Blogi

Roosa Leppänen & Viviana Muranen 1.4.2025

Media-alan ammattilaiset työn murroksessa – voiko työn kokea merkitykselliseksi alan jatkuvan epävarmuuden keskellä?

Usein kutsumusammattina pidetty media-alan työ on jo vuosikymmeniä ollut murroksen keskellä. Digitalisoitumisen ja uudenlaisten medioiden sekä kiristyvän kilpailun vuoksi  toiminnan tehostamisen tarve on kasvanut. Työn murroksen rinnalle työelämäkeskusteluun on noussut työntekijän motivaatioon sekä yleiseen hyvinvointiin liittyvä työn merkityksellisyys. Työ nähdään yhä yleisemmin ihmisen itseoivalluksen ja kukoistuksen lähteenä pelkän toimeentulon hankkimisen sijaan.

Tarkastelimme pro gradu -tutkielmassa media-alalla tietotyötä tekevien ammattilaisten kokemuksia työn merkityksellisyydestä. Lisäksi tutkimme erilaisten taustatekijöiden yhteyttä merkityksellisyyden kokemukseen sekä merkityksellisyyden rakentumista sen subjektiivisesta ja objektiivisesta ulottuvuudesta käsin. Tutkielma toteutettiin ja sen aineisto kerättiin osana Työsuojelurahaston rahoittamaa LeanTieto-tutkimushanketta (2023–2025).

Media-alan murros ja työn merkityksellisyyden diskurssi

Media-ala on ollut jo 2010-luvulta asti jatkuvassa yt-neuvottelujen sekä epätyypillisten työsuhteiden kierteessä. Vuonna 2024 ainakin seitsemässä tunnetussa suomalaisessa media-alan organisaatiossa uutisoitiin käytävistä yt-neuvotteluista. Alan haasteita ilmentää myös muun muassa se, että kaksi kolmesta vaihtaisi työpaikkaa tai alaa, mikäli palkka säilyisi samana.

Työn merkityksellisyydestä on useita määritelmiä, mutta yleisesti sillä voidaan tarkoittaa tärkeää ja yksilölle positiivisia merkityksiä sisältävää työtä. Se ymmärretään tutkimuskirjallisuudessa yksilön subjektiivisena kokemuksena, johon vaikuttavat myös työn yhteiskunnallinen, poliittinen sekä organisationaalinen ulottuvuus. Tutkimuskirjallisuuden mukaan työntekijä rakentaa oman työnsä merkityksellisyyden, jota organisaatio vahvemmin tai heikommin tukee.

Media-alalla on vain vähän tehty tutkimusta siitä, kuinka käy työn merkityksellisyydelle, kun työn murros sekä jatkuvat yt-neuvottelut ja epävarmuus riepottelevat alan työntekijöitä vuodesta toiseen.

Mediatyöntekijöiden kokemus työn merkityksellisyydestä

Pro gradu -tutkielman tulokset osoittavat, että mediatyöntekijät kokevat työnsä melko merkitykselliseksi.  Media-alan ammattilaiset kokevat työssään suhteellisen paljon autonomiaa ja arvokkuutta sekä saavat työstään tunnustusta, mikä rakentaa merkityksellisyyden kokemusta työssä.

Mediatyölle ominaisen kutsumusluonteen ja luovuuden voidaan ajatella vahvistavan työn kokemista merkitykselliseksi epävarmuudenkin keskellä siitäkin huolimatta, että kyselyyn osallistuneet eivät mielestään esimerkiksi saaneet riittävästi tukea esihenkilöltä. Tuloksissa korostuneet kehityskohdat liittyvätkin pitkälti juuri itse työorganisaatioon ja johtamiseen.

Työn merkityksellisyyden subjektiivinen luonne, eli muun muassa arvojen, autonomian ja ’itseksi tuleminen’ korostuivat tutkimuksessa enemmän kuin työn merkityksellisyyden objektiviiset tekijät, kuten organisatoriset, sosiaaliset ja toisten palvelemiseen liittyvät syyt.

Merkityksellisen media-alan työn tulevaisuus jatkuvien muutosten keskellä

Media-ala ei välttämättä tulevaisuudessa enää entisaikojen kutsumusluonteestaan huolimatta näyttäydy yksilölle yhtä hohdokkaana urana. Median rooli yhteiskunnassamme on kuitenkin merkittävämpi kuin koskaan aiemmin, sillä vietämme siihen jollain tasolla kytkettynä merkittävän osan päivästä. Monien muiden alojen lailla media-alalla työn merkityksellisyys kärsii liiallisesta tehostamisesta, mikäli työntekijät eivät kiireen vuoksi voi tehdä työtään niin hyvin kuin halusivat. Monet kysymykset aktualisoituvat lähitulevaisuudessa: Tuleeko kuluttajasta yhä merkittävämmin median tuottaja ja mihin rooliin media-alan ammattilaiset itsensä tulevaisuudessa neuvottelevat? Kytkeytyykö työn merkityksellisyys tulevaisuudessa enää lainkaan median yhteiskunnallisen vaikuttajan rooliin? Jäävätkö media-alan ammattilaisen työn merkityksellisyyttä tukevat ja luovat ominaispiirteet alan muutosten ja liiketoiminnan tehostamisen jalkoihin?

Työn merkityksellisyys on noussut viime vuosina etenkin nuorten asiantuntijoiden huulille ja yhä useampi ammattilainen vaatii niin työnantajaltaan kuin työyhteisöltään paljon sitoutuakseen työhönsä ja päästäkseen käyttämään täyttä potentiaaliaan myös liiketoiminnan eduksi. Jotta merkityksellinen työ voitaisiin taata tulevaisuudessakin media-alalla, tulisi alan organisaatioissa panostaa muutoksen johtamiseen sekä löytää uusia keinoja taata turvaa alan muutoskehityksen epävarmuuden keskellä. Tämä vaatii media-alan johtajilta uudenlaista ponnistelua ja resursseja sekä työntekijöidensä kokemusten ymmärtämistä.

Blogin lähteet

Laaser, K. & Karlsson, J.C. 2022. Towards a Sociology of Meaningful Work. Work, Employment and Society, 36(5), 798–815, https://doi.org/10.1177/09500170211055998.

Lips-Wiersma, M. & Morris, L. 2009. Discriminating Between Meaningful Work and the Management of Meaning. Journal of Business Ethics 88, 491–511. https://doi.org/10.1007/s10551-009-0118-9

Martela, F. & Riekki, T. 2018. Autonomy, Competence, Relatedness, and Beneficence: A Multicultural Comparison of the Four Pathways to Meaningful Work. Frontiers Psychology, 9, 1157. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2018.01157

Media Work 2030 – kyselyn alustavat tulokset. Työraportteja 109/2020. Tampereen yliopisto ja Työelämän tutkimuskeskus. Saatavilla: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/120374/978-952-03-1549-8.pdf?sequence=5

Rantanen, J., Koivula, M., Hiltunen, P., Niemi, L., Saari, T., Tammelin, M., Parviainen, T. & Villi, M. 2020. Mediatyöntekijöiden kokemuksia työstä digitaalisessa toimintaympäristössä.

Rosso, B., Dekas, K. & Wrzesniewski, A. 2010. On the meaning of work: A theoretical integration and review. Research in Organizational Behaviour 30/2010, 91–127.

Siivonen, P. 2023 LeanTieto-Tutkimushanke. Julkaisematon tutkimussuunnitelma. Turun Yliopisto. Saatavilla: https://sites.utu.fi/lean/hankkeesta/