Globaali resilienssi ja kauppapolitiikka
Miten kauppapolitiikka voi tukea talouden resilienssiä eli muutosjoustavuutta, kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta erityisesti kriittisillä toimialoilla? Millaisia mahdollisuuksia monitoimijainen yhteistyö tarjoaa mielekkään politiikan edistämiseen ja sääntöpohjaisen alue- ja maailmantalouden vahvistamiseen? Miten uudet teknologiat ja digitalisaatio vaikuttavat tiedon luomiseen ja alueiden elinvoiman tukemiseen? Muun muassa näitä kysymyksiä käsiteltiin Turun kauppakorkeakoulussa järjestetyssä kansainvälisessä talousmaantieteen konferenssissa ”Strengthening economic resilience: Geographies of policies, knowledge co-creation and industry transformations”.
Vaikka päivittäistä uutisvirtaa hallitsee Yhdysvaltain tunnista toiseen poukkoileva maailmanpolitiikka, myös pinnan alla tapahtuu paljon. Tätä todistivat konferenssin esitelmät, joissa pureuduttiin mm. EU:n tasapainottavaan rooliin sekä yritysten mahdollisuuksiin innovoinnin ja tiedon yhteisluomisen kautta vahvistaa alueellista ja globaalia muutosjoustavuutta. Patrik Ström Tukholman kauppakorkeakoulusta viittasi Keynote-puheessaan Anu Bradfordin tuoreeseen teokseen The Brussels Effect, joka korostaa Euroopan Unionin merkitystä kansainvälisen liiketoimintaympäristön turvaamisessa. Bradford toteaa, että EU on onnistunut vahvistamaan globaalin kaupan standardeja, jotka ovat monin tavoin eurooppalaistuneet maailmanlaajuisesti. EU-politiikalla on parannettu mm. datan suojausta, kuluttajien terveyttä ja turvallisuutta, ympäristönsuojelua, antitrust ja sosiaalisen median vihapuheen rajoittamista.
Geopolitiikka ja resilienssi
’Brysselin efekti’ on globaalien pintakuohujen alla suurempi kuin mitä median palstatila antaa ymmärtää. Sen geopoliittinen vaikutus leviää EU:n globaaleihin kauppaneuvotteluihin nostaman agendan myötä, jolla edelleen tuetaan ja ylläpidetään sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. Yhteistyösopimukset samanhenkisten kauppakumppanien, kuten Etelä-Korean ja Japanin ja osin myös Intian kanssa voivat tasapainottaa maailmantalouden turbulenssia Yhdysvaltain ja Kiinan tullisotien jäljiltä, ja näin vahvistaa aluetalouksien kautta globaalia resilienssiä.
Tämänhetkinen geopoliittinen tilanne on lisännyt protektionismia ja kyseenalaistanut Maailman kauppajärjestön (WTO) kaltaisia monenvälisiä järjestelmiä. EU ei kuitenkaan pyri irtautumaan maailmantaloudesta, vaan muokkaamaan sitä omien sääntöjensä, standardiensa ja arvojensa suuntaan samalla kun se varmistaa kriittisten toimitusketjujen kestävyyden. EU:n kauppapoliikassa avoin strateginen autonomia heijastaa tätä kehitystä ja pyrkii tasapainottamaan avoimuuden ja taloudellisen turvallisuuden tilanteessa, jossa toimitusketjuja järjestellään uudelleen poliittisten jakolinjojen mukaisesti ja kriittisiä riippuvuuksia pyritään purkamaan. Resilienssi nousee tällöin keskeiseksi tavoitteeksi: EU pyrkii vahvistamaan kykyään kestää häiriöitä hajauttamalla kauppasuhteitaan, investoimalla strategisiin aloihin ja rakentamalla sääntely-ympäristöä, jossa institutionaalinen toimintaympäristö tukee sekä kilpailukykyä että kriisinsietokykyä. Näin Brysselin efekti, strateginen autonomia ja resilienssi muodostavat kokonaisuuden, jolla EU pyrkii säilyttämään vaikutusvaltansa ja toimintakykynsä maailmassa, jossa keskinäisriippuvuus on yhä enemmän myös vallankäytön väline.
Yritysten näkökulmasta nämä kehityskulut konkretisoituvat kasvavana epävarmuutena ja nopeina markkinamuutoksina, jotka pakottavat tarkastelemaan liiketoimintamalleja uudelleen. Geopoliittinen jännite, kauppapoliittiset instrumentit ja sääntelyn kiristyminen – joita Brysselin efekti osaltaan voimistaa – luovat ympäristön, jossa markkinoille pääsy, standardit ja toimitusketjut eivät ole enää puhtaasti taloudellisia kysymyksiä, vaan myös strategisia valintoja. Avoin strateginen autonomia pyrkii vastaamaan tähän luomalla ennakoitavuutta ja suojaa kriittisillä aloilla, mutta yrityksille se tarkoittaa samalla vaatimusten lisääntymistä ja tarvetta sopeutua EU:n normatiiviseen kehykseen globaalisti. Resilienssi nouseekin keskeiseksi kilpailutekijäksi: kyky hajauttaa riskejä, sopeuttaa tuotantoa, varmistaa toimitusketjujen toimivuus ja navigoida erilaisten sääntely-ympäristöjen välillä määrittää yhä enemmän yritysten menestystä. Näin EU:n politiikkakehys ja geopoliittinen murros yhdistyvät yritystasolla konkreettiseksi paineeksi rakentaa joustavampaa, mutta samalla strategisesti linjattua toimintaa muuttuvilla markkinoilla.
Meidän tutkimuksessamme tätä tematiikkaa on tarkasteltu erityisesti ruoantuotannon ja lääketeollisuuden kontekstissa, jossa sääntelyn muutokset ja markkinoiden kehitys luovat ristiriitaisia paineita. Teeman tarkastelua jatkamme tulevissa tutkimushankkeissa. Syksyllä 2026 alkava Liedon Säästöpankkisäätiön rahoittama hakkeemme Kestävää kasvua kaupasta – Suomen mahdollisuudet EU:n strategisen kauppapolitiikan edistämänä keskittyy erityisesti tarkastelemaan EU:n solmimien uusien kauppasopimisten tarjoamiin mahdollisuuksiin lääke- ja elintarviketeollisuudessa.
Turun kauppakorkeakoulun talousmaantieteen yksikkö järjesti International Geographical Union – Commission on the Dynamics of Economic Spaces (IGU CDES) -vuosikonferenssin 27.-29.5.2026 Turun kauppakorkeakoulussa. Konferenssia rahoitti Liikesivistysrahasto ja se kokosi yhteen talousmaantieteen yksikön johtamien globaalia resilienssiä koskevan GLO-RES -hankkeen sekä Suomen Akatemian rahoittaman BETH-hankkeen tuloksia. Lisätietoa: IGU-CDES Conference 2026