Yleistajuinen artikkeli sukulaisuuden merkityksestä

Human Diversity -konsortioon kuuluvan evolutiivisen terveyden apulaisprofessori Mirkka Lahdenperän sekä FT Susanna Ukonahon Tieteessä tapahtuu -lehdessä julkaistu uusi artikkeli tarkastelee sukulaissuhteiden merkitystä historiallisessa Suomessa. Artikkeli kokoaa yhteen vuosikymmenien tutkimuksen Turun yliopistossa suomalaisilla kirkonkirja-aineistoilla, joiden avulla voidaan seurata ihmisten elämää syntymästä kuolemaan 1700-luvulta lähtien.

Tutkimukset osoittavat, että perhe ja laajempi sukulaisverkosto olivat keskeisiä ihmisten selviytymisen, lisääntymisen ja terveyden kannalta aikana, jolloin julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja ei ollut. Esimerkiksi isoäitien ja sisarusten tuki saattoi parantaa lasten selviytymismahdollisuuksia, kun taas rajalliset resurssit suurissa kotitalouksissa saattoivat lisätä kilpailua ja lapsikuolleisuutta.

Artikkeli tuo esiin, miten sosiaaliset suhteet ovat muovanneet väestönkehitystä, sairastavuutta ja elämänkulkuja Suomen historiassa. Samalla tutkimus auttaa ymmärtämään perheen ja yhteisön merkityksen muutosta kohti nyky-yhteiskuntaa.

Lue koko artikkeli tästä.

Lahdenperä, M., & Ukonaho, S. (2026). Lapsikuolleisuus, syntyvyys ja tartuntataudit Suomen historiassa. Tieteessä tapahtuu, 3/2026. https://www.tieteessatapahtuu.fi/lapsikuolleisuus-syntyvyys-ja-tartuntataudit-suomen-historiassa

Kuvassa 13-vuotiaana kuolleen August Grandlundin arkun äärelle keräytynyt perhe. Kuvan lähde: Museovirasto