Tutkijat
Veronika Laippala on digitaalisen kielentutkimuksen professori ja TurkuNLP-ryhmän perustajajäseniä Turun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa yhdistää tekstintutkimusta ja kieliteknologiaa eri näkökulmista, ja hän on myös ollut mukana kehittämässä monia kieliteknologian perusmenetelmiä suomen kielelle. Viimeaikaisessa tutkimuksessaan Laippala on erityisesti keskittynyt tekstilajien automaattiseen tunnistukseen ja niiden tarkasteluun eri kielissä aineistoissa. Kuvitellut kotimaat -hankkeessa hän keskittyy myös tekstilajeihin ja aineiston määrälliseen käsittelyyn. ORCID: https://orcid.org/0000-0002-7635-429X
Lotta Leiwo, joka toimii hankkeen yhteistyökumppanina, on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Leiwo tutkii historiallisten sanomalehtien sääkirjoituksia ja suomalaisia asuttaja-siirtolaisnaisia 1900-luvun alun Yhdysvalloissa. Folkloristiikan väitöskirjassaan hän tutkii suomalaisten naisten poliittista roolia Yhdysvaltojen sosialistisessa liikkeessä, historiallisia käsityksiä säästä ja ilmastosta sekä niiden ja siirtolaiskolonialismin välisiä kytköksiä. Hänen tutkimusintressinsä ulottuvat naishistorian, ilmaston kulttuurihistorian, työväen historian, historiallisten sanomalehtien ja arjen siirtolaiskolonialismin risteyskohtiin. Ennen väitöskirjahankettaan Leiwo toimi tutkimusassistenttina kansainvälisessä hankkeessa ”T-Bone Slim and the transnational poetics of the migrant left in North America”. ORCID: https://orcid.org/0000-0001-9927-1000
Johanna Lilja (Kansalliskirjaston Tutkimuskirjaston palvelujohtaja) vastaa hankkeen toteutuksesta Kansalliskirjastossa. Hän on väitellyt tohtoriksi informaatiotutkimuksen ja interaktiviisen median oppiaineessa Tampereen yliopistossa.Hänen akateemiset julkaisunsa käsittelevät tieteellisen julkaisutoiminnan historiaa. Hän on kirjoittanut ammatillisia artikkeleita ja blogitekstejä avoimesta julkaisemisesta, kulttuuriperinnön digitoinnista ja tutkimusinfrastruktuureista. Hän on FIN-CLARIAH -konsortion johtoryhmän jäsen.
Petri Paju on kulttuurihistorian tutkija Turun yliopistossa, jossa hän on myös teknologian kulttuurihistorian dosentti. Hänellä on vankka kokemus lehtiaineistoista, ylirajaisesta historiasta ja digitaalisen historiantutkimuksen hankkeista. Hän on yhdessä kollegojen (Mats Fridlund ja Mila Oiva) kanssa toimittanut open access -kirjan Digital histories: Emergent approaches within the new digital history (Helsinki University Press 2020). Ylirajaisia tekstintoistoja hän on tarkastellut esimerkiksi suomalais-ruotsalaisessa tutkimushankkeessa, joka julkaisi teoksen Information Flows across the Baltic Sea: Towards a Computational Approach to Media History. (eds. Patrik Lundell, Hannu Salmi, Erik Edoff, Jani Marjanen, Petri Paju and Heli Rantala) (Mediehistoriskt arkiv, Lund 2023.) Siinä yksi häntä jatkossakin kiinnostava tutkimuskohde oli patenttilääkkeiden laaja ja värikäs mainostaminen eri maissa. ORCID: https://orcid.org/0000-0002-2486-2364
Hannu Salmi on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori ja Kuvitellut kotimaat -hankkeen johtaja. Hän on kirjoittanut laajasti 1800- ja 1900-lukujen historiasta, erityisesti mediahistoriasta ja digiaalisesta historiasta, muun muassa teokset Nineteenth-Century Europe: A Cultural History (Polity, 2008) ja What is Digital History? (Polity, 2020). Hän on johtanut useita digitaalisen historian tutkimushankkeita, joihin kuuluvat mm. Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640–1910 (Suomen Akatemia, 2016–2019) ja Informationsflöden över Östersjön: Svenskspråkig press som kulturförmedlare 1771–1918 (SLS, 2020–2024). Hän oli myös Suomen PI yhdeksän kansainvälisessä yhteishankkeessa Oceanic Exchanges: Tracing Global Information Networks In Historical Newspaper Repositories, 1840–1914 (Trans-Atlantic Platform, 2017–2019). ORCID: https://orcid.org/0000-0001-8607-6126
Kirsti Salmi-Niklander on folkloristiikan dosentti ja täysinpalvellut yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut suullis-kirjallisia traditioita, työväenkulttuuria ja käsinkirjoitettuja lehtiä vaihtoehtoisena julkaisumuotona 1800-luvun ja 1900-luvun alun Suomessa sekä Pohjois-Amerikan suomalaisyhteisöissä. Kirsti Salmi-Niklander oli vastuullinen tutkija hankkeessa ”T-Bone Slim and the transnational Poetics of the migrant left in North America” (Koneen säätiö 2022–2023). Kuvitellut kotimaat -hankkeessa Kirsti Salmi-Niklander paneutuu painetun lehdistön ja siirtolaisyhteisöissä tuotettujen ”nyrkkilehtien” vuorovaikutukseen. ORCID: https://orcid.org/0000-0003-0552-1801
Valtteri Skantsi on väitöskirjatutkija Oulun yliopistossa sekä osa TurkuNLP-tutkimusryhmää. Hän tutkii väitöskirjassaan Fennistinen kieliteknologia – aineistot, menetelmät ja mahdollisuudet, millaisia teknologisia menetelmiä suomen kielen tutkimuksen aineistojen hallinnassa käytetään ja voitaisiin tulevaisuudessa käyttää. Koska fennistiikka luottaa hyvin perinteiseen tapaan sekä kerätä tutkimusaineistoa että käsitellä sitä, Skantsi pyrkii väitöskirjan osatutkimuksillaan viitoittamaan uusia, teknologia-avusteisia metodeja ja samalla syventämään poikkitieteellistä yhteistyötä. Hän on toteuttanut miljoonan saneen kokoisen ICLFI-korpuksen morfologisen annotointiprosessin sekä virhekoodauksen ja rekisteriannotoinut suurimman osan yli 7 miljoonan saneen FinCORE-korpuksesta. Hän on julkaisuissaan myös tutkinut molempia korpuksia. ORCID: https://orcid.org/0000-0002-1230-9983