Tutkijat

Claudine Borg tutkii projektissa kirjallisuuden kääntäjän työprosessia, erityisesti ICT-työkalujen käyttöä ja sen tarvetta. Kirjallisuuden kääntäjänä kokenut Borg käytti tutkimuksessaan autoetnografista menetelmää (ks. esim. Hokkanen 2016). Hän käänsi Anni Ernaux’n teoksen L’Événement maltan kieleen. Käännösprosessin aikana hän piti kirjaa kaikista käännösversioista ja työn kulusta, joita hän myöhemmin muistiinpanojen perusteella analysoi. Varmistaakseen, että tutkimustulokset vastaavat tosielämää, Borg käänsi teoksen tavanomaisessa työympäristössään tavanomaisin työmenetelmin.

Sähköposti: claudine.borg@um.edu.mt

Tutkijaprofiili: https://www.um.edu.mt/profile/claudineborg

ORCID: https://orcid.org/0000-0003-3858-5502

Viimeisimmät julkaisut aiheesta

Borg, C. 2023. A Literary Translation in the Making: A Process-Oriented Perspective. London & New York: Routledge.

Borg, C. 2022. Vjaġġ f’Art is-Siġar. Maltankielinen käännös J.M.G Le Clézion romaanista Voyage au pays des arbres. Malta: Faraxa.

Borg, C. 2021. Kunċert b’Tifkira ta’ Anġlu. Maltankielinen käännös Éric-Emmanuel Schmittin novellikokoelmasta Concerto à la mémoire d’un ange. Malta: Faraxa.

Borg, C. 2020. Verżjoni(jiet) bil-Malti ta’ Le Petit Chaperon Rouge. Leħen il-Malti, Għadd 39, pp. 67–82.

Borg, C. & Calleja, C., ed. 2020. Within the Conch: Anthology of contemporary Maltese prose translated into English. Malta: National Book Council of Malta.

Borg, C. & Calleja, C. 2020. Introduction. In: BORG, C. & CALLEJA, C., ed. Within the Conch: Anthology of contemporary Maltese prose translated into English. Malta: National Book Council of Malta, pp. vii–xii.

Borg, C. & Calleja, C. 2020. ‘Will’ English translation of Alfred Sant’s short story Testment. In: BORG, C. & CALLEJA, C., ed. Within the Conch: Anthology of contemporary Maltese prose translated into English. Malta: National Book Council of Malta, pp. 125–140.

Teemu Ikonen  rakensi osuutensa narratologisen asiantuntemuksen ja oman adaptaatioteoriansa varaan. Ikonen kartoittaa ensin kääntämisen ja adaptaation rajavyöhykkeen Doleželin, Genetten and Cattryssen avulla. Sitten hän selvittää adaptaation yleensä ja kaunokirjallisuuden kääntämisen suhdetta analysoimalla kokeellisia kirjoittamiskäytäntöjä, joissa kerronnallinen ja temaattinen informaatio kytketään käsitteellisiin ja menetelmällisiin rakenteisiin mutkikkaalla tavalla. Hänen tekstikorpuksensa koostuu Leevi Lehdon, Markku Eskelisen, Jaakko Yli-Juonikkaan, Laura Lindstedtin ja Sinikka Vuolan kokeellisista proosateoksista ja Ville Keynäksen menetelmällisistä käännöksistä. Ikonen tekee kokeita näiden tekstien kääntämisellä englanniksi ja niiden konseptien ja menetelmien mallintamisella digitalisointia varten apunaan tutkimus, jota on tehty ja tehdään kansainvälisessä Outranspo-ryhmässä sekä kotimaisessa Post-Oulipo-ryhmässä.

Sähköposti: teemu.ikonen@helsinki.fi

Tutkijaprofiili: https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/teemu-ikonen

ORCID: https://orcid.org/0000-0001-7121-1102

Maarit Koponen on käännöstieteen professori Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy konekääntämisen laatuun ja käytettävyyteen sekä kääntäjien että muiden käyttäjien näkökulmasta. Hänen keskeinen roolinsa ”Kertova teksti, kääntäjä ja kone”  -hankkeessa on tutkimuksessa kehitettävän käännöstyökalun käytettävyystestauksessa, jossa kerätään palautetta työkalun ominaisuuksista ja vaikutuksista kääntäjien työhön.

Sähköposti: maarit.koponen@uef.fi

Tutkijaprofiili: https://uefconnect.uef.fi/henkilo/maarit.koponen/

ORCID: https://orcid.org/0000-0002-6123-5386

Twitter: https://twitter.com/mtkoponen

Viimeisimmät julkaisut aiheesta

Taivalkoski-Shilov, Kristiina and Koponen, Maarit 2023. “Literary Post-editing and the Question of Copyright.”In THEMATIC SECTION: “Challenges to the perfect machine-translation situation”, ed. by Helle Dam Jensen, Anne Schjoldager, Tina Paulsen Christensen, and Kristine Bundgaard. Hermes – Journal of Language and Communication in Business no 63,195–207. DOI: https://doi.org/10.7146/hjlcb.vi63.137012

Koponen, Maarit, Sanna Nyqvist, and Kristiina Taivalkoski-Shilov. 2022. “Translating with Technology: How Digitalisation Affects Authorship and Copyright of Literary Texts.” In Using Technologies for Creative-Text Translation, edited by James Luke Hadley, Kristiina Taivalkoski-Shilov, Carlos S.C. Teixeira, and Antonio Toral, 180–198. Routledge Advances in Translation and Interpreting Studies. New York and London: Routledge.

Koponen, Maarit, Umut Sulubacak, Kaisa Vitikainen, and Jörg Tiedemann. 2020a. “MT for Subtitling: Investigating Professional Translators’ User Experience and Feedback.” In Proceedings of the 14th Conference of the Association for Machine Translation in the Americas 1st Workshop on Post-Editing in Modern-Day Translation, 79–92. United States: AMTA.

Koponen, Maarit, Umut Sulubacak, Kaisa Vitikainen, and Jörg Tiedemann. 2020b. “MT for Subtitling: User Evaluation of Post-Editing Productivity.” In Proceedings of the 22nd Annual Conference of the European Association for Machine Translation (EAMT 2020), 115–124. Switzerland: European Association for Machine Translation. https://eamt2020.inesc-id.pt/.

Lauri A. Niskanen (1.1.2024-31.12.2024) on perehtynyt monimutkaisen intertekstuaalisen kaunokirjallisen tekstin kääntämiseen, ja teoksen käännöksissä ja uudelleenkäännöksissä jatkuvaan hermeneuttiseen prosessiin. Hän on luonut digitaalisen hypertekstin (OSH), jolla lähtötekstin hypertekstistä saatetaan merkitä leksikaalisia ja syntaktisia merkkejä. Nämä merkit viittaavat hypoteksteihin, joita tutkittava teos imitoi tai parodioi. Näitä viittaussuhteita (”tageja”) voidaan sitten verrata käännösteksteissä esiintyviin viittaussuhteisiin. Kertova teksti, kääntäjä ja kone -hankkeessa Niskanen selvittää kuinka digitaalinen sovellus voi tunnistaa tekstienvälisiä suhteita lähtö- ja tuloteksteissä, ja kuinka OSH-hypertekstin ”tagit” eli viittaussignaalit voisivat olla automatisoitavissa ja koodattavissa osaksi tietokoneavusteista kaunokirjallisen kääntämisen sovelluksen prototyyppiä, ja voiko sen avulla tunnistaa intertekstuaalisia viittauksia ja yhdistää alluusioita oikeaan kontekstiin.

Sähköposti: lauri.niskanen@helsinki.fi

Tutkijaprofiili: https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/lauri-niskanen

ORCID: https://orcid.org/0000-0002-5338-2124

Twitter: https://twitter.com/niskanenlauri

Viimeisimmät julkaisut aiheesta

Niskanen, Lauri 2024. ”Kone kaunokirjallisuuden kääntäjänä: Ovatko konekäännökset ja koneavusteiset käännökset kaunokirjallisuuden kääntämisen tulevaisuus?” Parnasso. 74, 1, s. 14-19

Niskanen, Lauri, ”The ’Oxen of the Sun’ hypertext: A digital hypertext in the study of polyphonic translations of James Joyce’s Ulysses”. In Hadley, J. L., Taivalkoski-Shilov, K., Teixaira, C. S. C. & Toral, A. (eds.) Using Technologies for Creative-Text Translation. (2022; Milton: Routledge – Taylor & Francis Group, pp. 161–79).

Niskanen, Lauri, A Hubbub of Phenomenon: The Finnish and Swedish Polyphonic Translations of James Joyce’s Ulysses (2021; Helsinki: University of Helsinki).

Niskanen, Lauri (in Finnish) ”Ilmiön tyhjä hälinä: James Joycen Ulysseksen suomen- ja ruotsinkieliset moniääniset käännökset”, Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain, 2021 vol. 18 (4), pp. 96–102.

Minna Ruokonen on vuodesta 2011 lähtien toiminut englannin kielen ja kääntämisen yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa. Hän on väitellyt Turun yliopiston englannin kääntämisen ja tulkkauksen oppiaineesta vuonna 2010. Väitöksensä jälkeen Ruokonen on tehnyt kolme laajaa kyselytutkimusta, joissa on selvitetty suomalaisten kääntäjien ja kääntämisen opiskelijoiden näkemyksiä kääntäjän ammatin arvostuksesta ja kääntäjien työoloista. Parhaillaan hän on perehtymässä kääntäjien työtyytyväisyyttä käsittelevään tutkimukseen. Ruokonen on Kaisa Koskisen kanssa julkaissut kaksi artikkelia kääntäjien ja kääntämisen opiskelijoiden suhtautumisesta käännösteknologiaan.

Tässä hankkeessa Ruokonen ja Salmi tekivät verkkokyselyn, jossa kartoitettiin kaunokirjallisuuden suomentajien käännösteknologiaa koskevia näkemyksiä, toiveita ja tarpeita. Kyselyvastausten näkökulmia syvennettiin ja selvennettiin teemahaastatteluilla. Tulokset julkaistiin vuonna 2024 ilmestyneessä artikkelissa (ks. alla). Tuloksia hyödynnetään projektin käännöstyökalun kehittämisessä.

Sähköposti: minna.ruokonen@uef.fi

Tutkijaprofiili: https://uefconnect.uef.fi/henkilo/minna.ruokonen/

ORCID: https://orcid.org/0000-0003-4566-986X

Twitter: https://twitter.com/MinnaRuokonen1

Viimeisimmät julkaisut aiheesta

Ruokonen, Minna and Salmi, Leena (2024) “Finnish literary translators’ use of translation technology and tools: processes, profiles, and purposes.” MikaEL Finnish Journal of Translation and Interpreting Studies 17(1), pp. 138-154. https://doi.org/10.61200/mikael.136432

Ruokonen, Minna & Svahn, Elin 2022. Comparative research into translator status: Finland and Sweden as a case in point. Perspectives 30(5), 859–875. https://doi.org/10.1080/0907676X.2021.1953546

Hjort, Minna & Ruokonen, Minna 2021. Extinction or evolution? Changes in in-house translators’ work in Finland in 1995 – 2018. MikaEL 14, 44–61. https://www.sktl.fi/liitto/seminaarit/mikael-verkkojulkaisu/vol/mikael-vol14-2021/

Ruokonen, Minna, Lassus, Jannika & Virtanen, Taru 2020. ‘I fulfil my place among the humankind, in the universe’: Finnish translators’ job satisfaction in three empirical studies. MikaEL 13, 109–123. https://www.sktl.fi/liitto/seminaarit/mikael-verkkojulkaisu/vol/mikael-vol13-2020/

Ruokonen, Minna & Mäkisalo, Jukka 2018. Middling-status profession, high-status work: Finnish translators’ status perceptions in the light of their backgrounds, working conditions and job satisfaction. Translation and Interpreting 10(1), 1–17. http://www.trans-int.org/index.php/transint/issue/view/44

Koskinen, Kaisa & Ruokonen, Minna 2017. Love letters or hate mail? Translators’ technology acceptance in the light of their emotional narratives. In: Kenny, Dorothy (ed.) Human Issues in Translation Technology. IATIS Yearbook. London: Routledge, 8–24.

Ruokonen, Minna & Koskinen, Kaisa 2017. Dancing with technology: translators’ narratives on the dance of human and machinic agency in translation work. The Translator 23(3), 310–323.

Leena Salmi on vuodesta 2005 lähtien toiminut ranskan kääntämisen yliopistonlehtorina Turun yliopistossa. Hän on väitellyt Turun yliopiston ranskan kääntämisen ja tulkkauksen oppiaineesta vuonna 2004, ja hänen väitöskirjansa käsitteli tietokoneohjelman käyttöohjeiden käytettävyyttä. Väitöksensä jälkeen Salmi on selvittänyt kyselytutkimuksilla suomalaisten kääntäjien ja kääntämisen opiskelijoiden näkemyksiä käännösteknologiasta ja hiljattain tehnyt kansainvälisen kyselytutkimuksen, jossa tutkittiin, miten julkishallinnon kääntäjät näkevät kääntäjän ammatissa tarvittavan osaamisen. Hänen muita tutkimusaiheitaan ovat jälkieditointi, käännösten arviointi ja kääntäjien koulutus.

Tässä hankkeessa Ruokonen ja Salmi tekivät verkkokyselyn, jossa kartoitettiin kaunokirjallisuuden suomentajien käännösteknologiaa koskevia näkemyksiä, toiveita ja tarpeita. Kyselyvastausten näkökulmia syvennettiin ja selvennettiin teemahaastatteluilla. Tulokset julkaistiin vuonna 2024 ilmestyneessä artikkelissa (ks. alla). Tuloksia hyödynnetään projektin käännöstyökalun kehittämisessä.

Sähköposti: leena.salmi@utu.fi

Tutkijaprofiili: https://www.utu.fi/fi/ihmiset/leena-salmi

ORCID: https://orcid.org/0000-0002-4725-3844

Viimeisimmät julkaisut aiheesta

Ruokonen, Minna and Salmi, Leena (2024) “Finnish literary translators’ use of translation technology and tools: processes, profiles, and purposes.” MikaEL Finnish Journal of Translation and Interpreting Studies 17(1), pp. 138-154. https://doi.org/10.61200/mikael.136432

Kristiina Taivalkoski-Shilov on hankkeen vastuullinen tutkija. Hän on monikielisen käännösviestinnän professori ja Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen varajohtaja Turun yliopistossa. Taivalkoski-Shilov on käännöskirjallisuuden tutkimuksen asiantuntija (kertovien tekstien tyylipiirteet, käännöskirjallisuuden vastaanoton tutkimus). Hän on julkaissut artikkeleita, järjestänyt työpajoja ja on äskettäin ollut mukana toimittamassa kirjaa, joka koskee käännösteknologian hyödyntämistä kirjallisuuden kääntämisessä (Hadley, Taivalkoski-Shilov, Teixeira and Toral, toim. 2022, Using Technologies for Creative-Text Translation, Routledge). Hänen viimeisin tutkimuksensa tarkastelee käännösteknologiaa kääntämisen etiikan näkökulmasta. Lisäksi hän on tutkinut suomalaisen käännöstieteen historiaa ja luonnonsuojeluaiheisten teosten käännöksiä.

Sähköposti: kristiina.taivalkoski-shilov@utu.fi

Tutkijaprofiili: https://www.utu.fi/fi/ihmiset/kristiina-taivalkoski-shilov

ORCID: https://orcid.org/0000-0002-3299-0817

Viimeisimmät julkaisut aiheesta

Dimitar Shterionov, Eva Vanmassenhove, Kristiina Taivalkoski-Shilov, and Elena Murgolo (tulossa, 2025). “Environmental Considerations for Digital Translation Technology.” In: The Routledge Handbook of Translation Technology and Society ed. by Stefan Baumgarten and Michael Tieber.

Paola Brusasco & Kristiina Taivalkoski-Shilov (2024) “New uses for translation technology? Revising The Job in Italian and Silent Spring in Finnish with the help of translation memory and machine translation.” Teoksessa Palimpsestes 38, Traduction littéraire et intelligence artificielle: théorie, pratique, création (toim.) Carole Birkan-Berz & Bruno Poncharal, 103–119. https://doi.org/10.4000/12spa

Taivalkoski-Shilov, Kristiina & Koponen, Maarit 2023. “Literary Post-editing and the Question of Copyright.”In THEMATIC SECTION: “Challenges to the perfect machine-translation situation”, ed. by Helle Dam Jensen, Anne Schjoldager, Tina Paulsen Christensen, and Kristine Bundgaard. Hermes – Journal of Language and Communication in Business no 63,195–207. DOI: https://doi.org/10.7146/hjlcb.vi63.137012

Using Technologies for Creative-Text Translation.  2022. ed. by James Luke Hadley, Kristiina Taivalkoski-Shilov, Carlos S. C. Teixeira, and Antonio Toral. London: Routledge.

Maarit Koponen, Sanna Nyqvist and Kristiina Taivalkoski-Shilov. 2022. “Translating with Technology: How Digitalisation Affects Authorship and Copyright of Literary Texts.” In Using Technologies for Creative-Text Translation, ed. by James Luke Hadley, Kristiina Taivalkoski-Shilov, Carlos S. C. Teixeira, and Antonio Toral. New York & London: Routledge, pp. 180–198.

Taivalkoski-Shilov, Kristiina (2019) “Ethical issues regarding machine(-assisted) translation of literary texts.” Perspectives: Studies in Translation Theory and Practice 27:5, 689–703, DOI: 10.1080/0907676X.2018.1520907

Tommi Nieminen on väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston  Helsinki-NLP-tutkimusryhmässä. Nieminen on työskennellyt pitkään käännösalalla, aloittanut kääntäjänä ja siirtynyt vähitellen teknisempiin tehtäviin, kuten CAT-työkalujen tukemiseen, käännösprosessien automatisointiin ja konekääntimien kehittämiseen. Nieminen vastaa Kertova teksti, kääntäjä ja kone -hankkeessa käännöstyökalun ohjelmoinnista sekä sen kehittämisestä testauksen jälkeen.

Tutkijaprofiili: https://researchportal.helsinki.fi/en/persons/tommi-johannes-nieminen