Tekoälyä ja teknologiaa – täydennyskoulutusta kielten opettajille
Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella on käynnissä Opetushallituksen rahoittama täydennyskoulutus Älyä tekoälyyn – mielekästä teknologiapedagogiikkaa kielten opetukseen (ÄlyTeKO). Koulutus on herättänyt paljon kiinnostusta, sillä siinä on mukana lähes 130 opettajaa ja koulutusalan toimijaa eri puolilta Suomea.
Tänä lukuvuonna järjestettävä teknologiateemainen täydennyskoulutus on uusin lisäys Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen järjestämiin ja Opetushallituksen rahoittamiin täydennyskoulutuksiin kieltenopettajille. Aiempien vuosien täydennyskoulutusten teemoja ovat olleet Vauhtia ja virikkeitä varhennettuun kielten opetukseen (2019–2020), Kieliä ikä kaikki (2020–2022) ja Sujuvuutta suulliseen kielitaitoon (2022–2023). Käynnissä oleva täydennyskoulutus keskittyy kielten oppimista ja opettamista tukeviin teknologisiin ratkaisuihin ja opettajien teknologiapedagogisten taitojen kehittämiseen.
Teknologiataitojen kehittäminen kiinnostaa kielten opettajia
Tietokoneet, mobiililaitteet ja kaikenlaiset teknologiset apuvälineet ovat osa arkeamme, koulumaailma mukaan lukien. Etenkin tekoälyn mahdollisuudet ja uhat ovat puhuttaneet tänä vuonna ChatGPT:n kaltaisten kielimallien noustua uutisotsikoihin. Koulutuksen ilmoittautumislomakkeella kerätyistä kommenteista kävi ilmi, että juuri tekoälypohjaisten sovellusten nopea kehittyminen mietityttää monia kieltenopettajia. Täydennyskoulutus vastaa tähän ajankohtaiseen tarpeeseen.
Osallistujia ÄlyTeKO-koulutus on kerännyt laajalta opetettavien kielten skaalalta ja eri koulutusasteilta peruskoulusta korkeakouluihin. Myös osallistujien taidot ja kokemukset teknologian opetuskäytöstä vaihtelevat. Osa on ilmoittanut osallistuvansa koulutukseen, koska tuntee tarpeen päivittää omia, vanhentuneiksi kokemiaan teknologiataitoja, kun taas toiset osallistujat ovat jo ennestään innokkaita uusien teknologiapedagogisten ratkaisujen hyödyntäjiä. Koulutuksen järjestäjinä pyrimme tietenkin antamaan ajattelemisen aihetta ja käytännön vihjeitä kaikille aiheesta kiinnostuneille, lähtötasosta riippumatta.
Koulutusta viitenä viikonloppuna vuoden mittaan
ÄlyTeKO-täydennyskoulutus koostuu viidestä koulutuskerrasta, jotka rakentuvat erilaisten teknologiapedagogiikkaan linkittyvien teemojen ympärille. Koulutuskerrat koostuvat luennoista perjantai-iltaisin ja työpajoista lauantaisin. Perjantaisia luentoja on mahdollista tulla seuraamaan paikan päälle yliopistolle, mutta suurin osa yleisöstä kuuntelee luennot etäyhteyksien välityksellä – täydennyskoulutus onkin kerännyt osallistuja kaikkialta ympäri Suomea.
Osallistujat, jotka haluavat suorittaa täydennyskoulutuksen laajemman version, osallistuvat lisäksi lauantaisin yliopistolla järjestettäviin lähityöpajoihin. Työpajoissa syvennytään luentojen teemoihin enemmän myös käytännön harjoitusten kautta ja vaihdetaan kokemuksia ja mielipiteitä kertojen aiheisiin liittyen.
Mobiilioppimisesta tekoälyn etiikkaan, virtuaalimaailmoihin ja robotteihin
Syksyllä 2023 pidettiin kaksi ÄlyTeKO-koulutuksen viidestä koulutuskerrasta. Ensimmäisellä koulutuskerralla lokakuussa luennot johdattivat koulutuksen aihepiireihin, pureutuen digipedagogiikan, digitaalisen lukutaidon ja mobiilioppimisen teemoihin. Luentoja pitivät professori Pekka Lintunen englannin oppiaineesta, yliopistonlehtori Maarit Mutta ranskan oppiaineesta ja yliopisto-opettaja Sanna Pelttari espanjan oppiaineesta. Lauantain työpajassa osallistujat muun muassa testailivat ryhmissä erilaisia kieltenopetuksessa käytettäviä digitaalisia sovelluksia ja raportoivat toisilleen havainnoistaan. Työpajaa ohjasivat Sanna Pelttari ja tutkijatohtori Pauliina Peltonen.
Marraskuun koulutuskerta alkoi perehtymisellä tietoturvakysymyksiin, joista luennoi apulaisprofessori Ilmari Ivaska suomen kielen oppiaineesta. Seuraavaksi professori Minna Maijala saksan oppiaineesta tarkasteli tekoälyn käytön eettisiä kysymyksiä kielten opetuksen näkökulmasta. Näitä kysymyksiä olivat koulutukseen osallistujat pohtineet jo luennon ennakkotehtävässä. Koulutuskerran viimeisen luennon piti Tomi Rautaoja Turun yliopiston oppimisanalytiikan keskuksesta. Oppimisanalytiikka oli myös teemana lauantain työpajassa, jossa osallistujat jakoivat kokemuksiaan ja etsivät yhdessä uusia tapoja analytiikan hyödyntämiseen kieltenopetuksessa.
Vuonna 2024 ÄlyTeKO-täydennyskoulutus jatkuu vielä kolmella koulutusjaksolla. Näissä syvennytään muun muassa videovälitteisyyden, virtuaalitodellisuuksien, sosiaalisten robottien, tekoälypohjaisten tekstigeneraattoreiden ja konekääntimien hyödyntämiseen kielten opettamisessa.
- Lisätietoa koulutuksesta löytyy sivuilta: https://sites.utu.fi/alyteko/
Aloituskuva: Työpajatyöskentelyä Sanna Pelttarin ja Pauliina Peltosen johdolla lokakuun koulutuksessa. Kuva: Susanna Mäkinen.
Kirjoittajat: Susanna Mäkinen työskentelee projektitutkijana ÄlyTeKO-hankkeessa ja Outi Veivo on hankkeen vastuullinen johtaja.