GAME-A

GAME-A-tutkimuksessa arvioidaan tietokonepelaamisen vaikutuksia psykoottista häiriötä sairastavien henkilöiden toimintakykyyn. Aihe on tärkeä, sillä skitsofrenian, yleisimmän psykoottisen häiriön, psykososiaalisia hoitomuotoja leimaavat suhteellisen heikot hoitotulokset [1]. Koska 15 % skitsofreniapotilaista palaa psykiatriseen sairaalahoitoon kuukauden seurannan jälkeen ja 20 %:lla potilaista psykoosivaihe uusiutuu yhden vuoden seurannan aikana [2], suorien hoitokustannusten kannalta skitsofrenia on yksi kalleimmista mielenterveyshäiriöistä [3].

Pelaaminen on lupaava menetelmä mielenterveyshoitotyössä [4]. Pelien hyväksyttävyys vakavien mielenterveysongelmien hoidossa on korkea [5]. GAME-A-tutkimus on tarpeellinen ja ensimmäinen laatuaan, jossa tarkastellaan sekä peli-intervention mahdollisia hyötyjä ja haittoja psykiatrisessa avohoidossa. Tutkimus pohjautuu systemaattiseen katsaukseen ja meta-analyysiimme [6], jonka mukaan peli-interventiot ovat varteenotettava lisä skitsofreniaa sairastavan potilaan hoidossa. Peli-interventioiden vaikutuksesta puuttuu vielä tutkimusnäyttöä.

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida tietokonepelaamisen vaikutuksia psykoottista häiriötä sairastavien henkilöiden toimintakykyyn, psykoosi- ja depressio-oireiden vakavuuteen, minäpystyvyyteen, elämänlaatuun, intervention hyväksyttävyyteen sekä mahdollisiin haittavaikutuksiin. Tavoitteena on arvioida lisäksi peli-intervention toteutettavuutta ja hyväksyttävyyttä.

Tyksin erityisvastuualueen (erva) valtion tutkimusrahoituksen ja Turun yliopiston rahoittama tutkimushanke toteutetaan 2022–2024 välillä.

Lähteet

[1] Morgan C, Lappin J, Heslin M, et al. Reappraising the long-term course and outcome of psychotic disorders: the AESOP-10 study. Psychol Med 2014; 44(13): 2713–26.

[2] Rubio JM, Schoretsanitis G, John M et al. Psychosis relapse during treatment with long-acting injectable antipsychotics in individuals with schizophrenia-spectrum disorders: an individual participant data meta-analysis. Lancet Psychiatry 2020; 7(9): 749–61. DOI: 10.1016/S2215-0366(20)30264-9.

[3] Dolder CR, Lacro JP, Jeste DV. Adherence to antipsychotic and nonpsychiatric medications in middle-aged and older patients with psychotic disorders. Psychosom Med 2003; 65(1):156–62. DOI: 10.1097/01.psy.0000040951.22044.59.

[4] Shams TA, Foussias G, Zawadzki JA, et al. The effects of video games on cognition and brain structure: potential implications for neuropsychiatric disorders. Curr Psychiatry Rep 2015; 17(9): 71. DOI: 10.1007/s11920-015-0609-6.

[5] Fitzgerald M, Ratcliffe G. Serious Games, Gamification, and Serious Mental Illness: A Scoping Review. Psychiatr Serv 2020; 71(2): 170–83. DOI: 10.1176/appi.ps.201800567.

[6] Roberts MT, Lloyd J, Välimäki M et al. Video games for people with schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2021; 2:CD012844. DOI: 10.1002/14651858.CD012844.pub2.

Kuva: Maija Satamo