Henkilökunta

06.11.2017 Ulla Ijäs

Turkuun on aina mukava palata – tällä kertaa Suomen historian yliopisto-opettajaksi

Toimin kuluvan lukuvuoden ajan yliopisto-opettajana Suomen historian oppiaineessa. Opetustehtävä on minulle uusi, mutta Turun yliopisto on tuttu työympäristö. Väittelin Suomen historian oppiaineesta kesällä 2015. Väitöskirjani käsitteli kuluttamista 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun suomalaisessa kaupunkiyhteisössä. Tutkimuskohteeni oli viipurilainen kauppiaanleski Marie Hackman,...

06.11.2017 Riikka Stewen

Taidehistoria tutkii materialisoituneita ajatuksia ja havaintoja

Taidehistorioitsijana ajattelen, että eri aikojen ja kulttuurien maailmankuvat kiteytyvät esineissä ja objekteissa, joita kutsumme taiteeksi ja taideteoksiksi; taiteessa voimme konkreettisesti nähdä, kuinka havainnot ja käsitykset maailmasta muuttuvat kulttuurisesti ja historiallisesti. Gaston Bachelard uskoi, että aika voi tihentyä ja tulla näkyväksi...

06.11.2017 Annekatrin Kaivapalu

Kielten vertailusta kieltenvälisen vaikutuksen tutkimiseen

Olen valmistunut vuonna 1986 Tallinnan kasvatusopillisesta korkeakoulusta viron kielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Opintojeni aikana pantiin Suomen ja Neuvostoliiton tieteellis-teknisen yhteistyösopimuksen puitteissa alulle tutkimushanke Suomen ja Viron kieliopillinen vertailu, jonka morfologian työryhmään ensimmäinen ohjaajani professori Mati Hint kutsui minut mukaan. Siitä...

06.11.2017 Hanna Meretoja

SELMA-tutkija Nena Močnik ja sodassa raiskattujen tarinat

Nena Močnik on tutkimuskeskus SELMAn ensimmäinen postdoc-tutkija. Hän esitteli SELMA-seminaarissa 7.9.2017 TIAS-hankettaan ”I Will Not Raise My Child to Kill Your Child”: Motherhood, Collective Memory and the Continuum of Sexual Violence in the Aftermath of War, jossa hän jatkaa Bosnian...

06.11.2017 Hanna Jokela

Suomea monesta näkökulmasta

Olen aloittanut suomen kielen opinnot Turun yliopistossa 1990-luvun lopussa, väitellyt tohtoriksi 2012 ja toiminut kotiyliopistossani erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä. Hieman yli 10 vuoden ajan olen opettanut suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria pääsääntöisesti ei-äidinkielisille opiskelijoille sekä Suomessa että ulkomailla. Uteliaisuuteni kielen...

06.11.2017 Lotta Kähkönen

Poimujen silittämistä ja aaltojen pärskeitä

Toimin tämän lukuvuoden yleisen kirjallisuustieteen yliopisto-opettajana ja uudessa Suomen Akatemian tutkimusprojektissa. Uudet työtehtävät vaativat opettelua ja ajankäytön hallintaa. Syyskuun alussa alkanut John Morton -keskuksen tutkimusprojekti edustaa Pohjois-Amerikan tutkimusta. Monitieteisen tiimin asiantuntemus koostuu muun muassa kulttuurintutkimuksen, sukupuolentutkimuksen ja kaupunkitutkimuksen yhdistelmästä. Nelivuotisessa...

24.04.2017 Minna Numminen-Jalava

Kotimainen kirjallisuus imuroi Viola Čapkován

Yliopistot imuroivat riveihinsä väkeä maailmalta. Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden imuriin päätyi tšekkiläinen tutkija, opettaja ja kääntäjä Viola Parente-Čapková. Suhde Prahan Kaarlen yliopistoon ei silti ole katkennut. ”Perinnöllinen tauti” Kirjallisuus on Violan perheessä ”perinnöllinen tauti”. Violan isä oli kirjallisuuden professori, kirjailija...

24.04.2017 Mariann Bernhardt

Seikkailuni sukukansojen parissa

Olen kotoisin unkarilaisesta kylästä Budapestin läheltä. Vieraat kielet ovat aina olleet lähellä sydäntäni, ja lukiolaisena tunsin paikallisen kirjaston vieraiden kielten osaston melko hyvin. Löysin kerran suomen kielen oppikirjan, joka vei minut mukanaan. Silloin en päässyt kovin pitkälle kielen opiskelussa, mutta...

24.04.2017 Antonio Sciacovelli

Valoisa keskiaika

Jos minulta kysytään, kuka olen, vastaan: ehkä lector, mahdollisesti literatus tai sitten interpres. Tällä identiteetin etsimisellä on todennäköisesti keskiaikaiset juuret. On yleisesti tunnettua, että kääntäjät ovat olleet luomassa modernin kirjallisuuden perinnettä. Tähän tietoon nojaten voidaan idealistinen motto in principio fuit...

24.04.2017 Marja-Liisa Helasvuo

Anna aikaa ajatella

Muistatteko, kun jokunen opetussuunnitelmauudistus sitten iskulauseena oli ”Anna aikaa ajatella”? Lause oli tarkoitettu ohjeeksi opintojen mitoitukselle, mutta voisiko sitä soveltaa muutenkin? Meidän piti suunnitella opintokokonaisuudet uuden mitoitusjärjestelmän avulla. Erityisenä ohjeena oli mitoittaa kokonaisuudet niin, että opiskelijoilla on aikaa oppia, sulattaa...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus