Koltansaamen kielioppi kolttasaamelaisille
Tutkimushankkeessa tutkitaan koltansaamea, vakavasti uhanalaista Suomen alkuperäiskieltä. 300–350 puhujan koltansaame on uhanalaisin kolmesta Suomessa puhuttavasta saamen kielestä.
Hankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat kuvata 1) nykykoltansaamen kielioppi, 2) sen historiallisen kehityksen pääpiirteet sekä 3) sosiolingvistisen variaation pääpiirteet.
Hankkeen tuloksena ilmestyy 1) kattava deskriptiivinen referenssikielioppi, 2) tutkimusartikkeleita, 3) tieteellinen artikkelikokoelma, 4) kaksi tekstikokoelmaa sekä 5) yksi väitöskirja. Hankkeen yleisenä tavoitteena on tukea kolttasaamelaisia oman kielensä ja kulttuurinsa elvyttämisessä.
Tutkimusryhmään kuuluu viisi saamen kielten asiantuntijaa, jotka ovat tutkineet ja opettaneet koltansaamea pitkään. He haluavat tuottaa paremman kielenkuvauksen, joka on samalla helppokäyttöinen apuväline kieliyhteisölle. Tutkimusprosessin aktiivisiksi kumppaneiksi pyydetään koltansaamen kielityöntekijöitä, opiskelijoita ja tavallisia kielenpuhujia.
Hanketta johtaa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Jussi Ylikoski.
Rahoitus: Suomen Akatemia 2022–2026
Hankkeessa työskentelee neljä koltansaamen johtavaa asiantuntijaa:
dos. Eino Koponen 9/2022–8/2026
dos. Taarna Valtonen 9/2022–8/2026
FT Markus Juutinen 1/2023–8/2026
FM Miika Lehtinen 7/2023–8/2026
Tapahtumat
Julkaisut
Projektin tuloksena syntyneet julkaisut sekä muut tutkijaryhmän jäsenten projektin aikana ilmestyneet koltansaameen liittyvät julkaisut.
Juutinen Markus (2023). Koltansaamen kielikontaktit. Vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä. Artikkeliväitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis. B Humaniora 209. Oulu: Oulun yliopisto. https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/46385
Juutinen Markus & Valtonen Taarna (2023). Saamen kantaskandinaavisesta karjataloussanastosta. – Sampsa Holopainen, Jeongdo Kim & Niklas Metsäranta (toim.): Elämä ja etymologia : Janne Saarikiven 50-vuotisjuhlakirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. 155–183. http://dx.doi.org/10.31885/9789515182838
Juutinen Markus & Ylikoski Jussi (2023). The so-called fourth-person verb forms in Skolt Saami. — Markus Juutinen: Koltansaamen kielikontaktit. Vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä. Acta Universitatis Ouluensis. B Humaniora 209. Oulu: Oulun yliopisto. [Tulossa myös teoksessa: Rogier Blokland, Michael Rießler & Torbjörn Söder (toim.): Saami Linguistics in Uppsala. The 2019 SAALS 4 Symposium. Studia Uralica Upsaliensia. Uppsala: Acta Universitatis Upsaliensis.]
Koponen Eino (2023). Alte und neue Etymologien für die Namen der Kinder der Aacciǩ-Menschenfresserin im skoltsaamischen Märchen vom Nordlicht und in dessen tersaamischen Entsprechungen. Ural-Altaische Jahrbücher 29. 29–44.
Kuokkala Juha & Koponen Eino (2023). On the distribution and history of Saami verbal derivatives in -š-. Eesti ja soome-ugri keeleteaduse ajakiri 14 (3). 73–105. http://dx.doi.org/10.12697/JEFUL.2023.14.3.03
Lehtinen Miika (2023). Pahoista, vihaisista ja pikkuisista: koltansaamen paas ja pann sekä pohjoissaamen bahá ja bás. – Sampsa Holopainen, Jeongdo Kim & Niklas Metsäranta (toim.): Elämä ja etymologia : Janne Saarikiven 50-vuotisjuhlakirja. Helsinki: Helsingin yliopisto. 249–270. https://doi.org/10.31885/9789515182838
Kuokkala Juha, Juutinen Markus & Koponen Eino (2024). Saamen nomininjohtimet -lm(V), -lmVs ja -lv(V), -lvVs. — Sofia Björklöf, Santra Jantunen, Santeri Junttila, Juha Kuokkala, Saarni Laitinen & Annika Pasanen (toim.): Itämeren kieliapajilta Volgan verkoille: Pühendusteos Riho Grünthalile 22. mail 2024. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia = Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 278. 394–414. https://doi.org/10.33341/sus.965.1340