Suomalaislasten materiaalinen hyvinvointi on korkealla tasolla, mutta se ei takaa emotionaalista hyvinvointia. Merkittävä osa täkäläisistä lapsista kokee esimerkiksi turvattomuutta koulussa, kertoo Children’s Worlds -tutkimuksen tuore raportti.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 35 maan 8–12-vuotiaiden lasten hyvinvointia. Suomi ylsi yleisen hyvinvoinnin vertailussa sijalle 22.
Sijoitus perustuu mittariin, joka muodostettiin lasten yleisestä tyytyväisyydestä elämään sekä onnellisuuden ja surullisuuden tunneskaaloista. Edellisessä Childrens’s Worlds -aineistossa Suomi sijoittui yleisen hyvinvoinnin vertailuissa huomattavasti tämänkertaista korkeammalle, sijoille 3–5. Tuolloin mukana oli 17 maata.
Children’s Worlds -hanke alkoi vuonna 2010, ja tuloksia julkaistaan nyt kolmatta kertaa. Nyt julkaistut tiedot on kerätty Suomessa vuosina 2018–2019. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 128 000 lasta viidestä maanosasta.
Mittareina tutkimuksessa käytettiin lasten arvioita omasta tyytyväisyydestä mm. perhe- ja vertaissuhteisiin, kouluun, elinympäristöön, materiaalisiin elinoloihin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen.
3 % suomalaislapsista kertoi, ettei saa riittävästi ruokaa päivittäin.
Suomi sijoittui tutkimuksessa kärkisijoille monessa materiaalista hyvinvointia kuvailevassa jakaumassa. Esim. kännykkä on lähes kaikilla 10- ja 12-vuotiailla, ja 8-vuotiaistakin sellaisen omistaa jo 95 %.
Monista positiivisista tuloksista huolimatta osa suomalaislapsista kokee yhä fyysistä ja psyykkistä puutetta. 3 % lapsista kertoi, ettei saa riittävästi ruokaa päivittäin. 5 % lapsista koki saavansa perheeltään tai vanhemmiltaan liian vähän tukea omien ongelmiensa ratkaisuun.
Huolestuttavana ajan merkkinä voi pitää myös 8-vuotiaiden lisääntynyttä ulkonäkökriittisyyttä. Vain puolet sen ikäisistä kertoi olevansa täysin tyytyväinen ulkonäköönsä.
Raportissa selvitettiin myös turvallisuuden tunnetta eri yhteyksissä. Suomalaislapsista yli 90 % koki olonsa yleisesti ottaen hyvin turvalliseksi.
Neljä viidestä lapsesta tunsi olonsa hyvin turvalliseksi kotona. Koulussa turvallisuuden tunne laski selvästi: vain 61 % kaikista ikäryhmistä tunsi olonsa koulussa erittäin turvalliseksi.
Tunne turvallisuudesta hiipuu iän myötä: 8-vuotiaista 67 % tunsi olonsa koulussa erittäin turvalliseksi, 12-vuotiaista enää 54 %.
Lasten materiaalisia elinoloja tarkastelleessa osiossa lapsilta kysyttiin myös, kuinka huolissaan he ovat perheensä rahatilanteesta. Kahdeksassa maassa 35:sta – mukaan lukien Suomi, Venäjä, Norja ja Ranska – yli puolet lapsista ei ollut siitä lainkaan huolissaan.
Suurinta huolta perheen rahatilanteesta tunsivat Välimeren maiden lapset Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa. Euroopan maista talous on kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana huonoimpaan suuntaan juuri näissä maissa.