Tapahtuma: Paneelikeskustelu saamelaisten oikeusasemasta ja totuus- ja sovintokomissioiden työstä – miten tästä eteenpäin? 20.3.2026

Turun yliopiston MARCEN-tutkimushanke, Sámi Árvvut ry ja Galggojávrri sámi siida ry järjestävät yhdessä paneelikeskustelun saamelaisten oikeuksista.

Aika: perjantaina 20.3. kello 14–17.30
Paikka: Tunturi-Lapin luontokeskuksen auditorio (Peuratie 15, 99400 Enontekiö)

Norja, Ruotsi ja Suomi ovat viime vuosina perustaneet totuus- ja sovintokomissioita käsittelemään saamelaisiin kohdistunutta historiallista ja nykyistä sortoa. Norjan ja Suomen komissiot ovat luovuttaneet loppuraporttinsa ja esille nousee kysymys siitä, miten komissioiden esiintuomat epäkohdat ja toimenpide-esitykset ratkaistaan valtioiden hallinnossa ja mikä on saamelaisyhteisöjen rooli sovintoprosessin jälkeen.

Saamelaiset ovat ryhtyneet hakemaan oikeudellista suojaa, ja parhaillaan on muun muassa oikeudenkäyntejä saamelaisten oikeudesta hallita pyyntioikeuksia Ruotsissa sekä valitusprosesseja kaivoksien perustamista vastaan sekä Norjassa että Ruotsissa. Vihreä siirtymä on lisännyt ja tulee lisäämään maankäyttöön liittyviä konflikteja Saamenmaalla.  Saamelaisyhteisö on nostanut esille tarpeen keskustella vihreästä siirtymästä sekä siitä, onko oikeudenkäynnit ainoa keino turvata saamelaisten oikeudet ja kulttuurimuodon säilyminen.  Komissioiden loppuraporttien valmistuessa nousee esiin kysymys siitä, millaista sortoa niissä tunnistetaan – ja mitkä kysymykset jäävät edelleen käsittelemättä.

Yksi keskeisimmistä puutteista liittyy maa- ja alueoikeuksiin, erityisesti ilmastonmuutoksen ja Saamenmaahan kohdistuvien kasvavien maankäyttöpaineiden valossa. Suomessa elinkeinoja ohjaava lainsäädäntö ei suojaa elinkeinoja osana saamelaista kulttuurimuotoa.  Maa- ja elinkeino-oikeuksien teemat näyttävät jäävän totuus- ja sovintoprosessien ulkopuolelle. Samalla viimeaikaiset saamelaisyhteisöjen oikeusvoitot, kuten Girjás– ja Fosen-tapaukset, ovat vahvistaneet saamelaisten elinkeinollisia oikeuksia, mutta myös lisänneet vastustusta alkuperäiskansojen oikeuksia kohtaan.

Girjás-tuomio Ruotsissa tunnusti saamelaisille historiallisen ja yksinomaisen oikeuden määrätä metsästyksestä ja kalastuksesta alueellaan, perustuen heidän perinteiseen, pitkäaikaiseen ja katkeamattomaan maankäyttöön. Girjás-oikeudenkäynnin ratkaisun periaatteellinen merkittävyys nousee esille myös paneelipäivän alustuksissa. Tässä yhteydessä saamelaisten perinteiseen maankäyttöön perustuvat oikeudet voivat syrjäyttää kansallisvaltioiden esittämät vaatimukset. Girjás-oikeudenkäynti osoittaa myös, että historiallisella ja etnografisella todistusaineistolla voi olla ratkaiseva merkitys oikeudellisessa päätöksenteossa.

Ohjelma:
Tilaisuuden ohjelma sisältää alustuksia ja paneelikeskustelun.

Tilaisuuden paneelissa keskustelevat saamelaisen perinteisen tiedon haltija Petra Magga-Vars, oikeustieteilijä Oula-Antti Labba, Turun yliopiston apulaisprofessori Daniela Alaattinoğlu, juristi ja historioitsija Nils-Johan Päiviö sekä juristi Susanne Buljo Eira. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Klemetti Näkkäläjärvi.

Paneelissa pohditaan muun muassa seuraavia oikeudellisia kysymyksiä:

• Millaisia mahdollisuuksia ja riskejä strateginen oikeudenkäynti tuo saamelaisyhteisöille, esimerkkinä Girjás-tuomio?
• Millaiselta oikeudenmukainen tunnustaminen ja hyvitys voisivat tässä yhteydessä näyttää?
• Mitä kysymyksiä totuus- ja sovintoprosesseissa on käsitelty ja mitä on jätetty niiden ulkopuolelle?

Tilaisuus on kaikille avoin. Paneelin kielet ovat suomi ja pohjoissaame, ja tilaisuuden aikana on tulkkaus näille kielille. Tulkkausta varten pyydämme ottamaan mukaan kuulokkeet ja älypuhelimen. Tulkkaus tapahtuu Zoom-sovelluksessa. Paneelikeskustelu tallennetaan MARCEN-projektin käyttöön Zoom-sovelluksen avulla.

Tervetuloa!

Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Pyydämme ilmoittautumaan ja ilmoittamaan mahdolliset erityisruokavaliot viimeistään 16.3.2026 sähköpostitse klemetti.nakkalajarvi@utu.fi.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Klemetti Näkkäläjärvi, klemetti.nakkalajarvi@utu.fi, 040 537 1584.

* * *

Panelistien esittelyt:

Petra Magga-Vars on saamelaisen perinteisen tiedon haltija Vuotsosta. Hän on poronhoitaja, käsityöntekijä, joikutaitelija ja saamelaisen ilmastoneuvoston varapuheenjohtaja. Petra toimii saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toiminnanjohtajana. Petra on myös yhteiskunnallisesti aktiivinen – hän toimi hyvin aktiivisesti mm. Jäämeren rataa vastustavassa liikkeessä, jonka toiminta olikin hyvin menestyksekäs – rataa ei tullut. Petra on toiminut pitkään myös saamelaiskäräjillä eri luottamustehtävissä.

Oula-Antti Labba on Käsivarresta kotoisin oleva porosaamelaisperheen kasvatti ja oikeustieteilijä. Hän on tutkinut saamelaisten siitojen ja saamelaisen poronhoidon asemaa ja on julkaissut näistä aiheista tieteellisiä artikkeleita ja myös erillisselvityksen Suomen totuus- ja sovintokomissiolle. Oula-Antti työskentelee saamelaisessa korkeakoulussa korkeakoululehtorina ja on myös väitöskirjatutkija. Hän on aiemmin työskennellyt mm. Suomen oikeusministeriössä vaali- ja yhdenvertaisuusasioiden parissa sekä saamelaiskäräjillä.

Daniela Alaattinoğlu toimii Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan apulaisprofessorina ja johtaa MARCEN-hanketta, viisivuotista Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoittamaa tutkimuskokonaisuutta. Hanke tarkastelee mekanismeja, jotka edistävät tai estävät saamelaisten oikeudellista osallisuutta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, keskittyen erityisesti saamelaisten totuus- ja sovintokomissioihin. Vuonna 2025 Daniela sai ensimmäisenä suomalaisena oikeustieteilijänä arvostetun Nils Klim -palkinnon. Hänen erityisalojaan ovat oikeuden ja yhteiskunnan tutkimus, ihmisoikeudet, oikeuden ja sukupuolen tutkimus, vertaileva oikeustutkimus sekä siirtymävaiheen oikeus.

Nils-Johan Päiviö on porosaamelainen, oikeustieteilijä ja historioitsija Ruotsin Jokkmokista. Hänen sukujuurensa ovat pohjoisessa, Tornion Saamen alueelta. Hänen on niiden saamelaisten jälkeläinen, jotka Ruotsin valtio pakotti muuttamaan pois poroineen Karesuvannon alueelta. Nils Johan on toiminut asiantuntijana Girjás-oikeudenkäynnissä sekä Norjan ja Ruotsin porolaidunkomissiossa ja Finnmark-komiteassa. Hän on työskennellyt mm. Pohjoismaisessa saamelaisinstituutissa tutkijana ja Saamelaisessa korkeakoulussa dekaanina, tutkijana ja opettajana.

Susanne Buljo Eira on juristi, joka on kotoisin Norjan saamelaisten ydinalueelta Koutokeinosta. Hän on valmistunut Tromssan yliopistosta ja on parhaillaan tekemässä väitöskirjaa saamelaisessa korkeakoulussa (Sámi allaskuvla). Omassa tutkimuksessaan hän tarkastelee Finnmark-lakia ja miten saamelaisten itsemäärääminen toteutuisi laissa. Ennen sitä hän on työskennellyt Finnmark-komitean sihteeristössä, jonka työskentelyn aikana tutustui aiheeseen.

 

Kuva: Klemetti Näkkäläjärvi