Keskiajalla imetettiin pidempään

Tuore suomalaistutkimus paljastaa: keskiajalla imetettiin pidempään – 1800-luvulla vieroitus maidosta alkoi jo yksivuotiaana

Tuore stabiili-isotooppianalyysiin perustuva tutkimus osoittaa, että keskiajalla lapsia imetettiin yli kahden vuoden ikään asti, kun taas 1800-luvulla vieroitus tapahtui jo yksivuotiaana. Tutkimuksen ovat tehneet FT Tiina Väre ja FT Ulla Nordfors, joka työskentelee Human Diversityssä postdoc-tutkijana ja on johtanut Pälkäneen Rauniokirkon tutkimushanketta Museokeskus Vapriikissa. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta Rauniokirkolta löytyneestä yksilöstä. Vaikka pienen tutkimusaineiston perusteella ei voi tehdä laajoja yleistyksiä menneisyyden lastenhoitokäytännöistä, antaa tutkimus tietoa yksittäisten perheiden käytänteistä ja yksilöiden varhaiselämän olosuhteista 1200–1800-luvuilla.

 

Lue tieteellinen julkaisu aiheesta:

Väre, T. & Nordfors, U. 2025. Early childhood diets in Medieval and Post-Medieval Pälkäne, Finland: Insights from stable isotope analysis. Journal of Archaeological Science: Reports. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2352409X25001464

 

Katso tästä Vapriikin mediatiedote aiheesta:

https://www.sttinfo.fi/tiedote/71035273/tuore-suomalaistutkimus-paljastaa-keskiajalla-imetettiin-pidempaan-1800-luvulla-vieroitus-maidosta-alkoi-jo-yksivuotiaana?publisherId=69819839&lang=fi

 

Valokuva ja lisätietoja: Ulla Nordfors (ulla.nordfors@utu.fi)