Digitaalisen historian näkökulma siirtolaislehdistöön
Uudet teknologiat ovat muuttaneet dramaattisesti historiallisten aineistojen tutkimusta. Erityisesti sanoma- ja aikakauslehtien saatavuus digitaalisessa muodossa on mahdollistanut tuoreet kysymyksenasettelut, kun aineistoa voidaan tarkastella laajemmassa mittakaavassa, yli sen, mitä lähiluvun keinoin on havaittavissa. Kuvitellut kotimaat -hanke pyrkii hyödyntämään näitä mahdollisuuksia ja kehittää menetelmiä ylirajaisen, Pohjois-Amerikan suomalaisen kulttuurin tutkimukselle. Perusajatuksemme on, että siirtolaislehtien tekstuaalinen rakentuminen on johtolanka siihen, miten lehdissä kuviteltiin niin mennyttä kuin nykyistäkin kotimaata. Siirtolaislehdistö muotoutui kulttuurien välissä ja julkaisi uutisia Suomesta ja Pohjois-Amerikasta, toisinaan suoraan kopioiden, mutta samalla myös muisteltiin, pohdiskeltiin ja uumoiltiin entisen kotimaan oloja. Kansallisten kulttuurien ja nationalismin tutkimuksessa on korostettu, kuinka kansakunnat ovat kuviteltuja ja miten mielikuvat, merkitykset ja symbolit rakentavat tunnetta yhteisöllisyydestä. Hankkeessa tarkastelemme tästä yhteisöllisyydestä siirtolaislehdistössä muotoutuneita käsityksiä.
Hankkeen tavoitteena on tutkia, mitä digitaalisten ihmistieteiden menetelmät kertovat Pohjois-Amerikan suomalaisen lehdistön rakentumisesta ja suhteesta entiseen ja nykyiseen kotimaahan. Tutkimuksen toteuttaa monitieteinen työryhmä, joka tekstilajien ja tekstintoistojen tunnistuksen sekä nimentunnistuksen menetelmin mahdollistaa laajan aineiston etä- ja lähilukemisen.
Kuvitellut kotimaat -hankkeella on painava kulttuurinen merkitys. Pohjois-Amerikan suomalaiset lehdet ovat toistaiseksi olleet tietokoneavusteisessa tutkimuksessa hyödyntämätön resurssi, niin tutkijoille kuin kansalaisille. Kansalliskirjaston digitoima lehtiaineisto hyödyttää jatkossa esimerkiksi sukututkimusta, sillä aineisto tarjoaa korvaamatonta tietoa niistä sukupolvista, jotka lähtivät etsimään parempaa elämää Atlantin tuolta puolen. Hankkeen aikana tutkijoiden käytettävissä on noin 350 000 sivua Pohjois-Amerikan suomalaisia kausijulkaisuja, ja aineisto on jo heinäkuusta 2024 alkaen kaikille avoimena käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun kautta.
Projektin rahoittaa Koneen Säätiö vuosina 2024–2027, ja hanke pohjautuu Helsingin yliopiston, Turun yliopiston ja Kansalliskirjaston yhteistyöhön. Hanketta johtaa professori Hannu Salmi, Turun yliopisto.
[Sivun pääkuva: Työmies-lehden kirjapaino, Hancock, Michigan, c. 1910. Kuva: UMedia, University of Minnesota.]
