Näkemykset energiapolitiikasta esillä kansalaiskokouksessa
Siirtymä uusiutuviin energialähteisiin ja sähkön hinnanvaihtelut ovat viime aikoina herättäneet keskustelua. Kuinka paljon kulutuspiikkejä voidaan tasata kotitalouksien fiksuilla joustoratkaisuilla, entä miten edistetään kotitalouksien siirtymistä pois fossiilisista lämmitysjärjestelmistä? Nyt asiaan ottavat kantaa kansalaiset tutkijoiden järjestämässä kansalaiskokouksessa.
Ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö kartoittavat helmikuussa kansalaisten näkemyksiä energiapolitiikasta ja kotitalouksien energiankulutusta ohjaavista toimista. Tätä varten Turun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat järjestävät energia-aiheisen kansalaiskokouksen. Kansalaiskokous tuottaa kannanoton, jossa se antaa suosituksia kotitalouksien energiankulutusta ohjaavista politiikkatoimista.
– Kansalaiskokous on tärkeä työkalu käydä keskustelua energiapolitiikasta. Jotta onnistumme ratkomaan puhtaan energian hinnan, riittävyyden sekä omavaraisuuden kysymyksiä, on tärkeää käydä keskustelua suomalaisten kanssa. Kansalaiskokouksen tuloksia hyödynnetään ajankohtaisten energia- ja ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelussa, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
– Meillä Suomessa on kansalaisille ja yrityksille tarjolla sähköä hyvin edullisesti, puhtaasti ja toimitusvarmasti jo nyt. Se antaa meille hyvän mahdollisuuden irtautua fossiilisista sekä vahvistaa turvallisuuspolitiikankin näkökulmasta arvokasta energiaomavaraisuuttamme. Tätä työtä on tärkeä tehdä yhdessä suomalaisten kanssa, Multala jatkaa.
Energia-aiheinen kansalaiskokous noudattaa puntaroivan kansalaiskeskustelun menetelmää. Puntaroivia kansalaiskeskusteluja käytetään poliittisen päätöksenteon tukena eri puolilla maailmaa. Osallistujat niihin valitaan satunnaisesti, jolloin ääneen pääsevät myös ne, jotka eivät muutoin ole poliittisesti aktiivisia. Menetelmän tavoitteena on tuottaa harkittuja ja perusteltuja näkemyksiä päätöksenteon tueksi sekä myös tiedon lähteeksi muille kansalaisille.
Energia-aiheiseen kansalaiskokoukseen kutsuttiin Digi- ja väestötietoviraston otoksen pohjalta 8000 satunnaisesti valittua kansalaista. Vapaaehtoiseksi ilmoittautuneista lähes 200 henkilöstä tutkijat muodostivat kokoonpanon kiintiöintialgoritmin avulla. Tutkijat kutsuivat lopulliseen kokoonpanoon mukaan noin 70 vapaaehtoista, joista paikan otti vastaan 60 osallistujaa.
– Kokouksessa on mukana kaikenikäisiä osallistujia eri puolilta Suomea. Kokoonpano on muodostettu niin, että siinä ovat mahdollisimman hyvin edustettuina eri väestöryhmät iän, sukupuolen, asuinpaikan ja koulutustaustan suhteen, Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä toteaa.
Energia-aiheisen kansalaiskokouksen osallistujat perehtyvät aiheeseen taustamateriaalin avulla ja kuulevat asiantuntijoita sekä esittävät heille kysymyksiä. Osallistujat puntaroivat saamaansa tietoa ja näkemyksiä pienryhmissä ja yhteiskeskusteluissa, joiden pohjalta he laativat yhteisen kirjallisen kannanoton.
Kansalaiskokous kokoontuu kuutena päivänä: 29.1. ja 12.2. etäyhteyden välityksellä ja 1.2.–2.2. ja 15.2.–16.2. lähitapaamisissa Helsingissä. Ensimmäisessä etätapaamisessa osallistujat tutustuivat tehtävänantoon ja kuulivat asiantuntijoiden esityksiä Suomen energiajärjestelmästä. Lähitapaamisessa he kuulivat asiantuntijoilta kulutusjoustoista, asuinrakennusten lämmityksen päästöjä vähentävistä toimista, energiaköyhyydestä ja energianeuvonnasta, ja muodostivat alustavia kantoja kannanottoonsa.
Työskentely jatkuu seuraavissa tapaamisissa, jolloin osallistujat jatkavat kannanoton muotoilua ja viimeistelevät suosituksensa ministeriöille.
Julkilausuma luovutetaan päättäjille 3.3. kaikille avoimessa tilaisuudessa.
Teksti on julkaistu alun perin Turun yliopiston mediatiedotteena.