Geotalouden ja kauppapolitiikan ilmiöitä -blogi

Mitä tarkoittaa kestävyys geopoliittisen myllerryksen keskellä?

9.2.2026

Eini Haaja, Tutkimuspäällikkö, Pan-Eurooppa instituutti

Eurooppalaiset yritykset, suomalaiset mukaan lukien, ovat etenkin viimeisen vuosikymmenen kilvan asettaneet erilaisia kestävyystavoitteita. Vihreä siirtymä on tullut tutuksi miltei toimialasta riippumatta, ja samalla on kiinnitetty lisääntyvästi huomiota sosiaaliseen vastuuseen. Kestävyystavoitteet ovat konkretisoituneet mm. päästövähennystavoitteina ja erilaisina kriteereinä sekä Suomessa, EU:ssa että EU:n ulkosuhteissa kauppapolitiikan keinoin. Eurooppalaisia arvoja ympäristön suojelusta ja sosiaalisen hyvinvoinnin kasvattamisesta on haluttu voimallisesti edistää taloudellisen kasvun ohella.

Venäjän yllättävä hyökkäyssota Ukrainaan kuitenkin käynnisti tapahtumaketjun, jonka myötä kestävyystavoitteet – niin kuin niissä itsessään ei olisi tarpeeksi haastetta jatkuvan talouskasvun tavoittelun ohella – joutuvat ainakin osittain vastakkain sotilaallisen varautumisen investointivaateiden kanssa. Koko Eurooppa on yllättäen toisessa paikassa kuin viime vuosikymmenellä. Jos eurooppalaiset silloin olivat tavoitteen asettajia ja edelläkävijöitä kestävässä kehityksessä, yhtäkkiä olemme takamatkalla sotilaalliseen voimaan siirtyvässä kilpailussa. Tämän vuoksi Suomi ja EU ovat uuden haasteen edessä – miten varmistaa sotilaallinen turvallisuutemme jännitteisessä toimintaympäristössä, ja samalla jatkaa kestävän kehityksen edistämistä itse asetettujen tavoitteiden mukaisesti?

Molemmat vaativat investointeja ja priorisointeja päättäjiltä, niin politiikassa kuin yritystoiminnassakin. Toimintaympäristön muutokset, jotka eivät niin sanotusti myrskyn silmässä ole edes suoraan havaittavissa, voivat muuttaa kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten toimintakenttää huomattavasti. Julkinen keskustelu kuitenkin keskittyy pitkälti valtiollisten toimijoiden rooliin, vaikka yritykset ovat ne toimijat, jotka esimerkiksi kauppasodan edessä joutuvat ottamaan riskejä ja miettimään strategioita toimintansa jatkuvuuden takaamiseksi. Miten yritysjohtajat hahmottavat jatkuvassa liikkeessä olevaa toimintaympäristöään ja navigoivat tietään tavoitteitaan kohti? Entä miten tavoitteet muovautuvat uudessa ajassa, jossa yritysten on huomioitava niin kestävyystavoitteet kuin uudet turvallisuushaasteetkin? Mitä geopoliittinen turbulenssi ja turvallisuusympäristön muutokset itse asiassa merkitsevät yrityksille ja niiden kestävyystavoitteille?

Liikesivistysrahaston rahoittama MANU-tutkimushanke (Managing sustainability amidst geopolitical turbulence) tarkastelee suomalaisten yritysten kestävyyden johtamista geopoliittisen turbulenssin keskellä. Erityisesti MANU-hankkeessa kysytään:
1. Miten kestävyyden johtaminen ilmenee ja millaisia haasteita se kohtaa geopoliittisen turbulenssin olosuhteissa?
2. Kuinka resilienttejä yritykset ovat eri aikajänteillä turbulenssin edessä?
3. Miten yritykset voivat edistää kestävyyttään vahvistamalla resilienssiään mahdollisesti lisääntyvää geopoliittista turbulenssia vastaan?

Hankkeen empiirinen tutkimus toteutetaan kolmen tapaustutkimuksen kautta, jotka tarkastelevat kestävyyteen liittyviä aikajänteitä kansainvälisessä liiketoiminnassa. Lyhyen aikavälin tapaus keskittyy suomalaisten yritysten resilienssiin hybridiuhkia vastaan, jotka voivat vaikuttaa kestävyyden eri ulottuvuuksiin. Keskipitkän aikavälin tapaus tarkastelee suomalaisten yritysten kansainvälisiltä markkinoilta vetäytymistä ja uudelleenkansainvälistymistä, havainnollistaen resilienssin ilmenemistä käytännössä sekä kestävyyteen liittyviä monimutkaisia kompromisseja. Pitkän aikavälin tapaus analysoi resilienssin ja kestävyyden dynamiikkaa voimistuvan luonnonvarojen hyödyntämisen yhteydessä.

Hankkeen vastuullinen johtaja on Pan-Eurooppa Instituutin tutkimuspäällikkö KTT Eini Haaja. Tutkimusryhmään kuuluvat KTM Matti Karinen, FM Hanna Mäkinen, KTM Kari Pylkkönen sekä KTT Anna Karhu. Tutkimusryhmä on saanut Liikesivistysrahastolta 200 000 euron rahoituksen kolmevuotisen MANU-hankkeen toteuttamiseen vuosina 2026–2028.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa geopoliittisen myllerryksen ja turvallisuushaasteiden sekä kestävän kehityksen rajapinnasta – yhtymäkohtia on, mutta niin on ristiriitojakin, ja yritysten on ratkaistava niitä päivittäisessä toiminnassaan. Ajantasaisesti etenevän tutkimuksen tavoitteena on tarjota myös suosituksia niin liikkeenjohdon kuin poliittisen päätöksenteon tueksi.