Hankekuvaus

Teollinen kulttuuriperintö ja luonto Väinölän ja Pihlavan paikallisylpeytenä

Porin Väinölän ja Pihlavan kulttuurikartoitukset osoittivat, että paikkoihin liitettyjen muistojen ja kokemusten jakaminen vahvisti paikallisidentiteettiä ja ylpeyttä omasta asuinalueesta. Molemmissa lähiöissä on paljon uinuvaa potentiaalia ja intoa paikallisen kulttuurin ja luontoyhteyksien kehittämiseen.

Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineen tutkimushanke Kulttuurisuunnistelu oli mukana ympäristöministeriön Lähiöohjelma 2020-2022 -hankkeessa. Ohjelman tavoitteena oli asuinalueiden kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen myönteinen kehitys, joka tuottaa asukkaille hyvinvointia ja alueille elinvoimaisuutta. Ympäristöministeriön koordinoimassa ohjelmassa olivat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö ja oikeusministeriö sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Kulttuurisuunnistelu-hankkeen tutkijat Laura Seesmeri ja Katrina Virtanen toteuttivat kulttuurikartoituksen Väinölään ja Pihlavaan yhdessä asukkaiden ja paikallisten toimijoiden kanssa. Yhdistämällä tutkimuksessaan taidelähtöisiä ja paikkatiedon menetelmiä, tutkijat nostivat esille paikkoihin sidottuja muistoja luoden uutta kokemuksellisuutta avaamalla paikkojen merkityksiä. Tutkimus pyrki ehkäisemään kohdelähiöiden eriarvoistumista tunnistamalla ja vahvistamalla niiden yhteisöllisiä identiteettejä ja resursseja sekä edistämällä kulttuurisia oikeuksia, hyvinvointia ja tasa-arvoa. Tutkimuksen tieteellinen merkitys perustui yhteisötaiteen ja aistietnografian hyödyntämiseen lähiökontekstissa ja osallistavassa suunnittelussa uutena lähestymistapana, jolla löydetään piileviä tai marginaalisia affektiivisia ja moniaistisia merkityksiä ja tilallisuuksia.

Väinölän keskeisiä identiteettitekijöitä olivat arkiympäristö, luonto sekä yhteys Outokummun tehdasympäristöön ja sen historiaan. Kulttuurisista resursseista tärkeimmät olivat lyhytaaltoasema ja Varvourinjuopa. Yllättävää potentiaalia löytyi Väinölän kalevalaisista kadunnimistä. Ongelmiksi koettiin alueiden syrjäisyys ja palveluiden puute.

Pihlavan paikallisylpeyksiksi osoittautuivat teollinen kulttuuriperintö ja luonto. Sahaa, kuitulevytehdasta, näihin liittyviä asuinalueita ja Ahlströmien suvun perintöä arvostettiin. Myös Venatorin pigmenttitehtaan ja sen edeltäjien merkitys Pihlavalle tunnistettiin. Kiinnostavana tuloksena oli joukko palaneita yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja, jotka yhä muistettiin. Pihlavasta löytyi myös monimuotoista toimijuutta. Laajaan toimijaverkostoon kuuluu paikallisten yhdistysten ja yritysten lisäksi Porin kaupungin toimialoja. Kaupungin rooli palveluiden ylläpitäjänä koettiin tärkeäksi. Ongelmia nähtiin alueen imagossa, kaupungin panostuksissa ylläpitoon ja syrjäisessä sijainnissa.

“Kultturisuunnistelu-hanke antoi meillekin hyvän kuvan, miten pihlavalaiset suhtautuvat ympäristöönsä ja miten pihlavalaiset haluaisivat alueensa kehittyvän.” Reijo Vesén harrastetoiminintaa eri ikäisille järjestävästä yhdistyksestä, Mepon Kotipesä ry:stä, totesi kulttuurikartoituksen vaikutuksista Pihlavassa.

Tutkimuksen tuottamaa tietoa merkityksellisistä paikoista ja kehittämismahdollisuuksista on mahdollista yhdistää kaupungin eri toimialojen kehittämislinjauksiin. Konkreettisiin toimiin tarvitaan asukkaiden, paikallisten toimijoiden ja Porin kaupungin pitkäjänteistä yhteistyötä.

Väinölän kulttuurikartoitusraportti 2021 (PDF)
Pihlavan kulttuurikartoitusraportti 2022 (PDF)

Hankkeen johtaja:
Professori Maunu Häyrynen, maisemantutkimus

Hankkeen tutkijat:
Tutkijatohtori Laura Seesmeri, maisemantutkimus
Projektitutkija Katrina Virtanen, maisemantutkimus