Tutkimus ja opetus

07.04.2014 Riina Keto-Tokoi

Uskonto sekulaarin valtion nationalistisessa koulutusjärjestelmässä

Miten uskonto ilmenee Turkissa? Yksi vastaus on islam, mutta uskontotieteilijänä en tyydy näin yksinkertaiseen vastaukseen. Koska haluan selvittää, mitä uskonto on Turkissa, minun on tarkasteltava myös sekulaaria. Uskonto ja sekulaari määritellään usein toisilleen vastakohtaisina, selkeinä ja muuttumattomina kategorioina, vaikka määrittelyssä...

07.04.2014 Terhi Katajamäki

Politiikkaa, avioliittoja ja rakkautta

Kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan nuorin tytär Elisabet ja Mecklenburgin herttua Kristofer vihittiin Tukholmassa 4. heinäkuuta 1581, kirjoitettiin parista ajan tavan mukaan hääruno. Siinä ylistettiin morsiusparin onnea ja rakkautta, samalla pyytäen siunausta yhteiselle elämälle. Elisabet Vaasa syntyi 4. huhtikuuta vuonna...

07.04.2014 Tuomas Äystö

Humanisti voi tutkia lakia

Moni ei halua olla vapaaehtoisesti tekemisissä oikeusistuimien tai edes juristien kanssa. Lakia ei silti kannata aihepiirinä jättää tutkimatta. Oikeustieteellinen koulutus tähtää juridiseen professioon. Juristit ovat taitavia hallitsemaan isoja normikokonaisuuksia ja harjaantuneita soveltamaan, systematisoimaan ja tulkitsemaan säädöksiä ja oikeustapauksia. Tätä oikeustieteen...

07.04.2014 Auvo Kostiainen

Viestejä siirtolaisilta

Omana aikanamme kirjeet ja postikortit ovat kokeneet inflaation kun uusi teknologia sähköisine välineineen on syrjäyttämässä tavanomaiset kirjoitetut viestit. Amerikkaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella menneet runsaat 350 000 suomalaista pitivät yhteyttä sukulaisiin ja tuttaviin kirjeillä ja postikorteilla. Niiden matka Atlantin...

07.04.2014 Taina Saarenpää

Arkistoalan opetus uudistuu

Vuodesta 2006 toiminut Turun yliopiston ja Åbo Akademin arkistolinja on ollut yksi parhaiten humanistisessa tiedekunnassa työllistävistä opintokokonaisuuksista. Tähän mennessä linjalta valmistuneet ovat työllistyneet nopeasti esimerkiksi arkistopäälliköiksi, arkistonhoitajiksi, tietopalvelusuunnittelujoiksi ja tohtorikoulutettaviksi. Opinnot ovat selkeästi vastanneet työelämän tarpeita, mutta nopeasti kehittyvällä alalla...

07.04.2014 Veli Pekka Toropainen

Agnes Suurhuora ja rakkauden monet kasvot

Vanha suurhuora Agnes Thomasintytär sai kuvaavan nimensä 1600-luvun alkupuolen Turussa. Kaupungissa oli toki muitakin enemmän tai vähemmän vakinaista tointa harjoittaneita naisia, kuten Neitsyt Annika, Sorsa-Malin ja Pikku-Kaisa, mutta todisteena suurhuoran pitkästä urasta olivat hänen kuusi aviotonta lastaan, joilla kaikilla oli...

07.04.2014 Kirsi Vainio-Korhonen

Nuorta lempeä varhaismodernissa Suomessa

Orastavat romanttisen rakkauden ihanteet eivät vielä 1800-luvun alkupuolella näytelleet suurtakaan osaa suomalaisia avioliittoja solmittaessa. Liitto oli edelleen ennen kaikkea säätyyn, sukuun ja perhesuhteisiin liittynyt kysymys ja se edellytti aviomieheltä varmaa toimeentuloa. Nuorukaisten ja neitojen ensimmäiset tunnekokemukset ja varhaiset seurustelusuhteet olivat...

07.10.2013 Anna Haapalainen

Ainut pysyvä asia on muutos

Uskonnollisen kentän monimuotoistuminen pakottaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon muuttamaan toimintaansa. Turun Mikaelinseurakunnassa kentältä nousevaan haasteeseen vastataan tehokkaasti. Uskonnollisen kentän muutos voi johtaa myös uskonnollisten merkityssisältöjen muutokseen. Kriisi? Lukiessani tulkintoja siitä, miten uskonnollisuus ja sen ilmaisemisen tavat ovat muutoksessa, mielenkiintoni heräsi. Niissä...

07.10.2013 Lotta Kähkönen

Kertomukset sukupuolen moninaisuuden avaajina

Mikä merkitys sukupuolen rajat ylittävillä menneisyyden elämäntarinoilla on nykyhetkessä? Muun muassa tähän kysymykseen pyrin vastaamaan väitöksenjälkeisessä tutkimuksessani, jonka otsikkona on ”The Politics and Ethics of Gender Variance”. Monitieteisen tutkimukseni tavoitteena on etsiä vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää sukupuolen moninaisuutta ja pohtia tämän...

07.10.2013 Juha Ruohonen

Suuria löytöjä pienillä resursseilla

Arkeologian oppiaine on vuodesta 2010 lähtien järjestänyt perusopetukseen liittyvät opetuskaivaukset Kaarinan Ravattulan Ristimäellä. Kaivausten luonne on alusta alkaen ollut sekä tutkimuksellinen että opetuksellinen. Tämän vuoden elokuussa esille saatiin Suomen toistaiseksi vanhimman tunnetun kirkkorakennuksen jäännökset. Kalmistoalueen keskeltä löytynyt, todennäköisesti 1100-luvun loppupuolelle...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus