Tekoälyä kehitetään kansalaisosallistumisen tueksi osallistujille ja hallintoon – yhteenveto webinaaristamme

Tekoäly tarjoaa uusia tapoja tukea kansalaisosallistumista, mutta sen käyttö edellyttää ihmiskontrollia ja läpinäkyvyyttä sekä kielimallien kehittämistä.

Viime vuosina tekoälyä on pilotoitu kansalaisosallistumisen tukena useissa eri kokeiluissa. Näistä kuultiin Flaire-tutkimushankkeen, Sitran ja Avoin demokratia -verkoston webinaarissa.

Kokeilut voidaan jakaa niihin, joissa tekoäly tukee kansalaisten kollektiivista toimintaa ja mielipiteenmuodostusta sekä niihin, joissa tekoäly auttaa hallintoa ja valmistelijoita käsittelemään kansalaisilta saatua tietoa.

Webinaarissa kuultiin esimerkkejä molemmista. Maija Jäske esitteli tekoälyn käyttöä osallistujien tukena energia-aiheisessa kansalaiskeskustelussa. Sitran Tarmo Toikkanen ja Helsingin kaupungin Marjatta Peltonen puolestaan kuvasivat tekoälyn hyödyntämistä hallinnon työssä lainvalmistelussa ja asukaspalautteen analysoinnissa.

Kokemukset tekoälystä kansalaiskokouksessa varovaisen myönteisiä

Tilaisuuden avannut Maija Jäske toi esiin, että puntaroivassa kansalaiskeskustelussa syntyy runsaasti kielellistä informaatiota. Tämän käsittely vaatii osaamista ja aikaa.

Kehittyneillä kielimalleilla voidaan Jäsken mukaan helpottaa ja nopeuttaa joitakin puntaroivan keskustelun työvaiheita.

Tutkimuksessa on esitetty, että tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi mielipiteitä jakavien aiheiden tunnistamisessa, puuttuvien diskurssien edustamisessa, taustatiedon tarjoamisessa, keskustelun moderoinnissa ja laadunvarmistuksessa sekä kirjallisten kannanottojen laatimisessa.

Jäske kuvasi tekoälyn käyttöä energia-aiheisessa kansalaiskeskustelussa, jossa tavalliset kansalaiset tuottivat suosituksia kahdelle ministeriölle kotitalouksien energiankäytöstä. Osallistujat kutsuttiin satunnaisotannalla.

Tekoälyä hyödynnettiin kokouksessa taustatiedon tiivistämisessä, asiantuntijakysymysten muotoilussa sekä suositusten luokittelussa ja jäsentämisessä kokouksen kannanottoa varten.

Arviot tekoälyn hyödyistä kansalaiskokouksessa olivat varovaisen positiivisia. Tekoäly toimi hyvin taustamateriaalin tiivistämisessä, mutta haasteita ilmeni lisätiedon hankinnassa ja asiantuntijoille suunnattujen kysymysten laatimisessa. Tekoäly esimerkiksi ohitti asiantuntijoita haastavia ja perusteluja vaativia miksi-alkuisia kysymyksiä.

Jäsken mukaan on erityisen tärkeää, että osallistujilla säilyy mahdollisuus tarkistaa ja muokata tekoälyn tuotoksia. Tällöin heillä on mahdollisuus tuoda keskusteluun takaisin radikaalimmat ideat ja näkökulmat ja korjata myös mahdolliset asiavirheet.

Tekoäly voi tuoda merkittäviä säästöjä hallinnon työhön lainvalmistelussa

Tarmo Toikkanen kertoi, että Sitrassa tekoälyn käyttöä on kokeiltu jo useamman vuoden ajan. Sitra on pilotoinut kotimaisia kielimalleja lainvalmistelun tukena muun muassa lainsäädäntöehdotusten yhteenvetojen tuottamisessa.

Ensimmäiset kokemukset osoittivat, että kotimaiset kielimallit eivät olleet tähän tarkoitukseen vielä kovin hyödyllisiä, mutta tilanne on muuttumassa.

Sitran kokeilussa lainvalmistelijoiden kanssa on käyty läpi koko lainvalmisteluprosessi ja tunnistettu, missä vaiheissa tekoäly voi toimia asiantuntijoiden apuna. Yhteiskehittämisen työpajoissa on syntynyt useita lyhyen ja pitkän aikavälin työkalukonsepteja.

Konsepteista pisimmälle on toistaiseksi edennyt niin sanottu Lausuntokoostaja, joka automatisoi lausuntojen ryhmittelyn, tiivistämisen ja vastineiden luonnostelun nopeuttaen näin lausuntovaihetta. Toikkanen kuvaili sen käyttöä vuorovaikutteiseksi ja iteratiiviseksi prosessiksi, jossa vastuu säilyy lainvalmistelijalla. Tavoitteena on, että työkalu olisi kaikkien lainvalmistelijoiden apuna vuoden 2026 alusta.

Arvion mukaan työkalu voisi säästää jopa 5000 henkilötyöpäivää vuositasolla. Jos lausuntojen käsittely muuttuu nopeammaksi ja edullisemmaksi, kansalaisyhteiskuntaa ja sidosryhmiä voitaisiin kuulla matalammalla kynnyksellä, Toikkanen totesi tilaisuudessa.

Muihin Sitran kehittämiin konsepteihin lukeutuvat Tarkistaja, Lakieditori ja AI-avustajat, jotka tukevat lainvalmistelua varmistamalla juridisen kielen tarkkuuden ja yhdenmukaisuuden, helpottamalla säädöstekstien laatimista sekä automatisoimalla tiedonhaku- ja luonnosteluprosesseja.

Helsingissä tekoäly on auttanut hallintoa asukaspalautteen käsittelyssä

Marjatta Peltonen esitteli tekoälyn hyödyntämistä Helsingin kaupungin asukaspalautteen analysoinnissa.

Kokonaiskuvan hahmottaminen palautemassasta on Peltosen mukaan haastavaa. Kaupunki saa vuosittain jopa 70 000 palautetta pääosin katujen kunnossapitoon, puistoihin ja siisteyteen liittyen.

Tekoäly voi tukea aihehakuja, teemoittelua ja synteesien muodostamista sekä analyysin tulosten esittämistä kartalla.

Tulkinta vaatii kuitenkin asiantuntijan panosta. Esimerkiksi Helsingin metsiin liittyvä asiakaspalautteiden aihemallinnus osoitti, että menetelmä sopii hyvin palautetekstien analysoimiseen, mutta se ei poistanut tarvetta lähilukea aineistoa.

Kaupunki on pilotoinut tekoälyn käyttöä useissa projekteissa, ja sen käytön tueksi on laadittu muun muassa tietosuojalinjaukset, tekoälyn käytön eettiset periaatteet, vapaan tekstin anonymisaattori sekä algoritmi palautedatan puhdistamiseen. Kehitysaskelista huolimatta dataa luokitellaan edelleen ihmisvoimin.

Seuraavaksi kaupungin tavoitteena on hankkia osallisuusaineistojen analytiikkatyökalu, joka tarjoaa asiantuntijoille automaattisesti päivittyviä näkymiä ja raportteja, ja mahdollistaa datan yhdistämisen useista eri lähteistä. Työkalun ominaisuuksiin kuuluvat aihemallinnus, sentimenttianalyysi ja eri kielien tunnistaminen.

Peltonen painotti, että palautteiden analyysit tulee kytkeä tiedolla johtamisen rakenteisiin. Tärkeää on, että oikeat henkilöt ovat tekemässä tulkintoja ja pystyvät kytkemään ne palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon.

Ihmiskontrollissa ja kielimalleissa riittää kehitettävää

Webinaarin päättäneessä yhteiskeskustelussa puhujat korostivat, että kontrolli tekoälyn tuotoksiin tulee säilyä ihmisillä. Puntaroivien kansalaiskeskustelujen tapauksessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osallistujat voivat halutessaan hylätä tekoälyn tuotokset.

Lausuntojen ja palautteiden käsittelyssä valmistelijoiden tehtävänä on varmistaa, että yhteenvedot vastaavat todellisuutta ja huomioivat myös yksittäiset näkökulmat. Esimerkiksi joskus yksittäinen virke voi paljastaa lakiesityksen valuvian, mistä syystä siksi lähdeviittaukset ja jäljitettävyys ovat keskeisiä.

Keskustelussa nousi esiin myös haavoittuvien ryhmien asema. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, etteivät vähemmistöjen tai kriittisten äänten näkemykset katoa yhteenvedoista.

Läpinäkyvyyden edistämiseksi yhteenvetojen tulisi olla avoimesti saatavilla. Vaikka itse työkalut eivät olisi avoimia, niiden toimintamallit ja ratkaisuperiaatteet tulee avata. Myös tekoälyavusteinen anonymisointi nähtiin tärkeänä edistysaskeleena läpinäkyvyyden kannalta.

Keskustelussa kävi ilmi, että analytiikkatyökalut tunnistavat jo useita kieliä. Jatkossa tekoäly voi tarjota mahdollisuuksia esimerkiksi tulkkaukseen viranomaiskäytössä.

Viimeaikaisista edistysaskelista huolimatta kielimalleissa riittää puhujien mukaan yhä kehitettävää.

Tutustu alla tilaisuuden esitysmateriaaleihin, jotka löytyvät Avoimen hallinnon sivulta:
Maija Jäske, Turun yliopisto
Tarmo Toikkanen, Sitra
Marjatta Peltonen, Helsingin kaupunki

Tutustu myös näihin:
Ministeriöiden generativiisen tekoälyn hyödyntämisen yhteistyöryhmä valtiovarainministeriön sivulla
Esiselvitys tekoälyn hyödyntämisestä lainvalmistelussa valtioneuvoston sivulla

Kuvituskuva: Microsoft Copilot