Miltä näyttää Turun julkisen sektorin kielimaisema?

Kielimaisemalla tarkoitetaan eri kielten näkyvyyttä jossakin ympäristössä. Turku on virallisesti kaksikielinen ja käytännössä monikielinen kaupunki, mutta miten eri kielet näkyvät Turun julkisten organisaatioiden sisätiloissa? 

Suomessa julkisten organisaatioiden kielipolitiikkaa säätelee ennen kaikkea lainsäädäntö, jonka mukaan maan kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Turun väestöstä suomenkielistä on noin 80,7 % ja ruotsinkielistä noin 5,5 %. Julkisten organisaatioiden kielimaisemiin keskittyvässä LINGLO-hankkeessa kartoitamme, miten eri kieliä käytetään erilaisissa kylteissä, jotka sijaitsevat julkisissa tiloissa: Turun yliopistollisen keskussairaalan A-sairaalan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuden aulatiloissa.

Kaksikielisiä opasteita, ohjeita ja varoituksia suomeksi

Tutkimassamme ympäristöissä yli puolet opastekylteistä, jotka ilmaisevat sijaintia, ovat kaksikielisiä (suomi-ruotsi). Opasteet ohjaavat muun muassa sairaalan eri toimintoihin (esim. Fysioterapia/Fysioterapi) ja käräjäoikeuden eri tiloihin (esim. Istuntosalit/Sessionssalarna). Epäviralliset toimintaohjeet, jotka on kirjoitettu käsin tai tulostettu paperille (esim. Pese kädet ennen ja jälkeen saliin menon, Älä riko laitteen näppäinkalvoa), ovat selvästi useammin vain suomenkielisiä.

Huolestuttavaa on myös se, että kaikki löytämämme varoituskyltit (esim. Varo avautuvaa ovea, Varo trukkia) ovat suomenkielisiä. Suomea osaamattoman on siis vaikeampi toimia näissä tiloissa ja hän voi joutua helpommin jopa vaaratilanteisiin kuin suomea osaava.

Monikielisyyttä etsimässä

Kielimaisemien tarkastelu valaisee suhdettamme eri kieliin ja niiden käyttäjiin. Ne rakentavat käsitystä siitä, keiden odotamme liikkuvan tietyissä tiloissa ja yhteiskunnassa laajemminkin.

Tutkimuksessa löysimme vain muutamia kylttejä, joissa käytetään suomen ja ruotsin lisäksi englantia, vaikka muunkielisten osuus Turun väestöstä (13,8 %) on valtakunnallisestikin suhteellisen suuri. Muita kieliä ei englannin lisäksi käytetty lainkaan, vaikka erikoissairaanhoidon ja oikeuslaitoksen palveluita voi tarvita kuka tahansa. Kielimaisemien saavutettavuutta voitaisiinkin parantaa toisaalta laajentamalla kylttien kielivalikoimaa ja toisaalta hyödyntämällä nykyistä enemmän symboleita ja kuvia, jotka ovat ymmärrettäviä kielestä riippumatta.

Kirjoittaja tutkii ruotsin kielen asemaa erikoissairaanhoidossa. LINGLO-hankkeeseen osallistuvat myös lehtori Anne-Maria Kuosa (kieli- ja viestintöopintojen keskus) ja professori Camilla Wide (pohjoismaiset kielet). Hanke on osa tutkimusverkostoa Svenskan i Åbo – Ruotsi monikielisessä Turussa.

Lisätietoja

LINGLO – Julkisten organisaatioiden kielimaisema

Svenskan i Åbo – Ruotsi monikielisessä Turussa

Blogi Turun kielimaisemista (ruotsiksi)