Marjojen ja Vihannesten biodiversiteettijalanjäljestä

LUT-yliopiston tutkimus arvioi suomalaisten kasvihuonevihannesten ja marjojen biodiversiteettivaikutuksia

LUT-yliopiston diplomityössä selvitettiin suomalaisten kasvihuonevihannesten (tomaatti, kurkku, salaatti), puutarhamarjojen (mansikka, mustaherukka) sekä villimarjojen (puolukka ja metsämustikka) luontojalanjäljet. Vertailun vuoksi työssä arvioitiin myös Euroopan keskimääräisen puutarhamansikan luontojalanjälki.

Luontojalanjälkien laskennassa käytettiin elinkaariarviointia (LCA) ja LC-IMPACT menetelmää. Elinkaariarvioinnin tavoitteena on kuvata kokonaisvaltaisesti tuotteen elinkaaren aikaisten toimintojen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Työssä tarkastellut vaikutusluokat olivat ilmastonmuutos, maankäyttö, makean veden rehevöityminen, merten rehevöityminen sekä vedenkäyttö. Laskennan tulokset ilmoitettiin globaalina lajikatona ja tuotteiden elinkaaret rajattiin alkutuotannosta tukkukauppaan.

Työssä huomattiin, että kasvihuonevihannesten suurimmat vaikutukset syntyivät ilmastonmuutoksen ja vedenkäytön vaikutusluokissa. Viljelyvaihe oli merkittävin tuloksiin vaikuttava elinkaaren vaihe. Suurimpia yksittäisiä luontokatoa aiheuttavia tekijöitä vihannesten elinkaarissa olivat sähkön ja lämmön tuotanto sekä kasvualustat.

Puutarhamarjojen osalta merkittäviä vaikutusluokkia olivat ilmastonmuutos, maankäyttö sekä vedenkäyttö. Selkeitä tuloksiin vaikuttavia elinkaaren vaiheita olivat viljely sekä prosessointi (pakasteet). Eurooppalaisen mansikan kokonaisvaikutukset olivat suuremmat verrattuna suomalaisiin puutarhamarjoihin, mutta meriveden rehevöitymisvaikutusten havaittiin olevan selkeästi korkeammat suomalaisilla marjoilla. Tämä tulos korostaa Saaristomeren herkkyyttä rehevöitymiselle.

Villimarjojen suurimmat vaikutukset liittyivät ilmastonmuutoksen vaikutusluokkaan sekä kuljetuksiin. Villimarjat osoittivat alhaisimmat kokonaisvaikutukset tutkituista tuotteista myös silloin kun marjanpoimijoiden kuljetukset Thaimaasta sisällytettiin laskentaan. Marjanpoimijoiden huomioon ottaminen 2-3-kertaisti villimarjojen kokonaisvaikutukset, jolloin niiden vaikutukset olivat lähes suomalaisen mansikan vaikutusten tasolla.

Tutkittujen tuotteiden kokonaisvaikutukset biodiversiteettiin per 1 kg tuotetta. Tulokset on jaoteltu maaekosysteemeihin (TE), vesiekosysteemeihin (AE) sekä meriekosysteemeihin (ME).

On hyvä huomata, että biodiversiteettivaikutusten tulkinta ja tuotteiden keskinäinen vertailu elinkaarimallinnuksessa ei ole useinkaan suoraviivaista. Eri tuotteet vaikuttavat ympäristöön erilaisten vaikutusketjujen kautta, eikä niiden perusteella pystytä välttämättä suoraan luokittelemaan tuotteita ympäristölle parempaan tai huonompaan vaihtoehtoon. Lisäksi luontojalanjäljen laskentamenetelmiin liittyy epävarmuuksia, mutta kehitystä menetelmien parantamiseksi tehdään jatkuvasti. Elinkaarimallinnuksen tuloksilla on kuitenkin mahdollista tunnistaa ns. tuotantoketjuissa vaikuttavia ”hotspotteja” eli vaiheita, joissa suurimmat biodiversiteettivaikutukset voivat muodostua. Tätä tietoa voidaan hyödyntää sekä vertailussa että päätöksenteossa, kun tavoitellaan haitallisten luontovaikutusten pienentämistä.

Diplomityö:

Sopo, A. 2025. Life cycle assessment of biodiversity impacts from Finnish greenhouse vegetables and berries. Master’s thesis. Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT, LUT School of Energy Systems, Environmental Technology. Lappeenranta. Saatavissa URN:NBN:fi-fe20251117108784

Kirjoittaja: Annika Sopo