Maailman bioetiikkapäivä – Solidaarisuus rokotekeskustelussa

Järjestyksessään kolmas maailman bioetiikkapäivä 19.10.2018 keräsi mukavan joukon ihmisiä kuuntelemaan ja keskustelemaan solidaarisuuden katkoksista, yhteistyöstä ja rokotuksista. Turun yliopistolla järjestetty tilaisuus toi yhteen moninaisen tutkijajoukon, joka on tarkastellut rokotekriittisyyttä useasta perspektiivistä. Keskusteluja läpileikkaavaksi teemaksi nousi se, kuinka rokotekriittisyys yhdistyy yleiseen yhteiskunnalliseen epäluottamukseen. Kuulematta jättäminen ja huolien väheksyminen ainoastaan pahentavat epäluottamusta rokottamista kohtaan. Ilman solidaarista ja moniäänistä vuoropuhelua voimme tuskin merkittävästi parantaa tilannetta.

Seminaarin aloitti Veikko Launiksen rokottamiseen etiikka käsitellyt esitys. Launis tarkasteli rokotevastaisuuden yhteyttä useisiin kognitiivisiin vääristymiin, kuten status quo -harhaan, laiminlyöntiharhaan ja vahvistusharhaan. Vinoumien seurauksena jätämme huomiotta rokotteiden positiiviset terveydelliset vaikutukset, ja keskitymme valikoiden ainoastaan niiden haittoihin. Samuli Rautava puolestaan käsitteli rokotekielteisyyttä käytännönläheisemmästä lastenlääkärin näkökulmasta. Rautava korosti avoimen, dialogisen keskustelun tärkeyttä kohdatessa rokottamista epäröiviä vanhempia. Jokainen vanhempi välittää oman lapsensa hyvinvoinnista, eikä pakottaminen ole ratkaisu. Margaretha Gustafssonin esitys tarkasteli, kuinka ympäristölliset tekijät ovat rokottamisen ohella tärkeä tapa terveyden edistämisessä. Tehokkain tapa suojautua punkkien levittämiltä taudeilta on kauriseläinten kannan vähentäminen. Kannan Suomeen tulon myötä myös punkkien määrä on kasvanut dramaattisesti.

Tilaisuuden toisessa osassa Mikael Lindfelt ja Anna Soveri käsittelivät rokotusasenteiden yhteyttä yleiseen luottamukseen yhteiskunnan instituutioita kohtaan. Samaten käsiteltiin myös hoitohenkilökunnan rokoteasenteita kyselytutkimuksen valossa. Tästä jatkoi Tehyn edustaja Anna Kukka, joka puolusti sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden oikeuksia kieltäytyä rokotteista. Lainsäädännön näkökulmasta tilanne on monimutkainen, eikä kaikilta hoitohenkilökuntaan kuuluvilta voida vaatia ajantasaisia rokotteita. Osalla työntekijöillä on myös terveydellisiä syitä, joiden myötä rokottaminen ei ole mahdollista. Täten asioista onkin sovittava solidaarisesti ja paikallisesti itse työpaikoilla. Päivän viimeinen puhuja oli Johanna Nurmi, joka käsitteli rokotekriittisten vanhempien kanssa tekemiään haastatteluja. Nurmen mukaan epäluottamuksen taustalla on hänen tutkimuksessaan useimmiten omakohtainen negatiivinen kokemus rokotuksista, jonka myötä rokotteita on alettu epäilemään ja etsimään vaihtoehtoista tietoa. Kuulematta jäämisen ja huolien sivuuttamisen kokemukset entisestään vahvistavat rokotekriittisiä asenteita. Nämä omakohtaiset kokemukset herättivätkin keskustelua tapahtuman loppukeskustelussa.

Suomen UNESCO Chair in Bioethics -Suomen yksikkö palkitsi tilaisuudessa myös Global Clinic -järjestön kunniakirjalla ansioituneesta työstään bioetiikan alalla. Vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö on edistänyt paperittomien terveydenhuoltoa Suomessa vuodesta 2011 lähtien.

Kiitämme kaikkia maailman bioetiikkapäivään osallistuneita!