Sini… eikun punainen: suomenoppijoiden puheen sujuvuustutkimusta

Uusi projekti avaa kognitiivisia näkökulmia suomen kielen oppijoiden puheen sujuvuuteen. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti epäsujuvuudet, kuten puheen korjaukset ja niiden yhteys kielen prosessoinnin tehokkuuteen.

Puheen sujuvuuteen vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi kielitaidon taso, itselle tyypillinen puhetapa tai kommunikaatiotilanteeseen liittyvät tunnetekijät kuten jännitys. Näiden taustalla kuitenkin puhetta ohjaavat kognitiiviset toiminnot, kuten muisti ja toiminnanohjaus, joiden tehokkuus vaikuttaa siihen, miten nopeasti, tarkasti ja soljuvasti puhetta voidaan tuottaa.

Jos esimerkiksi puhuja käyttää paljon toistoja vierasta kieltä käyttäessään, todennäköisesti hän käyttää näitä myös ensikielessään miettiessään puheen jatkoa tai sanavalinnan oikeellisuutta. Puhujat eroavat myös vahvasti siinä, kuinka paljon he korjaavat omaa puhettaan. Tähän voi vaikuttaa se, kuinka hyvin osaa kieltä, mutta myös henkilökohtainen kapasiteetti havaita ylipäätään virheitä sekä omat valinnat siitä, haluaako keskeyttää puhettaan korjatakseen tuotosta. Toiset puhujat nimittäin suosivat nopeaa puheentuottamista, välittämättä pienistä epätarkkuuksista. Toiset taas haluavat harkita tarkempaan puhettaan, jotta eivät tuota virheellisiä muotoja. Nämä erot ovat esillä ensikielessä, mutta korostuvat kun käytetään vierasta kieltä.

Suomenoppijoiden epäsujuvuuksia ei ole juuri tutkittu

Erilaisia vieraan kielen puheessa esiintyviä epäröintejä ja korjauksia on tutkittu erityisesti englannissa ja muissa indoeurooppalaisissa kielissä, mutta näiden ilmiöiden esiintymiseen suomenoppijoiden puheessa ei ole juurikaan perehdytty. Tähän keskittyy parhaillaan käynnissä oleva Turun Yliopistosäätiön rahoittama Kognitiivinen sujuvuus S2-oppijoilla (CogniFin) -hanke, jossa tarkastellaan puheessa esiintyviä epäsujuvuuksia englanninkielisten suomenoppijoiden ensi- ja vieraskielisessä puheessa. Lisäksi testataan sitä, kuinka automaattisesti oppijat tunnistavat ja käsittelevät sanoja ja miten hyvin he pystyvät torjumaan asiaankuulumattomia ärsykkeitä eli kontrolloimaan omaa tuotostaan.

Tutkimusten mukaan vieraskielisen puheen epäsujuvuudet alkavat muistuttaa ensikielen vastaavia kielitaidon kehittyessä, kun kielenkäyttäjien luontaiset prosessointi- ja kielenkäytön erot tulevat näkyviin. Näiden yhteyksien tarkastelun lisäksi hankkeessa kerättyä aineistoa verrataan aiempiin suomenkielisten englanninopiskelijoiden tuloksiin, jolloin päästään vertaamaan eri kieliryhmiin kuuluvien kielten eroja oppimisen kohteena. Kiinnostavan lisän tarkasteluun tuo se, että englanninpuhujille suomi on hyvin uudenlainen ja typologisesti erilainen kieli, kun taas suomalaiset oppivat muitakin indoeurooppalaisia kieliä. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä sekä kielenoppijoiden että opettajien ymmärrystä kielitaidon monipuolisuudesta ja epäsujuvuuksien luonnollisesta roolista, jolloin voidaan esimerkiksi edistää kielenoppijoiden uskallusta puhua ja käyttää vierasta kieltä.

Lisätietoa tutkimushankkeesta: https://sites.utu.fi/flowlang/fi/projektit/cognifin/

Sanna Olkkonen on tutkijatohtori CogniFin-hankkeessa ja toimii myös S2-opettajana Helsingin Aikuisopistossa.