Hiilijalanjäljen merkitys ammattikeittiöille ja sen laskeminen
Miksi hiilijalanjälki on tärkeä?
Joka kolmas suomalainen syö päivittäin julkisten ruokapalveluiden tai yksityisten ammattikeittiöiden tarjoamaa ruokaa [1]. Tarjottavat ateriat ohjaavat ihmisten ravitsemuskäyttäytymistä ja kulutustottumuksia, minkä vuoksi joukkoruokailu on merkittävässä osassa yhteiskunnallisessa ilmastotyössä. Helpottamalla ympäristöystävällisten valintojen tekemistä asiakkailleen ruokapalveluntarjoajat voivat toimia suunnannäyttäjinä ja edistää kasvisruokien yleistymistä.
Yritykset ja organisaatiot saattavat asettaa tavoitteita pienentääkseen hiilijalanjälkeään tai jopa saavuttaakseen hiilineutraalisuuden. Koska kasvisruoat ovat lähes aina ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja kuin liharuoat, lisäämällä kasvisruoan tarjontaa on helpompi edistää pienempien hiilijalanjälkitavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on jo siirtynyt tarjoamaan pelkästään kasvisruokaa sekä vastuullisesti pyydettyä kalaa kaikissa tilaisuuksissaan.
Hiililounas-asiakaskyselyn yli 700 vastaajasta peräti 75 % ilmoitti olevansa fleksaajia, mikä viittaa kasvisruoan laajaan kiinnostukseen. Ympäristötietoiset ja kasvisruoasta kiinnostuneet asiakkaat saattavat odottaa tarjonnaltaan monipuolisempia ja ravitsevampia kasvisvaihtoehtoja. Vastaamalla asiakkaiden kasvisruokatoiveisiin yritys voi saavuttaa kilpailuetua markkinoilla. Samalla tullaan edistäneeksi ruokapalveluntarjoajan yhteiskuntavastuuta ja mahdollisia organisaatiotason pienemmän hiilijalanjäljen tavoitteita.
Otto Selenius
Projektiasiantuntija, Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskus, Turun yliopisto
Hiilijalanjäljen laskeminen
Hiilijalanjäljen laskemiseen käytetään erilaisia työkaluja ja menetelmiä, kuten esimerkiksi elinkaarilaskentaa. Elinkaarilaskenta eli LCA on standardisoitu menetelmä, jolla lasketaan tuotteen tai palvelun ilmastovaikutus koko elinkaaren ajalta sisältäen alkutuotannon, energian, prosessoinnin ja kuljetukset. Yritykset ja organisaatiot voivat hyödyntää elinkaarilaskentaa arvioidakseen oman toimintansa hiilijalanjälkeä ja tunnistamaan mahdollisia keinoja vähentää sitä. Näiden tietojen avulla yritykset ja organisaatiot voivat luoda strategioita ympäristöystävällisemmän ruokatarjonnan edistämiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Ruoantuotannon ympäristövaikutusten arviointi ja vertailu on haastavaa eri menetelmien ja laskentatapojen vuoksi ja tätä pyritäänkin yhtenäistämään kotimaisessa LCAFoodprint hankkeessa [2]
Kim Lindfors
Tutkija, Luonnonvarakeskus
Lähteet:
1. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemuksella-hyvinvointia/ruokapalvelut/
2. https://www.luke.fi/fi/projektit/lcafoodprint