa oma vapaus ja vastuu opinnoista kasvaa selkeästi lukiosta tultaessa. Enää ei ole Wilmaa, johon tulee merkintä tekemättömistä kotitehtävistä tai myöhästymisestä. Lisäksi itseni yllätti se, että siinä missä lukiossa tuntien ollessa ohi lähdettiin kotiin, yliopistossa luentojen jälkeen tulee jäätyä porukalla yliopistolle tekemään laskuharjoituksia tai muuten vaan istumaan.

Mikä on parasta opiskelijaelämässä?

  • Meillä on paljon osaavia ja avuliaita ihmisiä opiskelijoina ja henkilökunnan jäseninä, eli ongelmatilanteessa apua saa pyytämällä. Lisäksi omia opintojansa ja työaikojaan saa suunnitella melko vapaasti – tietysti opetusaikataulujen puitteissa – ilman, että täytyisi opiskella jämptisti aina tiettyinä aikoina.
  • Yhteisöllisyys. Pääsee samanmielisen porukan kanssa opiskelemaan kiinnostavia aiheita ja viettämään aikaa myös opintojen ohessa.
  • Tapahtumia ja tekemistä löytyy moneen lähtöön. Opiskellessa on vapaus aikatauluttaa opiskelunsa melko vapaasti, ja harrastuksiin ja opiskelijatapahtumiin lähtö on helppoa. Yliopistossa opiskellessa pääsee tutustumaan ihmisiin, joilla on paljon samoja kiinnostuksen kohteita ja opiskelu on mielekästä, kun tuntee löytäneensä oman alansa.
  • Se, että saa tehdä sitä mitä oikeasti haluaa ja joku päivä saada palkkaakin siitä. Lisäksi kaiken saa tehdä ihmisten parissa, jotka jakavat intohimon tiedettä ja fysiikkaa kohtaan.
  • Yliopistolla tapaa paljon samanhenkisiä ihmisiä omalta alaltaan, joten heistä saa kohtuullisen helposti hyviä ystäviä, joiden kanssa on kiva viettää opiskelijaelämää, johon kuuluu sekä ahkera opiskelu ystävien kanssa että yhdessä vapaa-ajalla monimuotoisiin tapahtumiin osallistuminen. Myös itsenäinen asuminen poissa vanhempien luota tuo vapautta elämään.

Miksi Turku on paras opiskelijakaupunki?

  • Turussa on selkeä opiskelijakulttuuri ja opiskelijat ovat suuri osa kaupunkikuvaa. Lisäksi Turussa järjestetään paljon opiskelijatapahtumia ja opiskelijat tekevät yhteistyötä kaupungin johdon kanssa kaupunkia kehittäessä. Turku ei myöskään ole liian suuri, joten eri alojen opiskelijat tekevät tiiviisti yhteistyötä.
  • Se ei ole liian iso tai pieni. Lähes kaikki on kävely/pyöräilymatkan päässä. Lisäksi koska kaupungissa on opiskelijoita niin paljon, palvelut ovat kohdillaan ja erilaisia tapahtumia järjestetään tiheään.
  • Turussa välimatkat ovat lyhyitä ja kaupunki on muutenkin viihtyisä ja sopivan kokoinen. Opiskelija-asuntojen löytäminen on helppoa verrattuna muihin suuriin opiskelijakaupunkeihin, ja erilaisia opiskelijatapahtumia järjestetään runsaasti. Yliopiston kampus on tiivis ja minkä tahansa sivuaineen ottaminen on mahdollista, koska kampuksen laidalta toiselle ehtii siirtymään luentojen välissä. Opiskelijaravintoloitakin löytyy kampusalueelta paljon ja niiden ruoka on laadukasta.
  • Turku on sopivan kompakti kaupunki. Keskusta, yliopisto ja koti ovat kaikki todella lähellä. Turusta löytyy kaikkia palveluita ja vilkas yöelämä. Eri ainejärjestöjen yhteiset tapahtumat ja bileet tuovat yhteisöllisyyttä koko yliopiston kesken. Turun maisema on myös monipuolinen. Pienen lenkin aikana voi nähdä betoniviidakkoa, jokivartta, peltomaisemaa ja meren rantaa.
  • Turku on kaunis kaupunki, joka pitää sisällään suuren yliopistoalueen. Keskusta ja Aurajoki ovat lähellä yliopistoa, ja monet saavat näiltä alueilta kohtuullisen hintaisen vuokrakämpän. Itse valitsin pitkän pohdinnan jälkeen Turun Helsingin sijasta, enkä ole katunut päätöstäni 🙂

Mikä on suosikki fysiikan ilmiösi/teoriasi ja miksi?

  • Yksi kiinnostavimmista teorioista minulle on ollut Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria, jota pääsee opiskelemaan teoreettisen fysiikan linjalla. Se kuvaa aika-avaruuden luonnetta ja kaareutumista, mikä mullistaa käsityksen fysiikasta
  • Superpositio, koska olisi kiva, jos pystyisi myös olemaan useammassa tilassa/paikassa samaan aikaan.
  • En osaa sanoa. Fysiikassa on paljon mielenkiintoisia ilmiöitä, enkä osaa päättää suosikkiani, mutta yksi vahva kandidaatti on suprajohtavuus. Onhan se nyt siistiä, että resistiivisellä materiaalilla ei tarpeeksi matalassa lämpötilassa ole lainkaan resistanssia.
  • Fysiikassa jännää on se, että erilaisia ilmiöitä ja teorioita on äärettömän paljon. On mahdoton valita yhtä suosikkia koska opiskellessa oppii koko ajan uusia ja mielenkiintoisia ilmiöitä.
  • Revontulet. Niiden syntymekanismia ja esiintymistä tutkivat tuhannet ihmiset ympäri maailmaa, joista useat eivät ole koskaan edes nähneet niitä luonnossa. Suuresta mielenkiinnosta huolimatta revontuliin liittyy edelleen monta arvoitusta.
  • Ehdotonta suosikkia ei ole, mutta sanotaan Haidingerin lyhde, jonka kuulin ensikertaa vapaavalintaisella optiikan kurssilla. Se on siis silmässä tapahtuva valoilmiö, joka ilmenee polarisoitunutta valoa kohden katsottaessa.

Miksi kannattaa lähteä opiskelemaan fysiikkaa?

  • Fysiikka on siitä miellyttävää, että sitä opiskellessa kokee tajuttoman määrän ahaa-elämyksiä. Aina oppii uutta ja samalla myös oma maailmankuva laajenee. Fysiikan maisterina on paljon mahdollisia uravaihtoehtoja, joten mikäli luonnontieteet vain kiinnostaa, suosittelen ehdottomasti edes kokeilemaan!
  • Koska oman ymmärtämisen lisääminen on koukuttavaa. Monet fysiikan erikoistumisalat vaativat aitoa mielenkiintoa alaa kohtaan, mutta se ei tarkoita, että syvä kiinnostus täytyisi olla ensimmäisestä päivästä lähtien. Ja vaikka fysiikka ei lopulta sattuisikaan olemaan oma juttu, sen opiskelu kehittää loogista ajattelukykyä, josta on varmasti apua jokaisella alalla.
  • Fysiikka on todella vaikea aine, mutta se myös antaa paljon takaisin. Täällä oppii, miten maailma toimii ihan eri tavalla kuin missään muualla. Lisäksi yleiset ongelmanratkaisutaidot kehittyvät.
  • Fysiikka on monipuolinen ja kiinnostava ala, josta voi päätyä lukuisiin eri ammatteihin. Fysiikan eri vaihtoehdoista löytyy varmasti jokaiselle oma kiinnostuksen kohteensa, jota voi lähteä jahtaamaan. Matkalla saa laajan ymmärryksen maailmankaikkeudestamme ja monia hyödyllisiä taitoja.
  • Suosittelen linjaa yksinkertaisesti heille, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan fysiikkaa. Ei kannata jättää tulemasta sen takia, että pelkää ettei pärjäisi. Ensimmäisenä vuotena opitaan kattavasti fysiikan perusteet, eikä opiskelijalta oleteta osaavan lukiossa käytyä fysiikkaa.

Mitä sanoisit tulevalle opiskelijalle?

  • Ole ahkera tee paljon työtä itsenäisesti ja ystävien kanssa, että jaksat ja saat mennä juuri sinne töihin, minne haluatkin.
  • Fysiikka saattaa tuntua jatkuvasti vaikealta, mutta siihen auttaa, kun ajattelee omaa osaamista menneisyydessä ja vertaa sitä nykyhetkeen. Usein huomaa, että on oppinut valtavasti asioita, vaikka harvemmin olisi sellainen olo 🙂
  • Nauti itse opiskelijaelämästä. Käy tapahtumissa, jotka kiinnostavat ja tutustu monipuolisesti ihmisiin. Älä ota kuitenkaan stressiä, vaan mene omalla tahdillasi. Käy myös pakollisten kurssien lisäksi kaikkea mielenkiintoista.
  • Kaikkea ei tarvitse eikä edes voi osata heti. Älä ole liian ankara itsellesi.
  • Pakollista matikan sivuainetta ei tarvitse pelätä! Yliopistomatikka on hyvin erilaista kuin mihin lukiossa on totuttu, mutta se ei ole mahdottoman vaikeaa. Yliopisto on muutenkin oma maailmansa lukioon verrattuna, mutta kaikista käytännöistä ja opiskelusta pääsee jyvälle nopeasti.
  • Maailman vaikutusvaltaisin nainen on fyysikko. Sattumaa?
  • Nauti ensimmäisestä opiskeluvuodestasi!